Helsingin ilmansuojelusuunnitelman 2017 - 2024 seuranta vuodelta 2023

HEL 2015-005732
Asialla on uudempia käsittelyjä
2. / 166 §
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Ympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle aloitteen tekemisestä valtiolle lainsäädännön muutoksesta, joka sallisi alueellisten ruuhkamaksujen asettamisen ja tuoton kohdentamisen ko. alueelle

Ympäristölautakunta

Päätös

Ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle aloitteen tekemistä valtiolle lainsäädännön muutoksesta, joka sallisi tulevaisuudessa alueellisten ruuhkamaksujen asettamisen sekä niiden tuoton kohdentamisen kyseisen alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Selvitysten mukaan kaikkein kustannustehokkain toimenpide vähentää paitsi ilmanlaatua heikentäviä lähipäästöjä että hiilidioksidipäästöjä sekä edistää kestäviä liikkumismuotoja on ajoneuvoliikenteen hinnoittelu. Toimenpide on nostettu Helsingin ilmansuojelusuunnitelman 2017 – 2024 yhdeksi kärkitoimenpiteeksi. Se sisältyy myös Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2015) sekä Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen (MAL). HLJ:ssä hinnoittelu on tunnistettu tärkeäksi taloudelliseksi ohjauskeinoksi ja seudun liikennejärjestelmän rahoituslähteeksi. Hinnoitteluohjauksen toimivuudesta on myös useita pohjoismaisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä esimerkkejä. MAL-sopimuksessa vuosien 2016-2019 toimenpiteenä on, että tiemaksujen valmistelua jatketaan seudun ja valtion yhteistyönä.

Mikäli maksut halutaan ottaa käyttöön, on oltava olemassa mahdollistava lainsäädäntö. HSL on tehnyt HLJ 2015-suunnitelman mukaisesti ajoneuvoliikenteen hinnoittelun hallinnollis -lainsäädännöllisen selvityksen. Sen mukaan vaikka Suomessa ei ole käytössä alueellista tiemaksua vastaavaa hinnoittelua, se on mahdollista toteuttaa perustuen seudun nykyiseen hallintomalliin. Kuitenkin tiemaksun käyttöönotto vaatii uutta lainsäädäntöä.

Seudullinen hyväksyttävyys edellyttää ehdottomasti, että tiemaksun tuotot korvamerkitään käytettäväksi seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Myös HLJ 2015 –strategia perustui siihen, että ajoneuvoliikenteen hinnoittelua hyödynnetään liikennejärjestelmän toimivuuden varmistamisessa ja hinnoittelusta saatavat tuotot kohdistetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Hinnoittelulla on tärkeä rooli liikennejärjestelmän rahoituslähteenä.

Selvityksen perusteella tiemaksuille asetettujen tavoitteiden valossa kunnallinen maksu olisi yleisen hyväksyttävyytensä ja hallinnollisen keveytensä vuoksi paras ratkaisu. Se näyttää kuitenkin lainsäädännöllisesti nykytulkinnan mukaan haasteelliselta. Seuraavaksi parhaiten tavoitteisiin vastaa kunnallinen vero.

Ympäristöperusteet ajoneuvoliikenteen hinnoittelun käyttöönotolle

Ilmanlaatuvaikutukset

Liikenteen päästöt heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat terveyshaittoja erityisesti Helsingin kantakaupungissa ja vilkasliikenteisten väylien varrella. EU:n yhteinen, valtioneuvoston asetuksella asetettu typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvopitoisuuden raja-arvo 40 μg/m3 ylittyy Helsingin kantakaupungissa. Helsinki sai raja-arvon saavuttamiselle jatkoaikaa EU:n komissiolta 1.1.2015 saakka. Ilmanlaadun mittaustulosten perusteella raja-arvo kuitenkin edelleen ylittyy katukuiluissa, yhteensä 5 – 6 kilometrin matkalla. EU on ryhtynyt valvontamenettelyyn useita jäsenmaita kohtaan ilmanlaatudirektiivin raja-arvojen ylitysten vuoksi.

Merkittävimpinä syitä sille, että pitoisuudet yhä ovat korkeita, ovat autoliikenteen määrien pysyminen ennallaan keskustassa ja dieselhenkilöautojen osuuden kasvu. Dieselhenkilöautojen suorat typpidioksidipäästöt ovat hiukkaspäästöjen jälkikäsittelytekniikan kehittymisen vuoksi nousseet. Pienhiukkaspitoisuudet eivät ylitä raja-arvoa Helsingissä, mutta tutkimusten mukaan niillä on merkittäviä terveysvaikutuksia myös täällä.

EU on juuri julkaissut Environmental Policy Review-raportin, jossa tarkastellaan, miten jäsenmaat ovat noudattaneet EU:n ympäristölainsäädäntöä. Raportissa annetaan maakohtaisia suosituksia. Suomelle ehdotetaan toimia, joilla vähennetään typenoksidipäästöjä ja typpidioksidipitoisuuksia muun muassa vähentämällä liikenteen päästöjä kaupunkialueilla, erityisesti Helsingissä.

