Kaupunginhallituksen myöntämät asukasosallisuusavustukset vuonna 2017

Kaupunginhallitus päättää myöntää asukasosallisuuden avustuksia talousarvion kohdalta 1 39 05 vuodelle 2017 seuraavasti:

• Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki - kaupunginosayhdistys ry 15 000 euroa palkkakustannuksiin
• Eteläiset kaupunginosat ry 1 000 euroa asukasiltojen järjestämiseen ja tiedotustoimintaan
• Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten alueyhdistys HELVARY ry 2 975 euroa aluetoiminnan kehittämiseen
• Herttoniemenrannan asukastaloyhdistys Ankkuri ry 15 000 euroa palkkakustannuksiin
• Kalliolan Kannatusyhdistys ry 35 000 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin
• Kansan Radioliitto-Folkets radioförbund ry 3 000 euroa lähetysten tuottamiseen
• Koillis-Seura ry 4 250 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin
• KontuKeskus ry 26 250 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin (11 250 euroa) ja palkkakustannuksiin (15 000 euroa). Vuokra-avustuksen maksamisen ehdoksi asetetaan, että yhdistyksellä on tosiasiallisia vuokramenoja.
• Kruununhaan Asukasyhdistys ry 7 500 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin
• Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys ry 24 400 euroa vuokrakustannuksiin (8 000 euroa), palkkakustannuksiin (15 000 euroa), lehden julkaisuun (1 400 euroa)
• Kytösuontien Pysäköinti Oy 15 000 euroa palkkakustannuksiin
• Käpylän Yhdyskuntaklubi ry 30 000 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin (15 000 euroa) ja palkkakustannuksiin (15 000 euroa)
• Lauttasaari-Seura ry 5 700 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin. Avustuksen maksamisen ehdoksi asetetaan konkreettisen tilaratkaisun esittäminen.
• Malminkartanon asukasyhdistys ry 2 500 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin
• Maunula-Seura ry 4 750 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin
• Myllypuro-Seura ry 41 000 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin
• Osuuskunta Hertsikan Pumppu 15 000 euroa palkkakustannuksiin
• Otavan Opiston Osuuskunta 7 452,50 euroa asukastoiminnan kehittämiseen
• Pihlajamäki-seura ry 2 500 euroa lehden toimittamiseen
• Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV ry 22 200 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin
• Pikku Huopalahtiseura ry 12 975 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin
• Pohjois-Haaga Seura r.y. - Norra-Haga Förening r.f. 5 000 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin
• Roihuvuori-seura ry 25 500 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin (10 500 euroa) ja palkkakustannuksiin (15 000 euroa)
• Siltamäki - Suutarila - Seura ry 1 000 euroa asukasiltoihin ja julkaisuihin
• Toimintakeskus Sampola ry 7 500 euroa asukastilan vuokrakustannuksiin. Maksatuksen ehdoksi asetetaan, että yhdistys turvaa toimintansa ja tilansa rahoituksen vuodeksi 2017.
• Toimintakeskus Semja ry 22 500 euroa vuokrakustannuksiin (13 000 euroa), palkkakustannuksiin (7 500 euroa) ja avoimeen asukasareenaan (2 000 euroa)

AVUSTUKSET YHTEENSÄ
354 952,50 euroa
(lisäksi 354 952,50 euroa myönnetty 13.2.2017 § 155)
= 709 905 euroa

MÄÄRÄRAHA 2017
741 750 euroa

PROJEKTIAVUSTUKSIIN JÄÄ
31 845 euroa

Taustaa

Kaupunginhallitus päätti 28.9.2015, että asukasyhdistysten ja kaupunginosaseurojen sekä muiden kuin kaupungin asukastaloja ylläpitävien tahojen avustaminen keskitetään kaupunginhallitukselle vuodesta 2017 alkaen. Uudistuksen merkittävänä tavoitteena on läpinäkyvyys kaupungin avustusten myöntämisessä kriteerien mukaisesti ja että samaan toimintaan ei myönnetä avustusta eri lautakunnista tai virastoista.

Kaupunginhallitus päätti 13.2.2017 § 155 myöntää puolet asukasosallisuuden avustuksista heti ja että lopullisten avustusten päättämiseksi kaupunginhallitukselle tuodaan uusi esitys kahden viikon kuluessa. Uudessa valmistelussa tulee huomioida uudet periaatteet ja hakijoiden yksilöllinen tilanne. Jos avustussumma eroaa merkittävästi vuoden 2016 tasosta on päätöksen yhteydessä tuotava selvitys päätöksen perusteluista.

