V 14.3.2018, Laajasalon Stansvikinkallion asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12410)

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Stansvikinkallion alue sijaitsee Kruunuvuorenrannan itäosassa. Alueelle suunnitellaan alueen ominaispiirteitä, luontoa, kallioita ja korkeuseroja hyödyntäviä kerrostalokortteleita. Asuinkortteleiden keskelle jää Stansvikinkallion puisto, jota asuinkorttelit ja Stansvikinkallionkatu kiertävät kehämäisesti. Rakentamisen korkeus laskee etelään merelle päin ja itään kohti Stansvikin kartanoaluetta. Alue on topografialtaan vaihtelevaa metsäistä kalliota. Pohjois- ja länsiosassa on ollut öljysataman toimintoja, jotka on purettu.

Stanvikinkallio suunnitellaan liittyväksi luontevalla tavalla osaksi Kruunuvuorenrannan uutta kaupunginosaa. Aluetta suunnitellaan noin 2 000 uudelle asukkaalle. Asemakaava-alueen kokonaiskerrosala on yhteensä 89 650 k-m².

Alueen kaakkoiskulmassa sijaitsee Uusikylän kesämaja-alue, jolle asemakaavassa on osoitettu kerrostalokortteleita. Uusikylän mökeille on mahdollistettu Vanhakylästä korvaavat mökkipaikat. Ne on merkitty Stansvikin kartanoalueen asemakaavaan, joka on tullut voimaan 23.9.2016.

Kaava-alueen itä- ja kaakkoisalueen AK-korttelit ulottuvat Laajasalon Tahvonlahdenniemen ja Stansvikin LS-alueelle (arvokas lepakkoalue). Kaava-alueen rakennettava alue kattaa noin 5% tästä arvokkaasta lepakkoalueesta. Näillä alueilla saalistaa ja ruokailee lepakoita. Nämä ruokailu-, eli saalistusalueet eivät ole luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja. EU:n luontodirektiivin mukaiset suojeltavat lisääntymis- ja levähdyspaikat eivät sijaitse Stansvikinkallion asemakaavoitettavalla alueella. Kaavassa on lepakoita koskeva määräys, joka koskee valaistuksen suuntaamista ja rajoittamista.

Alue on asemakaavoittamatonta. Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ei ole voimassa pääosassa suunnittelualuetta vaan Yleiskaava 2002. Osayleiskaava on voimassa kaava-alueen Haakoninlahdenkadun viereisten kortteleiden osalla, joka on merkitty osayleiskaavassa keskustatoimintojen alueeksi sekä kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi, sekä vähäisiltä osin kaava-alueen eteläreunassa, joka on merkitty osayleiskaavassa uimaranta-alueeksi. Uimaranta ja sen pohjoispuoleinen viheralue on suunniteltu kokonaisuudessaan lainvoimaisen rannat, puisto ja palvelukorttelit asemakaavan alueelle.

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) länsiosa on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi asumiselle/toimitilalle sekä pientalovaltaiseksi alueeksi asumiselle. Itäinen osa suunnittelualueesta on yleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi ja kaupunkipuistoksi. Kruunuvuorenranta on rajattu suunnittelualueeksi, jossa yleiskaava osoittaa suunnittelualueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella.

Helsingin uudessa yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.10.2016) alue on kokonaisuudessaan asuntovaltaista aluetta A3. Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4-1,2. Perustellusti korttelikohteinen tehokkuus voi olla tätä suurempikin. Alueen pinta-alasta keskimäärin 60 % tai enemmän on korttelimaata. Asemakaavaehdotuksessa korttelimaata on noin 61 % ja korttelitehokkuuksien keskiarvo on noin 1,4 (0,7-2,2). Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin uuden yleiskaavan tavoitteiden mukainen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavaluonnoksen 1.12.2015 jatkosuunnittelun pohjaksi.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Pääosa suunnittelualueesta on metsäistä ja korkeuseroiltaan vaihtelevaa kalliomaastoa. Alue rajautuu pohjoisessa Koirasaarentiehen ja lännessä uuteen Haakoninlahdenkatuun ja sen varrelle rakennettaviin uusiin asuinkortteleihin. Idässä alue rajautuu Stansvikin kartanoalueeseen ja sen reuna-alueilla kasvavaan sekametsään. Stansvikin kartanoympäristö on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Etelässä on yleiseksi uimarannaksi muuttuva ranta ja sen metsäinen rakentamattomaksi jäävä rantavyöhyke.