Raja-arvon ylittymisen johdosta Helsinki on laatinut uuden Ilmansuojelusuunnitelman vuosille 2017 – 2024. Siinä yhdeksi kärkitoimenpiteeksi on nostettu ajoneuvoliikenteen hinnoittelun käyttöönoton edistäminen. Ilmansuojelusuunnitelman valmistelua varten HSY teki mallinnuksia eri toimenpiteiden vaikutuksista katukuilujen ilmanlaatuun. Vaikutuksiltaan tehokkaimmaksi yksittäiseksi toimenpiteeksi osoittautui ajoneuvoliikenteen hinnoittelu. Hinnoittelun on arvioitu vähentävän liikennemääriä noin 20 prosentilla, ja sitä kautta typenoksidipäästöjä ja typpidioksidipitoisuuksia. Mallinnuksen mukaan esimerkiksi Töölöntullissa ja Mäkelänkadulla typenoksidipäästöt vähenisivät noin 10 prosenttia ja typpidioksidipitoisuudet 4-5 % vuonna 2024. Vastaavia tuloksia on saatu aiemmin liikenne- ja viestintäministeriön tekemissä selvityksissä. Ruuhkamaksujen vaikutuksia Helsingin seudulla selvittävissä tutkimuksissa arvioitiin, että terveydelle haitalliset päästöt pienenisivät noin 8 -18 %. Voimakkainta pitoisuuksien väheneminen olisi pääväylien ympäristössä ja kantakaupungissa.

Vaikka liikenteen pakokaasupäästöt tulevat vähenemään tulevaisuudessa ajoneuvotekniikan kehittymisen myötä sekä vähäpäästöisten käyttövoimien yleistyttyä, katupöly säilyy haasteena edelleen. Katupöly on peräisin muun muassa tienpinnoista, renkaista, hiekoitusmateriaalista, jarruista ja nastoista. Pölyssä on sekä hengitettäviä hiukkasia että pienhiukkasia. Liikennemäärien vähentäminen pienentäisi merkittävästi myös katupölyn muodostumista ja nousemista ilmaan.

Helsingissä liikkumistarve tulee lähivuosina ja –vuosikymmeninä kasvamaan uusien asuin- ja työpaikka-alueiden myötä. Autoliikennemäärät tulevat lisääntymään ilman voimakkaita toimenpiteitä. Tieliikenteen kasvu merkitsisi sitä, että tarvittaisiin voimakkaita investointeja väyliin, jotta välityskyky säilyisi. Myös liikenteen haitat tulisivat lisääntymään.

Ilmastovaikutukset

Suomen osalta tavoitteena tulee olemaan vähentää ei-päästökauppasektorin päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Koska muiden sektoreiden päästöjen vähentäminen on vieläkin haastavampaa, tulee liikenteen päästöistä vähentää noin 50 %. Perusskenaariolla, jossa on huomioitu vuoteen 2016 mennessä tehdyt päätökset, ei tulla pääsemään lähellekään tavoitetta. Tullaan tarvitsemaan siis hyvin tehokkaita toimenpiteitä paitsi ajoneuvojen tehokkuuden lisäämiseksi ja uusiutuvien polttoaineiden lisäämiseksi myös liikennejärjestelmätasolla liikennemäärien vähentämiseksi.

Helsingin ilmastotyöryhmä on apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa valmistellut selvityksen Helsingin uusista ilmastotavoitteista. Selvityksen mukaan tarvitaan erittäin tehokas toimenpidevalikoima käyttöön, jotta Helsingissä liikenteen päästöt saadaan vähenemään tavoitteen mukaisesti eli puoleen nykyisestä tasosta vuoteen 2030 mennessä. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu on useiden selvitysten mukaan todettu kaikkein kustannustehokkaimmaksi toimenpiteeksi vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä Helsingissä.

Vaikutukset meluun

Lähes 40 % helsinkiläisistä asuu tie- ja katuliikenteen melualueella. Melutasojen alentaminen ja melulle altistumisen vähentäminen vaatii ensisijaisesti aktiivisia melun lähtötasoon vaikuttavia toimia. Melupäästön pienentäminen vaikuttaa melutasoon kaikkialla väylän tai kadun ympäristössä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi nopeusrajoitusten alentamista, hiljaisempia päällysteitä, renkaita ja ajoneuvoja. Myös liikennesuoritteen kasvun vähentäminen ja kääntäminen laskuun on tärkeä osa melupäästöjen vähentämistä ja meluntorjuntaa. Etenkin tiivistyvässä kaupunkirakenteessa kaikkien mahdollisten toimien käyttöönotto olisi tärkeää, koska niitä yhdistelemällä voidaan päästä merkittäviin tuloksiin.

Helsingissä on tekeillä parhaillaan uusi meluntorjunnan toimintasuunnitelma, jonka tarkoituksena on vähentää erityisesti autoliikenteen aiheuttamaa melua ja asukkaiden altistumista sille. Liikenteen hinnoittelun kautta saatavat hyödyt kohdistuisivat ilmanlaadun ja ilmastovaikutusten lisäksi myös meluun.

Käsittely

Päivi Kippo-Edlund: Otsikko korvataan seuraavalla otsikolla: Ympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle aloitteen tekemisestä valtiolle lainsäädännön muutoksesta, joka sallisi alueellisten ruuhkamaksujen asettamisen ja tuoton kohdentamisen ko. alueelle.

Päätösehdotuksen ensimmäinen virke korvataan seuraavalla virkkeellä: Ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle aloitteen tekemistä valtiolle lainsäädännön muutoksesta, joka sallisi tulevaisuudessa alueellisten ruuhkamaksujen asettamisen sekä niiden tuoton kohdentamisen kyseisen alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund

Lisätietojen antaja

Suvi Haaparanta, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32061

suvi.haaparanta@hel.fi