Kaupunginhallituksen asukasosallisuuden avustuslajit vuodelle 2017 ovat:

• Yleisavustus muiden kuin kaupungin ylläpitämien asukastilojen ylläpitämiseen ja toiminnan koordinointiin
• Toiminta-avustus asukasosallisuutta parantavien rakenteiden ja menetelmien kehittämiseen
• Projektiavustus edellisten avustuslajien mukaisten uusien, alkavien tai kertaluonteisten hankkeiden toteuttamiseen

Ehdotusta asukasosallisuuden avustuskokonaisuudesta ja avustuskriteereistä valmisteltiin vuosina 2014–15 tarkastelemalla kaikkia hallintokuntien nykyisiä avustuksia ja niiden kriteereitä. Johtolankana oli erotella silloisista avustuksista asukasosallisuutta edistäviksi katsotut avustukset sekä avustukset, jotka edelleen jäisivät hallintokuntien itsensä jaettavaksi. Asukasosallisuuden avustuskriteeristöä valmisteltiin tiiviissä vuoropuhelussa kaupunginosaseurojen ja asukastaloja ylläpitävien yhteisöjen kanssa. Yhteisvalmistelussa yhteisöt nostivat erityisesti esille epäkohdan avustusten epätasaisesta jakautumisesta alueittain. Toisilla alueilla on ollut pitkään aktiivista toimintaa, jota on toteutettu paikoittain pelkästään vapaaehtoistyön voimin kaupungin myöntäessä tukea asukastilojen vuokriin. Helsingissä on yhteisöjä, jotka ovat hakeneet useina vuosia toimintaansa lautakunnilta palkka-avustusta pääsemättä eri syistä avustusjärjestelmän piiriin. Lisäksi yhteydenottoja oman asukastilan saamiseksi tulee säännöllisesti eri puolilta kaupunkia.Yleis- ja toiminta-avustukset valmistellaan vuosittain kaupunginhallituksen päätettäväksi. Asukasosallisuuden avustuksiin osoitetusta 741 750 euron määrärahasta suurin osa myönnetään näistä avustuslajeista. Projektiavustusten osuus 31 845 euroa kokonaismäärärahasta on vuonna 2017 noin 3,7 %. Projektiavustuksista 3 000 euroon saakka päättää kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäjohtaja. Kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosaston osallisuus ja neuvonta –yksikkö vastaa asukasosallisuuden avustusvalmistelusta.

Avustuskriteerit

• Asukasosallisuuden avustuksia myönnetään Helsingin kaupungin strategian mukaiseen ja kaupungin toimintaa täydentävään, yleishyödylliseen, avoimeen ja pääsääntöisesti maksuttomaan, innovatiiviseen ja monipuolisesti eri väestöryhmille suunnattuun toimintaan
• Avustettavan toiminnan tavoitteena tulee olla asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien, yhteisöllisyyden, alueen viihtyisyyden ja vetovoiman parantaminen
• Avustusten hakijoina voivat olla rekisteröidyt yhteisöt, kuten asukas/kaupunginosayhdistykset, muut yhdistykset, säätiöt, osuuskunnat, sosiaaliset yritykset, asukastaloja hallinnoivat pysäköintiyhtiöt ja muut yritykset, sikäli kun avustettava toiminta on yleishyödyllistä ja kohdistuu Helsingin kaupungin asukkaisiin. Yritysmuotoisiin hakijoihin sovelletaan kaupungin yleisiä ohjeita. Projektiavustuksia voivat hakea myös rekisteröitymättömät toimijat kuten kaupunginosaliikkeet ja erilaiset toiminta
• Toiminnan tulee edistää yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa.
• Tavoitteena on alueellinen tasapaino ja tarveperustainen harkinta.
• Tukea voidaan priorisoida alueille, joissa toimintaa on ennestään vähemmän tai joiden katsotaan siitä eniten hyötyvän.
• Hakijalla tulee olla toimintaa varten muitakin resursseja, jotka voivat koostua varainhankinnasta, jäsenmaksuista, tiloista tai niiden edelleen vuokraamisesta saaduista tuloista, vapaaehtoistyöstä sekä muista avustuksista
• Hakijalta edellytetään toiminnan tulosten ja hyötyjen näkyväksi tekemistä ja niistä raportointia.

