Laajasalon (49.ko) asemakaavan muutos nro 12548, Koirasaarentien ja Ilomäentien alueet
Laajasalon Koirasaarentien ja Ilomäentien alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12548)
Päätös
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 49. kaupunginosan (Laajasalo, Yliskylä) korttelin 49003 tontin 11, korttelin 49020 tontin 5, korttelin 49029 tonttien 5 ja 6, korttelin 49033 tontin 2, korttelin 49036 tontin 5, korttelin 49037 tontin 1, korttelin 49051 tonttien 3 ja 18, korttelin 49056 tonttien 12 ja 13, korttelin 49059 tonttien 1 ja 2, korttelin 49072 tontin 1 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 29.1.2019 päivätyn ja 5.11.2019 muutetun piirustuksen nro 12548 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (muodostuu uudet korttelit 49091, 49097 ja 49098).
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos koskee Koirasaarentien ja Ilomäentien alueita pohjoisessa Yliskylässä, Laajasalossa. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kruunusillat-pikaraitiotien rakentamisen edelleen Yliskylään sekä pikaraitiotien varren täydennysrakentamisen. Kaupungin omistamalla maalla täydennysrakentaminen sijoittuu pääasiassa nykyisille katu- puisto- ja virkistysalueille ja yksityisten taloyhtiöiden osalta tonttien nykyisille piha- ja paikoitusalueille sekä asuintonteille. Neljä pientalotonttia muuttuu asuinkerrostalojen korttelialueeksi.
Kaavaratkaisulla luodaan tiivistä, elävää ja katupuin istutettua katuympäristöä Koirasaarentien ja Ilomäentien alueille. Uutta asuntokerrosalaa esitetään 59 748 k-m2, josta 42 100 k-m2 sijoittuu Koirasaarentien alueelle ja 19 660 k-m2 Ilomäentien alueelle. Asukasmäärän lisäys on noin 1 400 henkilöä. Liiketiloja on osoitettu 650 k-m2 Koirasaarentien varteen sekä 150 k-m2 Ollinraition ja Marunapolun risteykseen. Asuntotonttien tehokkuudet vaihtelevat välillä e=0,36 (AP) – e=1,31 (AK). Keskimääräinen asuintonttien tonttitehokkuus on e=1,26. Asemakaavan muutos koostuu kolmesta osasta: Kahdesta kaavakartasta, joista toinen käsittää Koirasaarentien ympäristön ja toinen Ilomäentien ympäristön, sekä kolmannesta kaavan osasta, joka sisältää molempia muita osia koskevat kaavamerkinnät ja määräykset.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelmat (piir.nrot 6995 ja 6996). Liikennesuunnitelmissa on esitetty liikennejärjestelyt, jotka sisältävät pikaraitiotien ja alueen täydentymisen vaatimat järjestelyt jalankulun, pyöräliikenteen, joukkoliikenteen ja autoliikenteen järjestämiseksi. Asemakaavamuutosalueella liikennejärjestelyt muutetaan vastaamaan paremmin kehittyvän kaupunkirakenteen tarpeita. Kruunusillat-hankkeen mukaiset raitiotiejärjestelyt on esitetty kaava-alueen osalta. Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyitä parannetaan ja nykyaikaistetaan. Marunapolku avataan kaikelle liikenteelle.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että olemassa olevaan rakenteeseen syntyy pikaraitiotiehen tukeutuva uusi kaupunkirakenteellinen kerrostuma, ja että Koirasaarentien ja Ilomäentien kadun varsia erinomaisine raideyhteyksineen voidaan täydennysrakentaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti.
Ratkaisussa on otettu huomioon suunnittelualueiden ympäristön ominaisluonne. Rakentaminen muodostaa uuden ja näkyvän ajallisen kerrostuman Laajasalon Yliskylässä. Yliskylän länsipuolen kerrostaloalueen kokonaisuuteen sekä Ilomäentien ja Marunakujan itäpuolen kerrostalokortteleihin liittyy rakennetun kulttuuriympäristön arvoja, ja nämä ehjät, ympäröivään maisemaan huolellisesti sommitellut torni-ja lamellitalojen kokonaisuudet säilyvät. Uudisrakentaminen on pyritty sovittamaan materiaaleiltaan, muodoltaan, mittakaavaltaan ja tonteille sijoittelujen osalta lähiympäristöön, jotta rakentaminen ei heikennä alkuperäisen rakennuskannan kaupunkikuvallisia ja ympäristöllisiä arvoja.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista mahdollistamalla uutta asuinrakentamista uuden raideyhteyden välittömään läheisyyteen. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue kuuluu liike- ja palvelukeskustan alueeseen merkinnällä C1 ja asuntovaltaiseen alueeseen merkinnöin A2 ja A3. Maanalaisessa yleiskaavassa nro 11830 alue on esikaupunkialueiden pintakallioaluetta. Kaavaratkaisu on em. yleiskaavojen mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Kaavamuutoksen sisältämät alueet ovat liikenteellisesti sekä palveluiden ja asutuksen kannalta saaren keskeisimmällä paikalla. Koirasaarentien ja Ilomäentien alueiden ympäristöt ovat eri aikakausina ja eri kaupunkisuunnittelun tavoitteiden mukaan rakentuneita. Niillä on pitkä historia ja vahva oma identiteetti. Alueelle mahtuu niin pientaloja kuin 10-kerroksisia kerrostaloja sekä kallioiden päälle sijoitettuja kerrostalolamelleja. Koirasaarentien alueen alueidentiteetin keskeinen ominaispiirre on rakennusten ja luonnonympäristön vaikuttava suhde, joka syntyy pitkien rakennusmassojen ja niiden väliin jäävän kallioisen metsämaaston vuorovaikutuksesta.
Kaavamuutosalueella sijaitsee nykyisin katu- ja viheralueita, kaksi pientaloa Laajasalontien varren tonteilla, nelikerroksisia asuinkerrostaloja Koirasaarentien pohjoispuolella, pientaloja Koirasaarentien eteläpuolella, 5–10-kerroksisia asuinkerrostaloja Ilomäentien, Marunakujan ja Marunapolun varrella, 3–6-kerroksisia asuinkerrostaloja Ollinraition varrella ja niiden lisäksi myös maantason pysäköintialueita, pysäköintilaitosrakennuksia sekä päiväkotirakennus.
Kaava-alueella on voimassa 11 eri asemakaavaa vuosilta 1969–2010.
2010 voimaan tulleessa asemakaavassa Koirasaarentien ja Henrik Borgströmin tien risteyksen koillispuolen kerrostalokorttelit on arvotettu paikallishistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiksi, joiden ympäristö säilytetään (AK/s). Myös osa rakennuksista on asemakaavassa suojeltuja ja ne ovat osa Yliskylän länsipuolen kerrostaloalueen kokonaisuutta, jonka kaavasuunnittelusta vastasi professori Olli Kivinen vuosina 1960–65.
Koirasaarentien eteläpuoli on pientalovaltaista aluetta.
Myös Ilomäentien kaava-alueella Ilomäentien ja Marunakujan itäpuolen kerrostalokortteleihin liittyy rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Rakennukset muodostavat ehjän, ympäröivään maisemaan huolellisesti sommitellun tornitalojen ja lamellitalojen kokonaisuuden, jonka on suunnitellut Erkki Karvinen vuosina 1973–76. Laajasalontien ja Isosaarentien välisellä alueella sijaitsee yksityisessä omistuksessa oleva, Viljo Revellin 1949 suunnittelema asuintalo Villa Ranta, joka kuitenkin on suunniteltu korvattavaksi asuntokerrostalolla.
Helsingin kaupunki omistaa suunnittelualueen pääosin. Korttelin 49003 tontti 11, korttelin 49020 tontti 5, korttelin 49029 tontit 5 ja 6, korttelin 49051 tontit 3 ja 18 ja korttelin 49059 tontit 1 ja 2 sekä korttelin 49072 tontti 1 ovat yksityisomistuksessa. Kaupunki on vuokrannut korttelin 49056 tontit 12 ja 13 yksityisille taloyhtiöille.