Alueen pohjois- ja luoteisosat ovat olleet öljysatama-aluetta, jossa on sijainnut sen toimintaan liittyviä huolto-, varasto, toimisto- ja tehdasrakennuksia. Näiden alueiden ympäristöä on runsaasti muokattu öljysataman tarpeisiin. Öljysataman toiminta Kruunuvuorenrannassa on loppunut ja kaikki siihen liittyvät rakennukset ja rakenteet on alueelta purettu.

Suunnittelualueen kaakkoisosassa on pienistä kesämajoista koostuva lomakylä, Uusikylä. Alueen rakentaminen on käynnistynyt 1957 ja sillä sijaitsee nykyisin 30 mökkiä, joista 26 sijaitsevat Stansvikinkallion asemakaava-alueella. Uusikylässä sijaitseville kesämajoille on Stansvikin asemakaavaa (nro 11960) laadittaessa osoitettu korvaavat paikat Stansvikin kartanoalueen itärannalla sijaitsevaan Vanhakylän lomakylään. Stansvikin asemakaava on lainvoimainen.

Suunnittelut vaiheet ja vuorovaikutus

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• Museovirasto
• Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos (HKL)
• kiinteistöviraston geotekninen osasto
• kiinteistöviraston tonttiosasto
• pelastuslaitos
• rakennusvalvontavirasto
• rakennusvirasto
• ympäristökeskus
• kaupunginmuseo
• asuntotuotantotoimisto
• kaupunginkanslia
• Uudenmaan ELY-keskus

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavaluonnoksesta on otettu huomioon suunnittelussa ja vastineet kannanottoihin on esitetty liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.

Asemakaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on pidetty kaavan esittelyä ja kommentointia varten yhteistyökokouksia ELY:n, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen, pelastuslaitoksen ja kaupunginkanslian kanssa. Lisäksi asemakaavoituksen tueksi teetettiin konsulttityönä katuaukioiden ja viheralueiden yleissuunnitelma (Loci maisema-arkkitehdit Oy, 2016), jonka ohjausryhmään kuului myös yhteistyöhenkilöt rakennusvirastosta.

Mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 15 mielipidettä, joista 8 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 7 asemakaavaa- ja asemakaavanmuutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Asemakaava ei ole ollut nähtävillä asemakaavaluonnoksen hyväksymisen jälkeen eikä siitä ole esitetty mielipiteitä.

Mielipidekirjeet sekä vastineet mielipiteisiin on esitetty liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille investointikustannuksia noin 13 miljoonaa euroa (alv 0%). Merkittävimmät investointikustannukset ovat katu- ja aukioalueet sekä yleisten alueiden ja tonttien esirakentaminen, sisältäen louhinnan, joka on kustannuslaskennassa arvioitu aluelouhintana. Asemakaava luo edellytykset toteuttaa AM-ohjelman mukaista asuntotuotantoa. Uudesta kaavoitettavasta kerrosalasta kaupungille on arvioitu kertyvän tonttien rakennusoikeuden myymisestä sekä vuokraamisesta noin 50-55 miljoonaa euroa (alv 0%).

Jatkotoimenpiteet

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uudenmaan ELY-keskus
• asuntotuotantotoimisto (ATT)
• Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos (HKL)
• kaupunginmuseo
• kiinteistölautakunta/kiinteistövirasto
• pelastuslautakunta
• rakennuslautakunta/rakennusvalvontavirasto
• yleisten töiden lautakunta/rakennusvirasto
• ympäristölautakunta/ympäristökeskus

Kaavaehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.12.2015 § 364

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Ulla Kuitunen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37293

Tyko Saarikko, arkkitehti, puhelin: 310 37441

Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37251

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37250

Sanna Ranki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37146

Päätös tullut nähtäväksi 03.02.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §