Kluuvin Wuorion talon (Unioninkatu 30) asemakaavan muutos nro 12376

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 32, tontin 6 tason -15.0 yläpuolisen asemakaavan muutoksen 6.2.2018 päivätyn piirustuksen numero 12376 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Kaupunginmuseo arvioi hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Kaavamuutoksen tavoitteena on korottaa Wuorion talon matalaa siipiosaa pihan takaosassa neljällä kerroksella. Samalla Wuorion talon nimellä tunnettu liike- ja toimistorakennus suojellaan merkinnällä sr-1. Pihatila katetaan lasikatteella sisätilaksi. Kadunvarren tilat varataan myymälä- ja asiakaspalvelutiloiksi.

Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1979. Sen mukaan tontti on liikerakennusten korttelialuetta. Rakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana, ark-merkinnällä, jonka määräysosa on seuraava: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen rakennusala. Tässä tontin osalla olevaa rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivun tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Voimassa olevassa Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Helsingin uudessa yleiskaavassa (2016) tontti kuuluu liike- ja palvelukeskusta-alueeseen (C1).

Rakennus sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Esplanadi - Bulevardi).

Kaupunginmuseon lausunto:

Hanketta on esitelty kaupunginmuseolle jo alkuvaiheessa ja kaupunginmuseo on antanut lausunnon asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointi- ja luonnosvaiheesta, jossa on todennut Wuorion talon, Unioninkatu 30:n kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriaselvitys.

Asemakaavan muutoksessa suojelumerkintä ark on muutettu sr-1:si, jossa määrätään seuraavasti: ”Rakennus on rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta huomattavan arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka heikentävät julkisivujen, vesikaton, pääporrashuoneiden tai muiden sisätilojen tai rakennuksen rakennustaiteellista, kulttuurihistoriallista tai kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla.

Säilytettäviä sisätiloja ovat porttikäytäväsyvennys, pääporrashuoneet ja johtokunnan 5. sekä katutason liiketila alkuperäisine katto- ja koristemaalauksineen sekä lasimaalauksineen.

Lisärakentaminen on käsiteltävä osana rakennuksen julkisivuarkkitehtuuria sovittaen se suojeltavaan rakennukseen, ympäröivän keskustan kaupunkikuvaan ja pitkiin näkymiin. Uudisrakennus tontin länsiosassa tulee rakentaa suojelumääräykset huomioiden. Suojelu ei koske vesikaton osalta sisäpihan matalampia siipiä. Hankkeeseen ryhtyvän on liitettävä lupahakemukseen rakennushistoriaselvitys.”

Kaupunginmuseo pitää suojelumääräystä suojelutavoitteiden mukaisena ja voi todeta, että sen avulla turvataan rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen arvojen säilyminen.

Kaavaselostuksessa todetaan täydennysrakentamisen vaikutuksen kaupunkikuvassa ja pitkissä näkymissä etenkin Eteläesplanadille ja Kauppatorille, mutta myös muutoskorttelin muiden pohjoisen ja läntisen puolen kiinteistöjen sisäpihanäkymissä. Kaavassa määrätäänkin +29: ”Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Tämän kohdan yläpuolelle ei saa sijoittaa teknisiä tiloja eikä laitteita.”

Kaupunginmuseolla ei ole asemakaavan muutosehdotuksesta huomautettavaa.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12376 pohjakartan kaupunginosassa 2 Kluuvi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12376
Kaupunginosa: 2 Kluuvi
Kartoituksen työnumero: 33/2015
Pohjakartta valmistunut: 25.8.2017 (uusintakartoitus, ensitilaus ollut 2015)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Kaupunginmuseo arvioi hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Kaavamuutoksen tavoitteena on korottaa Wuorion talon matalaa siipiosaa pihan takaosassa neljällä kerroksella etelänpuoleisen pihasiiven korkeuteen. Samalla liike- ja toimistorakennus suojellaan merkinnällä sr-1.

Pihatila katetaan lasikatteella sisätilaksi. Kadunvarren tilat varataan myymälä- ja asiakaspalvelutiloiksi. Kerrosala tontilla on noin 4 900 k-m2, josta uutta nykytilanteeseen nähden on noin 1 210 k-m2.

Rakennus sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Esplanadi - Bulevardi). Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1979. Sen mukaan tontti on liikerakennusten korttelialuetta. Rakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana, ark-merkinnällä, jonka määräysosa on seuraava: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen rakennusala. Tässä tontin osalla olevaa rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivun tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Voimassa olevassa Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Helsingin uudessa yleiskaavassa (2016) tontti kuuluu liike- ja palvelukeskusta-alueeseen (C1).

Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia muun muassa kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön ja laaditaan tarvittavat selvitykset kaavaratkaisun merkittävien vaikutusten arvioimiseksi. Vaikutusten arviointia suorittavat kaavan valmisteluun osallistuvat kaupungin asiantuntijat.

Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus

Arkkitehti Herman Geselliuksen suunnittelema Wuorion liikepalatsi valmistui Unioninkatu 30:een vuonna 1909. Paikalla oli aiemmin sijainnut vuonna 1831 valmistunut kolmikerroksinen kivirakennus, jota oli korotettu 1881 arkkitehti Theodor Höijerin suunnitelmien mukaan. Kyseisen rakennuksen pihasiivet säilytettiin ja kunnostettiin ja ne liitettiin yhteen uuden kolmikerroksisen katurakennuksen kanssa. U-muotoinen rakennus kehysti pientä pihaa. Jo alun perin rakennus suunniteltiin siten, että sitä voidaan korottaa myöhemmin. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kolmikerroksinen korotus valmistui vuonna 1914. Kaksi ylintä kerrosta sijaitsivat jyrkän mansardikaton alla. Samassa yhteydessä kolmas kerros muutettiin asuinhuoneistoksi ja Salomo Wuorio muutti siihen perheineen asumaan.

S. Wuorion maalausliikkeen konttori ja tapetti- ja mattokauppa sijoitettiin rakennukseen heti valmistumisen jälkeen. Konttoritilat sijoitettiin pihasiipeen ja tapetti- ja mattokauppa sijoittui katutason liikehuoneistoon.

Rakennuksessa on toiminut tunnettuja arkkitehtitoimistoja. Ylimmässä kerroksessa oli arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Bertel Liljeqvistin toimisto vuoteen 1929 asti. Ylin kerros vaurioitui pommituksissa 1944. Lindgrenin piirtämä kattomuoto palautettiin vuonna 1981 arkkitehti Eric Adlercreutzin suunnittelemassa peruskorjauksessa. Samalla osa piha-alueesta katettiin lasikatteella toisen kerroksen korkeudelta.

Arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus on ainutlaatuinen esimerkki Helsingissä 1900-luvun alun liikerakentamisesta. Se on yksi Helsingin hienoimmista art nouveau kauden rakennuksista, jossa liiketaloihin muualla Euroopassa käytettyjä ratkaisuja. Julkisivu on graniittia, lasia ja metallia. Neljä graniittipilaria jakavat symmetrisen julkisivun kolmeen osaan. Pylväiden päässä on ihmishahmoiset pronssiveistokset. Erkkerimäiset, prismaattiset ja koristeellisesti jaetut ikkunapinnat hallitsevat julkisivua. Korotusosa jatkaa luontevasti rakennusta. Sileäksi rapatussa neljännen kerroksen seinässä on itämaistyylisiä maalattuja koristeaiheita ja reliefikoristeluja. Viidennessä ja kuudennessa kerroksessa kaarevien ikkunoiden rytmittämä mansardikatto oli alun perin tiiltä, nykyinen katemateriaali on kuparipelti. Katolla on vahva identiteetti ja sen on osa rakennuksen julkisivua. Julkisivun keskeltä aukeaa porttikäytävä, jonka seinillä on mosaiikkikoristeita. Porttikäytävästä avautuu vaihteleva tilasarja, joka johtaa sisäpihalle. Kaarevaseinäinen matala paviljonki pihan keskellä, päämassan kaarevat muodot, sisäänvedot ja näkyvät kulmikkaat pilarit muodostavat tilallisesti monimuotoisen sisäpihan, jonka erityislaatu tulee ottaa huomioon muutoksia suunniteltaessa.

Rakennuksen julkisivu Unioninkadulle ja sisäpiha ovat erittäin hyvin säilyneet lukuun ottamatta myöhempää lasikatetta. Porrashuone maalauskoristeluineen, materiaaleineen, alkuperäisine kaiteineen ja huoneisto-ovineen on niin ikään erittäin hyvin säilynyt. Katutason liiketilan katto- ja koristemaalaukset sekä lasimaalaukset ovat säilyneet. Rakennuksessa on huonetiloja, jotka tulee säilyttää ennallaan. Joitakin alkuperäisiä rakennusosia on säilynyt

Kaupunginmuseon kannanotto:

Hanketta on esitelty kaupunginmuseolle jo alkuvaiheessa. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että sisäpihalle sijoittuva täydennysrakentaminen on erityisen laadukasta ja paikkaan räätälöityä. Tärkeää on, ettei uudisosa nouse siipirakennuksia korkeammalle. Kaupunginmuseon esittää asemakaavaluonnoksen suojelumääräystä täydennettäväksi: sr-1, kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti huomattavan arvokas rakennus. Kaupunginmuseo esittää myös, että suojelumääräyksessä mainittuihin sisätiloihin lisätään katutason liiketila, jonka katto- ja koristemaalaukset sekä lasimaalaukset ovat säilyneet. Kaavamääräyksissä edellytetään hankkeeseen ryhtyvältä rakennushistoriaselvityksen laatimista.

Kaupunginmuseolla ei ole asemakaavan muutoksesta muuta huomautettavaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1273-00/16, Unioninkatu 30. Määräaika on 3.2.2017 mennessä.

Kaavamuutos koskee korttelia, eikä se vaikuta yleisiin alueisiin. Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Rakennusviraston yhteyshenkilöinä kaavatyössä ovat aluesuunnittelija Anu Kiiskinen ja suunnitteluinsinööri Olli Haanperä.

• se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
• kunnan jäsen
• viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
• maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
• rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

• päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
• päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
• päätös on muuten lainvastainen.

• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

• päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.