Asemakaavamuutos on tehty sekä kaupungin että yksityisten maanomistajien aloitteesta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu kaavamuutosta hakeneiden kanssa.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa (11/2018) seuraavasti:
| Liikennejärjestelyt | 23 milj. euroa |
| Kunnallistekniikan järjestelyt | 12 milj. euroa |
| Puistot | 0,3 milj. euroa |
| Yhteensä | n. 35 milj. euroa |
Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa. Kaupungille kertyvän uuden kaavoitettavan kerrosalan rakennusoikeuden arvo on noin 30 milj. euroa.
Ilomäentien kaava-alueella sijaitsevien kahden tontin maankäyttösopimukset on allekirjoitettu 1.12.2020 ja 25.1.2021. Muiden yksityisten tonttien osalta kaavaratkaisusta ei synny niin merkittävää hyötyä, että se olisi edellyttänyt maankäyttösopimusmenettelyä.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 20.2.–21.3.2019. Kaavaehdotuksesta tehtiin 18 muistutusta, joista kolme oli keskenään saman sisältöisiä adresseja (allekirjoittajia yhteensä 18). Adressien sisältö oli sama kuin aiemmin saapuneiden kirjeiden. Lisäksi julkisen nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui 6 kirjettä.
Muistutuksissa ja kirjeissä esitetyt huomautukset kohdistuivat olemassa olevaan ympäristöön suhteessa uuteen täydennysrakentamiseen, maanomistajien yhdenvertaiseen ja tasapuoliseen kohteluun, menettelytapoihin ja päätöksenteon laillisuuteen. Muistutuksissa huomautettiin lisäksi viheryhteyksiin, luontoarvoihin, liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvistä asioista. Erityisesti muistutuksissa kiinnitettiin huomiota uusien korkeiden asuntokerrostalojen rakentamiseen Koirasaarentien eteläpuolelle, joka nykyisin on pienimittakaavaisempaa.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja seuraavilta tahoilta:
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, nykyisiin ja suunniteltuihin vesihuoltolinjoihin ja viemäreihin, jätevesipumppaamon tilavaraukseen sekä jätteiden kierrätykseen. Uudenmaan ELY-keskus kannatti alueen asuntorakentamisen tiivistämistä raideliikenteen vaikutusalueella, mutta piti valitettavana Viljo Revellin suunnitteleman asuinrakennuksen purkamista.
Kaupunginmuseolle varattu lausuntomahdollisuus ei ollut tavoittanut sitä julkisen nähtävillä olon aikana, joten museolle varattiin uusi lausuntomahdollisuus kaavaehdotuksesta. 8.1.2021 saadun lausunnon mukaan museolla ei ole tehtyjen muutosten jälkeen huomautettavaa.
Lisäksi Helen Sähköverkko Oy ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.
Tarkemmat perustelut
Kaavaratkaisun tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Lautakunnan Laajasalon jatkokaavoitusta koskeva lausuma
Käsitelleessään esitystä kaupunginhallitukselle lautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavan jatkosuunnittelua koskevan ohjeen: Hyväksyessään Koirasaarentien ja Ilomäentien kaavan lautakunta pyytää huomioimaan koko Laajasalon jatkokaavoituksessa asukkaiden terveys- ja sosiaalipalvelut.
Kaupunginhallitus 01.02.2021 § 81
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 49. kaupunginosan (Laajasalo, Yliskylä) korttelin 49003 tontin 11, korttelin 49020 tontin 5, korttelin 49029 tonttien 5 ja 6, korttelin 49033 tontin 2, korttelin 49036 tontin 5, korttelin 49037 tontin 1, korttelin 49051 tonttien 3 ja 18, korttelin 49056 tonttien 12 ja 13, korttelin 49059 tonttien 1 ja 2, korttelin 49072 tontin 1 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 29.1.2019 päivätyn ja 5.11.2019 muutetun piirustuksen nro 12548 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (muodostuu uudet korttelit 49091, 49097 ja 49098).
25.01.2021 Pöydälle
17.02.2016 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 8.1.2021
Asemakaavan muutos koskee Koirasaarentien ja Ilomäentien alueita pohjoisessa Yliskylässä, Laajasalossa. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kruunusiltoja pitkin tulevan pikaraitiotien rakentamisen edelleen Yliskylään sekä pikaraitiotien varren täydennysrakentamisen. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Kaupunginmuseo on antanut lausuntonsa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1.4.2016 ja 15.2.2018. Vuonna 2018 annetussa lausunnossa museon kriittiset huomiot kohdistuivat Koirasaarentien pohjois- ja eteläpuoliseen rakentamiseen sekä Ilomäentien 7:n tontille ehdotettuun lisärakentamiseen.
Koirasaarentien pohjoispuolisia rakennusmassoja on museon lausunnon mukaisesti linjattu suoraviivaisemmaksi, jolloin ne noudattavat paremmin alueen hallitsevaa koordinaatistoa. Koirasaarentien eteläpuolella pitkät lamellikokonaisuudet puolestaan noudattavat kadun pohjoispuoleisten kortteleiden periaatteita ja luovat Koirasaarentien varren rakennuksille yhtenäisen ilmeen sekä katutilan. Tälle on löydetty perustelu mm. sillä, että ne suojaavat parhaiten eteläpuoleisia pihoja ja pientaloaluetta liikennemelulta ja pienhiukkasilta.
Kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista Koirasaarentietä koskevista kaavaehdotuksista.
Ilomäentien 7:n tontille ehdotetulle lisärakentamiselle on varattu 4000 kerrosneliömetriä. Vuorovaikutusraportin vastineessa todetaan että; ”Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta kokonaisuuden ja sen keskeisten ominaispiirteiden katsotaan säilyvän yhtenäisenä uudisrakentamisen sijoittuessa raitiotien varteen ikään kuin ehjän kokonaisuuden ”reunamalle”. Kokonaisuus tulee edelleen säilymään Yliskylän suurmaisemassa selkeästi erottuvana maamerkkinä. Kaavamääräykset ohjaavat uudisrakennuksen hillittyä olemusta, ja estävät rakennuksen kohoamista erityiseksi elementiksi suurmaisemassa”.
Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan kaava-aineisto ei täysin tue Ilomäentiestä annetun vastineen näkemystä, eikä aineisto todenna rakennushankkeen vaikutuksia Yliskylän suurmaisemaan. Suhteuttaessa tämän osahankkeen vaikutusten selvitystarkastelun osittaista puutetta kaavan kokonaisvaikutukseen, museon näkemykseen mukaan vaikutukset eivät tule olemaan sellaisia, että museolla olisi erityistä syytä ja tarvetta huomauttaa kaavaehdotuksesta.
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija, puhelin: 310 36940
Kaupunkiympäristölautakunta 05.11.2019 § 549
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 29.1.2019 päivätyn ja 5.11.2019 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12548 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 49. kaupunginosan (Laajasalo, Yliskylä) korttelin 49003 tonttia 11, korttelin 49020 tonttia 5, korttelin 49029 tontteja 5 ja 6, korttelin 49033 tonttia 2, korttelin 49036 tonttia 5, korttelin 49037 tonttia 1, korttelin 49051 tontteja 3 ja 18, korttelin 49056 tontteja 12 ja 13, korttelin 49059 tontteja 1 ja 2, korttelin 49072 tonttia 1 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueita (muodostuu uudet korttelit 49091, 49097 ja 49098)
- hyväksyessään Koirasaarentien ja Ilomäentien kaavan lautakunta pyytää huomioimaan koko Laajasalon jatkokaavoituksessa asukkaiden terveys- ja sosiaalipalvelut.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Maria Isotupa, arkkitehti Tyko Saarikko, liikennesuunnittelija Markus Ahtiainen, maisema-arkkitehti Niina Strengell ja tiimipäällikkö Anu Kuutti. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Sirpa Asko-Seljavaara: Hyväksyessään Koirasaarentien ja Ilomäentien kaavan lautakunta pyytää huomioimaan koko Laajasalon jatkokaavoituksessa asukkaiden terveys- ja sosiaalipalvelut.
