Pitäjänmäen Strömbergintie 4:n asemakaavan muuttaminen (nro 12455)
Pitäjänmäen Strömbergintie 4:n asemakaavan muuttaminen (nro 12455)
Päätös
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen yritysalue) korttelin 46019 asemakaavan muutoksen 14.3.2017 päivätyn piirustuksen numero 12455 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Strömbergintie 4:n tontin käyttötarkoitus muutetaan toimitilarakennusten korttelialueesta (KTY) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kolmen uuden asuinkerrostalon rakentaminen tontille. Tontilla olevat vanhat tehdasrakennukset puretaan lukuun ottamatta ns. porttirakennusta, joka on esitetty suojeltavaksi merkinnällä sr-2.
Tontin kerrosala on 11 500 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 290. Työ-, toimisto- ja liiketilaa kerrosalasta on 250 k-m². Tonttitehokkuus on 1,6. Kaavaratkaisun toteuttaminen edistää täydennysrakentamista tulevan Raide-Jokerin alueella.
Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kaavaratkaisu on myös Helsingin uuden yleiskaavan tavoitteiden mukainen.
Kaavaratkaisu on kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.6.2014 hyväksymien Pitäjänmäen yritysalueen maankäytön muutosperiaatteiden mukainen.
Alue sijaitsee Pitäjänmäen yritysalueella. Tonttia ympäröi Strömbergin puisto. Tontilla sijaitsee nykyisin tehdasrakennus, porttirakennus ja pientalo. Rakennukset ovat pääasiassa puhtaaksi muurattuja tiilirakennuksia lukuun ottamatta Pitäjänmäentien puolella sijaitsevaa puuverhoiltua pientaloa. Voimassa olevassa asemakaavassa (vuodelta 2002) alue on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY).
Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Asemakaavan muutoksen hakija vastaa jätevesipumppaamon ja uuden paineviemärin rakentamisen kustannuksista.
Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus
Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja sen sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.
Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.
Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 31.3.–2.5.2017. Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia, mutta nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui yksi kirje.
Kirjeessä pidettiin positiivisena, että alueelle tulee asuntorakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Samalla esitettiin huoli teollisuusrakennuksen ja porttirakennuksen säilymisestä. Tontilla sijaitsevaan puutaloon toivottiin asukastiloja tai tiloja yritysten käyttöön. Lisäksi kirjeessä tuotiin esiin tontin itäosaan sijoitettujen uudisrakennusten arkkitehtuuri. Kirjeessä otettiin myös esille Mätäjoen mahdollinen tulvariski.
Lausunnot
Kaavaehdotuksesta saatiin Helen Oy:n, Helen Sähköverkko Oy:n, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes), kaupunginmuseon, kiinteistölautakunnan, pelastuslautakunnan, rakennusvalvontaviraston, yleisten töiden lautakunnan ja ympäristökeskuksen lausunnot.
HSY totesi lausunnossaan, että asemakaavan muutos edellyttää jätevesiviemärin siirtämistä ja pumppaamon rakentamista.
Tukes ei nähnyt estettä kaavamuutokselle, mutta kehotti ottamaan lähellä sijaitsevien laitosten onnettomuusmahdollisuudet huomioon evakuointisuunnitelmissa ja asuinrakennusten teknisissä ratkaisuissa.
Kaupunginmuseo katsoi, että puiston reunaan rajautuvan uudisrakennuksen kaupunkikuvallisessa ilmeessä, mitoituksessa ja julkisivumateriaaleissa olisi säilytettävä viitteitä purettavaan punatiiliseen teollisuusrakennukseen. Porttirakennuksen suojelumääräyksiä kaupunginmuseo piti asianmukaisesti laadittuina.
Kiinteistölautakunta totesi, että asemakaavan muutosehdotus korottaa tontin arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.6.2014 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssa.
Pelastuslautakunta muistutti nostolava-auton tilantarpeesta ja ulottumista.
Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.
Lausunnot ilmenevät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta ja niihin annetut vastineet ovat vuorovaikutusraportissa (liite 3).
Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset
Kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia. Aineistoon tehdyt muut täydennykset on esitetty kaavaselostuksen toiseksi viimeisessä luvussa (liite 2).
Kaavaehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Kiinteistölautakunnan lausunnon mukainen kaava-alueeseen liittyvä maankäyttösopimus on allekirjoitettu 26.1.2018.
Päätösehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan esityksen mukainen.
Kaupunginhallitus 12.02.2018 § 87
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen yritysalue) korttelin 46019 asemakaavan muutoksen 14.3.2017 päivätyn piirustuksen numero 12455 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36045
Kaupunkiympäristölautakunta 19.09.2017 § 97
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 14.3.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12455 hyväksymistä ja, ettei annetut lausunnot anna aihetta muutoksiin. Asemakaavan muutos koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen yritysalue) korttelia 46019.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyyn mielipiteeseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
Esittelijä
Lisätiedot
Tytti Wiinikka, arkkitehti, puhelin: 310 37300
Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433
Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37094
Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, rakenteet, puhelin: 310 37252
Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217
Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: 310 37403
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 14.08.2017 § 6
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12455 pohjakartan kaupunginosassa 46 Pitäjänmäki. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12455
Kaupunginosa: 46 Pitäjänmäki
Kartoituksen työnumero: 24/2016
Pohjakartta valmistunut: 31.05.2016
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Pelastuslautakunta 16.05.2017 § 62
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon asemakaavaehdotuksesta nro 12455, Strömbergintie 4 (kortteli 46019), Pitäjänmäki (46.ko):
Tontin pelastustiejärjestelyissä on huomioitava nostolava-auton tilantarve ja ulottumat. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota kaavassa esitettyyn ratkaisuun vähintään 3m korkeista istutuksista talon B välittömässä läheisyydessä, sekä nostolava-auton riittävästä pääsystä talojen C ja D välittömään läheisyyteen.
Esittelijä
Lisätiedot
Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235
Yleisten töiden lautakunta 09.05.2017 § 174
Lausunto
Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Tontin käyttötarkoitus muutetaan toimitilarakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kolmen uuden asuinkerrostalon rakentaminen tontille. Tontilla olevat vanhat tehdasrakennukset puretaan lukuun ottamatta niin sanottua porttirakennusta, joka on esitetty suojeltavaksi merkinnällä sr-2.
Kaavan toteuttaminen ei aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle.
Esittelijä
Lisätiedot
Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857
Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri , puhelin: 310 38237
Kiinteistölautakunta 04.05.2017 § 230
Lausunto
Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46019 tonttia nro 2 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12455 seuraavan lausunnon:
Kiinteistölautakunta toteaa, että asemakaavan muutosta koskeva tontti on yksityisomistuksessa ja kaavamuutoksen sisältö on neuvoteltu tontinomistajan kanssa.
Kaavamuutos mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen rakentamisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen läheisyyteen.
Muutoksessa nykyiseltä toimitilatontilta (KTY) puretaan vanhat teollisuusrakennukset lukuun ottamatta porttirakennusta, joka suojellaan merkinnällä sr-2. Tontti muutetaan kuulumaan asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK), jossa sr-2 -merkittyyn rakennukseen tulee sijoittaa työ-, toimisto- tai liiketiloja. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 11 500 k-m².
Asemakaavan muutosehdotus korottaa tontin arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.6.2014 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssa.
Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin tontinomistajan kanssa on tehty sopimus.
Kiinteistölautakunnalla ei ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotuksen johdosta.
Esittelijä
Lisätiedot
Kirsi Federley, vs. toimistopäällikkö, puhelin: 09 310 36451
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 28.4.2017
Kaupunginmuseo tarkastelee asemakaavan muutosta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.
Asemakaavan muutos koskee teollisuusrakennusten tonttia Strömbergintie 4:ssä. Strömbergin puiston itälaidan vanhat teollisuusrakennukset esitetään korvattaviksi uusilla asuinkerrostaloilla. Vanha porttirakennus säilyy suojeltuna rakennuksena.