Hakuprosessi

Kaupunginhallituksen asukasosallisuuden avustushakemuksia vuodelle 2017 tuli määräaikaan 2.5.2016 mennessä 41 kappaletta, hakemukset yhteensä olivat 1 434 845 euroaHakuprosessin alkaessa asukasosallisuuden avustusten määräraha ei ollut tiedossa. Kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2017 talousarvion 30.11.2016, minkä yhteydessä vahvistettiin myös asukasosallisuuden avustusmääräraha. Määrärahaan sisältyvät projektiavustukset, jotka avataan haettavaksi vuoden 2017 aikana. Vähimmäismääräksi projektiavustuksiin on suunniteltu 30 000 euroa.Avustuskuulutus julkaistiin kaupungin yhteisessä ilmoituksessa joulukuussa 2015. Mahdollisille hakijoille järjestettiin kaksi kaikille avointa keskustelutilaisuutta maaliskuussa 2016. Lisäksi hakijatahoihin, jotka ovat aiemmin hakeneet kaupungilta avustusta asukastalotoimintaan, oltiin suoraan yhteydessä, koska riskinä oli, että tiedotuksesta huolimatta uudistuneesta avustuslajista sekä etenkin sosiaali- ja terveysvirastoon verrattuna aientuneesta hakuajasta ei oltu kaikilla tahoilla tietoisia. Kaikki tiedossa olleet mahdolliset hakijat tavoitettiin hakuajan alkuun mennessä. Hakemuksia on käsitelty ja päätöstä valmisteltu vuorovaikutuksessa hakijatahojen sekä kaupungin muiden avustuksia myöntävien hallintokuntien kanssa. Lisäselvitysten pyytämisessä on oltu asukaslähtöisiä ja joustavia. 1.11.2016 mennessä hakemuksia on ehditty täydentää riittävästiPäätöksen valmistelijoilla on ollut käytettävissä hakijoiden toimittamat kirjalliset dokumentit toiminnastaan sekä lisäksi yhteisöjen verkkosivustot ja sosiaalisen median sivut / ryhmät. Lisäksi valmistelijoilla on takanaan eri rooleissa useita vuosia paikallistason yhteistyötä monen hakijan kanssa. Valmistelijat ovat käyttäneet kokemusperäistä tietoaan hyväkseen ja lisäksi hakeneet aktiivisesti uutta ja ajankohtaista tietoa hakijoiden tilanteista.Kaikkiin hakijoihin on oltu suoraan yhteydessä vähintään sähköpostin välityksellä, monien kanssa on käyty keskusteluja puhelimitse. Hakijoiden kanssa on järjestetty 12 erillistä kahdenkeskistä tapaamista avustushakemuksen tiimoilta. Lisäksi eri yhteisöjen asukastiloissa on käyty vuoden 2016 aikana 12 kertaa esimerkiksi avoimeen tilaisuuteen osallistumalla tai viettämällä aikaa kaikille avoimessa asukaskahvilassa. Valmistelijoilla voidaan katsoa olevan riittävä ymmärrys helsinkiläisen asukastoiminnan monimuotoisuudesta.

Yhteenveto hakemuksista sekä vertailu edellisen vuoden avustuksiin

Päätöksen liitteessä on eritelty hakijakohtaisesti vuodelle 2017 haetut yleis- ja toiminta-avustussummat, hakijoiden ilmoittamat avustuksen käyttötarkoitukset, hakijoiden saamat avustukset vuonna 2016, esitys vuodelle 2017 sekä tieto, maksetaanko asukastilojen tilakustannukset kaupungin sisäisesti vai ulkopuoliselle taholle. Liitteen 1 vertailussa vuoden 2016 tasoon on kuitenkin syytä huomioida, ettei esitetty 2017 avustusjako ole suoraan verrannollinen edellisten vuosien avustuksiin: hallintokunnat avustivat aikaisemmin asukastoimijoita myös muilla määrärahoilla kuin niillä, mitkä siirtyivät kaupunginhallituksen asukasosallisuuden avustusmäärärahaan. Näin on tilanne esimerkiksi Kumpulan Kylätilan kohdalla, joka vuonna 2016 sai asukastalotoimintaan sosiaali- ja terveyslautakunnalta 40 000 euroa sekä kaupunkikulttuuriavustusta 15 740 euroa kulttuurikeskuksen osastopäällikön viranomaispäätöksenä.  Kaupungin lautakunnat ja virastot / toimialat myöntävät jatkossakin avustuksia niiden omaan substanssiin liittyvän toiminnan tukemiseen, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten kerhoihin sekä kaupunginosatapahtumiin.