Kannattaja: Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Sirpa Asko-Seljavaaran vastaehdotuksen.
05.02.2019 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
29.01.2019 Pöydälle
17.02.2016 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Maria Isotupa, arkkitehti, puhelin: 310 37303
Tyko Saarikko, arkkitehti, puhelin: 310 37441
Markus Ahtiainen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37088
Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37251
Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37072
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 26.08.2019 § 48
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12548 pohjakartan kaupunginosassa 49 Laajasalo. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12548
Kaupunginosa: 49 Laajasalo
Kartoituksen työnumero: 29/2018A, 29/2018B
Pohjakartta valmistunut: 16.8.2019, 19.8.2019 Uusinnat (ensi tilaukset 2018)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 22.11.2018 § 47
17.02.2016 Pöydälle
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Nimistötoimikunta 14.11.2018 § 73
Arkkitehti Maria Isotupa esitteli.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:
Etanakulma–Snigelhörnet
(puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (nilviäiset ja niveljalkaiset); liitynnäinen, Etanapolun mukaan.
Ollinpolku–Olstigen
(polku)
Perustelu: Liitynnäinen, Ollinraition mukaan.
Ollinraitio–Olspåret
(katu)
Perustelu: Vanhan paikannimen Olåker mukaan; tiennimi Ollinvainiontie–Olåkersvägen on ollut käytössä alueella vuosina 1953–1970.
Nimistötoimikunta oli esittänyt alueelle nimeä Ollinvainio–*Olaåkern 16.9.2015 (24. §), mutta pöytäkirjaan oli jäänyt virhe ruotsinkieliseen nimeen (po. Olåkern). Alueen vanhoissa kartoissa kyseisellä paikalla on muun muassa nimet Olåker (1933) ja Ölåker (1877).
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Rakennusvirasto 7.4.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1234-00/16, Laajasalon (49.ko) asemakaavan muutoksesta koskien Koirasaarentien ja Ilomäentien alueita 8.4.2016 mennessä.
Rakennusvirastolla ei ole lausuttavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Rakennusviraston edustajat Birgitta Rossing ja Silja Hurskainen osallistuvat asemakaavan valmistelutyöhön yleisten alueiden näkökulmasta.
Lisätiedot
Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Kiinteistövirasto 7.4.2016
Lausunto
Kiinteistövirasto antaa seuraavan lausunnon Koirasaarentien ja Ilomäentien alueiden asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Ottaen huomioon, että alue tulee sijaitsemaan julkisen liikenteen kannalta edullisesti, kaupungin keskustasta tulevan uuden raitiolinjan varrella, kiinteistövirasto puoltaa alueen tehokasta täydennysrakentamista ja innovatiivisia, kustannustehokkaita pysäköintiratkaisuja. Ratkaisumalli lisäisi myös edellytyksiä kaupungin AM-ohjelman haasteellisten asuntotuotantotavoitteiden toteutumiselle.
Myös muualle Laajasaloon kaavaillaan mittavia täydennysrakentamiseen tähtääviä kaavamuutoksia, joissa pysäköintiratkaisut monin paikoin edellyttäisivät keskitettyjä, useiden tontinomistajien käytössä olevia pysäköintilaitoksia (nimeämättömät autopaikat). Tämän vuoksi kiinteistövirasto esittää, että selvitettäisiin mahdollisuus koordinoida näiden ratkaisujen toteuttaminen kaupungin taholta. Tarvittaessa tulee koordinoida mittavan lisärakentamisen vaatimat oikea-aikaiset panostukset myös kunnallisiin palveluihin ja yleisten alueiden toteuttamiseen.
Lisäksi kiinteistövirasto katsoo, että täydennysrakentamisalueen liittäminen jollain muotoa Kruunuvuorenrannan projektialueeseen voisi olla eduksi niin alueen imagon kuin sen rakentamisen vaatimien julkisten investointien (kustannus)tehokkaan ja toiminnallisesti mielekkään toteuttamisen kannalta.
Lopuksi kiinteistövirasto pyytää huomioimaan, että kaava-alueilla sijaitsevat asuntotontit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Tämän vuoksi mahdolliset maankäyttösopimusneuvottelut tulee myös huomioida kaavoitusprosessissa.