Tontilla sijaitsee nykyisin tehdasrakennus, porttirakennus ja pientalo. Teollisuusrakennukset ovat puhtaaksi muurattuja tiilirakennuksia. Pitäjänmäentien puolella sijaitsee puuverhoiltu pientalo. Rakennukset sijaitsevat maisemallisesti merkittävällä paikalla Mätäjoen tuntumassa Strömbergin puiston keskellä. Tontin itäpuolella nousee jyrkkä kallio, jonka koilliskulmalla on suojeltu muinaisjäännös. Tontin pohjoispuolelta alkaa Pitäjänmäen yritysalue, muutoin tontin läheisyydessä on asuinkerrostaloja.
Mätäjoen tuntumassa puiston keskellä sijaitseva punatiilinen teollisuusrakennus on rakentunut useassa vaiheessa. Ensimmäinen tunnettu käyttäjä rakennuksella oli Teräsköysi Oy, jonka erikoisalaa olivat vaijerit. Pitkää hallimaista tilaa tarvittiin vaijerin punomiseen. Rakennuksen vanhin osa on tontin itäreunassa. Sanoma Kohopaino hankki kiinteistön omistukseensa 1960-luvulla ja ryhtyi kunnostamaan ja laajentamaan sitä moderniksi kirjapainoksi. Latomo, paino ja sitomo sijaitsivat kaikki samassa tuotantotasossa. Vuonna 1988 rakennus sai uuden omistajan, kun Sanomain arkisto muutti rakennukseen. Myöhemmin kiinteistö siirtyi Päivälehtisäätiön omistukseen, mutta edelleen rakennus säilyi arkistotilana. Vuodesta 1999 rakennus on ollut Kalevala Korun omistuksessa.
Rakennusvaiheet:
Rakennuksen vanhin osa eli matala itäsiipi on rakennettu ennen vuotta 1940. Pienimuotoista punatiilistä teollisuusarkkitehtuuria edustava rakennus on säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä. Teräsköysi Oy halusi vuonna 1940 laajentaa vanhaa matalaa tiilirakennusta sen kylkeen lisättävällä siivellä ja teetti suunnitelmat arkkitehti Matti Finellillä. Lisäosaan sijoitettiin varasto ja autotalli. Rakennuksen historiassa seuraava vaihe on vuodelta 1943, jolloin entisen kellarin paikalle, pihan päätyyn ja vanhan osan jatkeeksi teollisuusrakennusta laajennettiin niin ikään arkkitehti Finellin suunnitelmien mukaan. Uudet suunnitelmat Mätäojan puoleisen siiven rakentamiseksi ovat vuodelta 1954. Suunnitelmat laati Finell. Pihan keskellä olevat rakennukset purettiin laajennuksen tieltä. Rakennuksen siirryttyä Sanoma Oy:n omistukseen osaa rakennuksesta korotettiin kerroksella arkkitehtien Martti Kilpirannan ja Pentti Pajarisen vuonna 1966 laatimien suunnitelmien mukaisesti. Korotus toteutettiin vanhimpien osien arkkitehtuuria mukaillen ja julkisivumateriaalina oli poltettu savitiili. Samalla lisättiin pihajulkisivuun lastauslaituri ja katos. Vuodelta 2000 ovat arkkitehti Juha Lempisen laatimat muutossuunnitelmat, joihin liittyi myös julkisivumuutoksia.