Vuoden 2017 avustusten myöntämisen perustelut

Tavoitteena on turvata nykyisten yhteisöjen ylläpitämien asukastalojen toiminta vuokrien sekä kiinteiden kulujen osalta. Asukasosallisuuden avustuskokonaisuuden määrärahasta merkittävä osa (412 250 euroa) menee tilakuluihin, eli yhteisöjen hallinnassa olevien asukastilojen vuokrien ja muiden kiinteiden kulujen rahoittamiseen. Tilakuluista valtaosa (314 900 euroa) maksetaan Helsingin kiinteistöviraston tilakeskukselle.Palkkaus- ja muita henkilökuluja on yhdenmukaistettu ja niitä esitetään myönnettäväksi määrärahojen puitteissa. Pääsääntö on, että asukasosallisuuden avustuksilla rahoitetaan vain yhtä työntekijää hakijaa / aluetta kohden. Asukasosallisuuden avustuksissa pyritään alueelliseen tasapainoon ja tarveperustaiseen harkintaan. Palkkaus- ja henkilökulujen yhdenmukaistaminen toteutetaan yksi työntekijä hakijaa kohden –linjauksen lisäksi siten, että samaan kaupunginosaan ei myönnetä avustusta useamman työntekijän palkkaamiseksi. Yhtä työntekijää kohden myönnetään avustusta 30 000 euroa vuodessa. Tilakustannusten jälkeen jäävästä määrärahasta oli välttämätöntä varata 30 000 euroa projektiavustuksiin. Lisäksi olisi haluttu laajemmin kuin tässä esityksessä tukea asukasosallisuutta kehittäviä ja uutta osallisuutta rakentavia menetelmiä. Laajempaan toiminnan tukemiseen ei ollut mahdollisuutta tämän määrärahan puitteissa, koska se olisi pienentänyt entisestään palkkojen avustusosuutta. Esityksen mukaisella määrärahan kohdentamisella päästiin valmistelijoiden mielestä mahdollisimman oikeudenmukaiseen tilanteeseen sekä palkkakulujen avustustasoon, jota voidaan pitää kokonaisuutta ajatellen edes tyydyttävänä. Tällä esityksellä vastataan myös asukasosallisuuden kriteeristön yhteisvalmistelussa yhteisöjen esiin nostamaan kritiikkiin avustusmäärärahojen epätasaisesta jakautumisesta kaupunginosittainToiminnan luonne vaihtelee eri yhteisöjen asukastiloissa, mutta toiminnan laajuudessa ja vaikuttavuudessa ei ole niin merkittäviä eroja, että valmistelijoiden näkökulmasta olisi perusteltua muuttaa esitettyä osuutta palkkakustannuksiin. Asukastiloja käyttävät pääsääntöisesti lähialueen asukkaat, mutta esimerkiksi erityistapahtumien tai harrastuskerhoihin voidaan tulla myös muualta kuin lähialueilta. Asukastaloissa ei tarvitse rekisteröityä kävijäksi, joten tarkkaa asiakasprofiilia ei voida selvittää. Lisäksi asukasosallisuuden avustuskriteerit ohjaavat tukemaan kaikille avointa toimintaa.Herttoniemenrannan Ankkuri, Kumpulan Kylätila, KontuKeskus ja Käpylän Yhdyskuntaklubi ovat hakijoita, joilla esitetty avustussumma työntekijän palkkaan on haettua pienempi. Toisaalta avustussumma palkkakustannuksiin nousee Hertsikan Pumpulla, Kytösuontien Pysäköinti Oy:llä ja Toimintakeskus Semjalla. Uusien kriteerien myötä avustusten piiriin nousee kokonaan uusia palkka-avustuksen saajia, kuten Roihuvuori-seura, jotka ovat aiemmin toimineet vapaaehtoistyön resurssein. Kaikki yllä eritellyt kahdeksan toimijaa ovat merkittäviä asukastoimijoita omilla alueillaan ja asukastilojensa hallinnoijia tai käyttäjiä. Palkka-avustusesitys on tehty määrärahojen puitteissa mahdollisimman suurta alueellista tasapuolisuutta tavoitellen. Avustusten tarkoitus on tukea toimintaa eri puolilla Helsinkiä. Roihuvuori-seura on aiemmin toiminut