Lisätiedot
Katarina Nordberg, kiinteistölakimies, puhelin: 310 31800
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 1.4.2016
Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.
Koirasaarentielle ja Ilomäentielle suunnitellaan raitiotietä ja niiden varsille uudisrakentamista. Samalla selvitetään yksityisten kiinteistöjen tarvetta lisärakentaa tonteilleen. Molemmat suunnittelualueet liittyvät Laajasalontien muuttamiseen kaikkien liikkumistapojen katualueeksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on myös uudistaa kaupunkikuvaa, sekä luoda edellytyksiä hulevesien hallinnalle.
Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi asuminen/toimitila, keskustatoimintojen alueeksi tai pääkaduksi. Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (2015) alue on merkitty liike- ja palvelukeskustaksi C1 ja asuntovaltaiseksi alueeksi A2.
2010 voimaan tulleessa asemakaavassa Koirasaarentien ja Henrik Borgströmin tien risteyksen koillispuolen kerrostalokorttelit ovat arvotettu paikallishistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi, joiden ympäristö säilytetään. Myös Kirkkosalmentien varren kerrostalokortteleihin liittyy rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Siellä sijaitsevat lamellitalot ovat arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelemia. Ne ovat osa Laajasalon 1960-luvun rakentumista. Rakennusten ja luonnonympäristön suhde on vaikuttava. Alueelle leimallinen ominaisluonne syntyy pitkien rakennusmassojen ja niiden väliin jäävän kallioisen maaston vuorovaikutuksesta.
Koirasaarentien eteläpuolella on pientalovaltaista aluetta, minkä ominaispiirteet tulee ottaa huomioon kaavamuutosta suunniteltaessa.
Ilomäentien itäpuolella on 1970-luvulla rakennettujen kerrostalojen kokonaisuus. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Erkki Karvinen 1973 ja -74. Elementtitalot olivat alun perin julkisivuiltaan pesubetonia. Yhdeksänkerroksisten, autokannen päälle rakennettujen asuinkerrostalojen ryhmä muodostaa komean kokonaisuuden suunnittelualueen pohjoispuolella. Niihin liittyy alueen eteläosassa kolmen viisikerroksisen lamellitalon ryhmä. Kyseisen kerrostalokokonaisuuden mahdollisia suojeluarvoja tulee arvioida kaavatyön yhteydessä yhdessä kaupunginmuseon kanssa.
Kaupunginmuseolla ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta muuta huomautettavaa.
Lisätiedot
Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 503756846
Nimistötoimikunta 16.03.2016 § 28
Nimistötoimikunta jatkoi edellisessä kokouksessa aloittamaansa keskustelua Laajasalon liikekeskukseen, Koirasaarentiehen ja Ilomäentiehen sekä Laajasalontien keski- ja pohjoisosaan liittyvistä kaavoitussuunnitelmista, joihin liittyy pohdinta Laajasalontien nykyisen moottorikadun pohjoisosan nimestä Koirasaarentien risteykseen asti.
Nimi Laajasalontie–Degerövägen on otettu käyttöön vuonna 1953; tätä ennen nimi oli käytössä asussa Degerööntie–Degerövägen.
Nimistötoimikunta päätti esittää asemakaavaosastolle, että nimeä Laajasalontie–Degerövägen ei muuteta. Laajasalontien nimi on vakiintunut, yksilöivä ja helposti paikannettava sekä ollut käytössä yli kuusi vuosikymmentä. Laajasalontiellä on myös runsaasti osoitteita. Helsingin nimistönsuunnittelussa noudatettavan periaatteen mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä nimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen liittyvää tarvetta. Vakiintuneiden kadunnimien muuttaminen aiheuttaisi myös kohtuuttomasti vaivaa ja kustannuksia kadunvarren asukkaille, yrityksille ja yhteisöille sekä sekaannusta ja haittaa pitkälle tulevaisuuteen.
17.02.2016 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Päätös tullut nähtäväksi 19.03.2021
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
- rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154