Kaupunginmuseon kannanotto:
Kaupunginmuseo piti asemakaavan muutoksen käynnistyessä tärkeänä, että teollisuusrakennuksesta säilyisi porttirakennuksen lisäksi vähintään Mätäojan puoleinen teollisuusrakennus. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan rakennuksen olisi voinut muuttaa asuinkäyttöön. Valitettavasti kuitenkin 1950-luvun teollisuusrakennuksessa todettiin vakavia mikrobiongelmia ja niiden lisäksi teollisuuskäyttöön suunnitellun rakennuksen rakenneratkaisut olivat asuntokäyttöön huonosti soveltuvat. Julkisivumuuraus, sokkelirakenteen ulkokuori sekä vaurioituneet lämmöneristeet olisi pitänyt poistaa ja uusia. Tutkimusraportista, Haitta-aine ja mikrobitutkimus (8.12.2015), käy ilmi seuraavaa: ”Mikrobeja sisältävät rakenteet ovat nyt suositeltavaa poistaa, kun rakennukseen ollaan tekemässä laajoja korjaus- ja muutostoimenpiteitä. Rakenteissa olevia mikrobivaurioita voidaan hallita korjaustoimilla. Syvälle rakenteisiin jäävät mikrobit muodostavat kuitenkin mahdollisen riskin sisäilmaongelmien kehittymiselle pitkän ajan kuluessa. Rakennuksen tulevassa käytössä oleskellaan asuintiloissa pitkiä aikoja, joten mahdollisille epäpuhtauksille altistumisaika on pitkä.” Ongelmallinen oli myös ulkoseinän tuulettumaton rakenne. Rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön olisi käytännössä vastannut uudisrakentamista, minkä vuoksi kaupunginmuseo ei edellyttänyt teollisuusrakennuksen varustamista suojelumerkinnällä.
Asemakaavaehdotuksessa ainoastaan vanhin rakennuksista, pieni kaksikerroksinen punatiilinen rakennus säilyy, muut rakennukset puretaan ja tilalle rakennetaan asuinkerrostaloja. Entisten teollisuusrakennusten ja pientalon paikalle on mahdollista rakentaa kolme uutta asuinkerrostaloa. Ne tulevat olemaan osittain viisi-, seitsemän- ja kahdeksankerroksisia. Mätäojan puoleisen uudisrakennuksen mittasuhteet ja julkisivut on suunniteltu siten, että se muistuttaa paikalla sijainnutta teollisuusrakennusta. Punatiilinen porttirakennus säilyy ja se merkitään asemakaavaan suojelumääräyksellä (sr-2). Suojelumääräys on asianmukaisesti laadittu ja se turvaa rakennuksen kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaiden ominaispiirteiden säilymisen.
On valitettavaa, että osa Pitäjänmäen teollista historiaa katoaa, kun suuri osa paikalla pitkään sijainneesta teollisuuskiinteistöstä puretaan. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että puiston reunaan rajautuvan uudisrakennuksen kaupunkikuvallisessa ilmeessä, mitoituksessa ja julkisivumateriaaleissa säilyy viitteitä paikalla sijainneeseen punatiiliseen teollisuusrakennukseen. Puistomaisemassa säilyy näin viitteenomaisena muistuma paikalla sijainneesta teollisesta toiminnasta, joka nyt asuinrakentamisen myötä on tontilta lähes täysin poistumassa.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 25.5.2016
Lisätiedot
Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 503756846
Ympäristölautakunta 25.04.2017 § 127
Päätös
Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antoi ympäristökeskus.
Esittelijä
Lisätiedot
Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 28916
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.03.2017 § 143
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
- asettaa 14.3.2017 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12455 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaava koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelia 46019.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko
- että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot.
- valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
- kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laskuttamaan hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.
Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- asemakaavan muutosehdotuksen nro 12455 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Esittelijä
Lisätiedot
Tytti Wiinikka, arkkitehti, maankäyttö, puhelin: 310 37300
Taina Toivanen, liikenneinsinööri, liikenne, puhelin: 310 37433
Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37094
Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat (rakenteet), puhelin: 310 37252
Niina Strengell, maisema-arkkitehti, julkiset ulkotilat, maisema, puhelin: 310 37458
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217
Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, vuorovaikutus, puhelin: 310 37403
Marketta Takamäki, suunnitteluavustaja, kaavapiirtäminen, puhelin: 310 37304
Rakennusvirasto 14.6.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Strömbergintie 4:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 17.6.2016 mennessä.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen rakentaminen. Vanhat teollisuusrakennukset puretaan lukuun ottamatta vanhaa porttirakennusta.
Rakennusten korkeusaseman suunnittelussa tulee huomioida Mätäjoen mahdollinen tulviminen.
Pelastusreitit ja -paikat tulee järjestää tontin alueella.
Lisätiedot
Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857
Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri , puhelin: 310 38237
Päätös tullut nähtäväksi 07.03.2018
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
- rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045