käytännössä täysin vapaaehtoisvoimin, Kytösuontien Pysäköinti Oy on huomattavasti keskivertoa pienemmällä avustussummalla mahdollistanut toiminnan useilla kerhotiloilla Pikku Huopalahdessa ja Hertsikan Pumpun koordinaattorin palkka-avustus on ollut alle puolet verrattuna esimerkiksi viereisen kaupunginosan Herttoniemenrannan Ankkurin työntekijän palkka-avustukseen. Toimintakeskus Semja toimii Kurkimäessä, jossa muu tila- ja palvelutarjonta on vaatimatonta verrattuna esimerkiksi viereiseen Kontulaan. Kuitenkin Semjan ja KontuKeskuksen palkka-avustuksissa on ollut aiempina vuosina isohko ero.Lisäksi esityksessä on kolme yhteisöä, jotka ovat kokonaan uusia avustuksen saajia eli Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten alueyhdistys HELVARY ry, Kansan radioliitto – Folkets radioförbund ry ja Otavan Opiston osuuskunta.Avustuskriteereissä on todettu, että hakijalla tulee olla muitakin resursseja, jotka voivat koostua varainhankinnasta, jäsenmaksuista, tiloista tai niiden edelleen vuokraamisesta saaduista tuloista, vapaaehtoistyöstä sekä muista avustuksista. Esimerkiksi vapaaehtoistyön painoarvon yksiselitteinen arvioiminen ja sen vertaileminen eri toimijoiden kesken on vaikeaa eikä aina tarkoituksenmukaistakaan. Valmistelussa on pyritty mahdollisimman kattavaan kokonaisarviointiin. Vuoden 2017 avustuksen käytön valvonnan yhteydessä avustusta saaneilta yhteisöiltä edellytetään toiminnan tulosten ja hyötyjen näkyväksi tekemistä ja niistä raportointia. Yhteisöjen oma varainhankinta ja vapaaehtoistyön osuus arvioidaan vuoden 2018 avustusvalmistelussa.Ideaalitilanne ja avustuskriteerien mukainen tavoite olisi tukea toimintaa, missä korostuu alueellinen synergia ja eri alueiden yhteistyö. Tällöin vielä suunnitelmallisemmalla kohdentamisella voitaisiin tukea sitä, että lähekkäin toisiaan alueellisesti tai temaattisesti toimivat yhteisöt voisivat hyötyä nykyistäkin enemmän toistensa toiminnasta. Se mahdollisesti vapauttaisi avustusresurssia muille alueille. Huolimatta pyrkimyksestä alueelliseen tasapainoon, Helsinkiin jää edelleen laajoja alueita, joita asukasosallisuuden avustusmäärärahoilla tuetaan vuonna 2017 hyvin vaatimattomasti tai ei lainkaan. Liitteessä 2 on katsaus asukastoiminnan resursseihin suurpiireittäin.Tiedottamisiin, julkaisuihin ja verkkosivuihin myönnetään tukea määrärahojen puitteissa. Asukasosallisuuden avustuskriteerien vahvistamisen yhteydessä 28.9.2015 § 921 määriteltiin toiminta-avustusten kohdentumisesta siten, että julkaisujen osalta tuetaan yhteisöllisesti ja osallistavin menetelmin tuotettua alueellista tiedonkulkua. Tiedottamisluonteiseen toimintaan myönnetään tukea Kansan Radioliitolle lähetyksiin, joiden katsotaan olevan kaikkien Helsingin alueiden hyödynnettävissä, Pihlajamäki-seuralle, Siltamäki-Suutarila –seuralle sekä Eteläisille kaupunginosille asukastoiminnan tukemiseksi alueilla, joihin muuten ei asukasosallisuuden avustuksia ole mahdollista tässä vaiheessa kohdentaa. Kumpula-Toukola Kylätila ry:lle myönnettäväksi esitettävä osuus kohdentuu yhdistyksen lehden ilmoitusmyyntikuluihin. Kontukeskus ry:n hakemus kohdistuu painokuluihin.Tapahtumiin tukea hakeneet hakijat ohjataan hakemaan vuonna 2017 avattavia projektiavustuksia

Kokonaan hylättäväksi ehdotettavien hakemusten hylkäysperusteet:

Sininauhasäätiön hakemuksen on katsottu liittyvät sosiaali- ja terveyslautakunnan toimialaan ja hakemus on 26.9.2016 siirretty sosiaali- ja terveysviraston käsiteltäväksi.Mellunmäki-Seura ry:n avustushakemus vuodelle 2017 hylätään, koska hakija ei toimittanut vaadittavia liitteitä. Hakemus ei täytä kaupunginhallituksen avustusohjeiden kohtaa 2.9. Hakijalta on pyydetty täydennyksiä, ja heidän kanssaan on sovittu puuttuvien tietojen toimittamisesta useita kertoja touko- ja lokakuun 2016 välisenä aikana. Mellarin asukastilakysymystä tarkastellaan toiminnallisesta näkökulmasta vireillä olevien toivomusponsi- ja valtuustoaloiteasioiden valmistelun yhteydessä (valtuutettu Hakasen toivomusponsi 2.3.2016 ja valtuutettu Kantolan ym. aloite 16.11.2016).Kaivonkatsojantien Pysäköinti Oy, Kallahden Pysäköinti II Oy, Keskeisen Rannan Pysäköinti Oy ja Vuosaari-Seura ry:n hakemukset hylätään, koska korjaus- ja remonttikustannukset eivät ole asukasosallisuuden avustuskriteerien mukaisia kohteita.Kulttuuriosuuskunta Sähinän hakemukset hylätään, koska toiminta ei ole asukasosallisuuden avustuskriteerien mukaista, vaan kuuluu ensisijaisesti kulttuuri- ja kirjastolautakunnan avustusten piiriin.Arabian asukastalot ry hakemus hylätään, koska alueelle myönnetään toiselle hakijalle avustusta yhden työntekijän palkkaamiseen.Töölö-seura ry:n hakemus hylätään, koska se kohdistuu toimitilaan, ei kaikille avoimeen asukastilaan.Konala-seura ry:n, Maunulan demokratiahankkeen, Pajamäki-seura ry:n ja Tapulikaupunki-seura ry:n hakemukset hylätään määrärahasyistä. Tapahtumiin tukea hakeneet hakijat ohjataan hakemaan vuonna 2017 avattavia projektiavustuksia

Osittain hylättäväksi ehdotettavien hakemusten hylkäysperusteet

Kansan radioliiton toimintaa avustetaan säännöllisen lähetystoiminnan jatkamiseksi, mutta toiminnan kehittämistä ei ole määrärahan puitteissa mahdollista tukea.Toimintakeskus Semjan toiminnasta on arvioitu 50 % avoimeksi toiminnaksi.Malminkartanon asukasyhdistys ry:n hakemus hylätään, koska asukastilan emännän palkkauksen tukeminen ei ole avustuskriteerien mukaista asukastoiminnan koordinointia.KontuKeskus ry:n, Lauttasaari-seura ry:n ja Toimintakeskus Sampolan ry:n avustus myönnetään ehdollisena. Lauttasaari-seura ry:n asukastilaratkaisu ei ole päätöstä tehtäessä varmistunut, joten avustuksen maksamisen ehdoksi asetetaan konkreettisen tilaratkaisun esittäminen. Toimintakeskus Sampola ry:n osalta maksatuksen ehdoksi asetetaan, että yhdistys turvaa toimintansa ja tilansa rahoituksen vuodeksi 2017. KontuKeskus ry:n vuokra-avustuksen 22 500 euron maksamisen ehdoksi asetetaan, että KontuKeskuksella on tosiasiallisia vuokramenoja.Eteläiset kaupunginosat ry:n, Toimintakeskus Semja ry:n, Siltamäki-Suutarila-seura ry:n , Pihlajamäki-seura ry:n, Lauttasaari-seura ry:n, Kumpula-Toukola Kylätilayhdistys ry:n ja KontuKeskus ry:n hakemukset hylätään osittain, koska tiedottamisiin, julkaisuihin ja verkkosivuihin myönnetään tukea määrärahojen puitteissa. Tapahtumiin tukea hakeneet hakijat ohjataan hakemaan vuonna 2017 avattavia projektiavustuksia.

Kaupunginhallitus 27.02.2017 § 204

Päätös

Käsittely

13.02.2017 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

06.02.2017 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Titta Reunanen, asukasyhteistyöpäällikkö, puhelin: 310 23437

Janne Typpi, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: 310 73372

Päätös tullut nähtäväksi 14.03.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.