Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite Haaganpuron ja sen taimenkannan elvyttämisestä

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää katsoa valtuutettu Thomas Wallgrenin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 15.2.2017 § 107 palauttaa valtuutettu Thomas Wallgrenin aloitteen Haaganpuron kunnostamisesta siten, että Haaganpuron alajuoksun padon purkaminen otetaan vuonna 2017 toteutettavaksi. Samalla valtuusto kiirehtii koko Haaga-Maunulanpuron säilyttämisen ja ennallistamisen suunnittelua uudelleen valmisteltavaksi.

Yleisten töiden lautakunta viittaa lausuntoonsa 6.9.2016 § 357, jossa Haaganpuron alajuoksun kunnostamisesitystä pidetään hyvänä. Lausunnossaan lautakunta toteaa, että kunnostushankkeesta tulee tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma kustannusarvioineen. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon taimenkannan elvyttämisen lisäksi ympäristönsuojelulliset, maisemalliset ja teknistaloudelliset näkökohdat. Puron tulvimisherkkyys ja virkistyskäyttö ovat myös tärkeitä huomioon otettavia asioita.

Haaganpuron uomaa on siirretty ja suoristettu useampaan otteeseen ja puron osuuksia on myös putkitettu. Puron ennallistaminen ja palauttaminen alkuperäiseen uomaansa ei ole enää mahdollista, mutta nykyistä purouomaa voitaisiin kunnostaa ja palauttaa luonnonmukaisemmaksi. 2000-luvulla on panostettu puron kalastollisten olosuhteiden parantamiseen, ja kunnostusten myötä puroon on onnistuttu palauttamaan luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta. Puron luontoarvot ovat merkittävät. Puron vedenlaadun parantamiseksi tarvittaisiin toimenpiteitä hulevesien käsittelyssä ja jätevesipäästöjen ennaltaehkäisyssä sekä uoman muotoilussa kuten ympäristölautakuntakin lausunnossaan toteaa.

Rakennusviraston teettämässä maaliskuussa 2017 valmistuneessa Haaganpuron valuma-alueen hulevesiselvityksessä todetaan, että padon poistaminen ja uoman syventäminen olisi uoman hydrologian ja kalaston kannalta suositeltavin vaihtoehto. Selvityksessä todetaan, että ratkaisu muuttaa puistoalueen alkuperäistä maisemallista/kaupunkikuvallista ilmettä sekä edellyttää tarkempaa teknistä tutkimista ja kustannusarviota.

Maaliskuussa 2017 rakennusvirasto käynnisti Pikku-Huopalahden padon parantamisesta selvityksen. Selvityksessä tarkastellaan eri vaihtoehtoja, joissa joko muutetaan nykyistä patorakennetta tai rakennetaan uusi luonnonmukainen uomayhteys noin 90 metrin matkalle, jolla pato ohitetaan. Alustavat kustannusarviot toimenpiteille, jotka suunnittelun tässä vaiheessa voidaan nostaa esille mahdollisesti toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona, vaihtelevat 200  000 euron ja 550 000 euron välillä. Halvin vaihtoehto on poistaa nykyiset betonirakenteiset kalaportaat ja korvata ne luonnonmukaisempana koskimaisena rakenteena. Kallein vaihtoehto on siirtää uomaa nykyiseltä paikaltaan. Kustannusarviot sisältävät arvioidut suunnittelukustannukset sekä varauksen pilaantuneiden maiden käsittelylle, jonka tarve tarkentuu suunnittelun edetessä. Kustannusarviot ja selvityksessä esitettävä suositusvaihtoehto tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Nousuesteiden poistamisvaihtoehtojen toteuttamissuunnitelmat on valmisteltava huolella, vaikka toteutusta kiirehdittäisiin. Kuten ympäristölautakunta lausunnossaan toteaa, olisi toimenpidesuunnitelmassa hyvä ottaa huomioon virtakutuisten kalojen lisäksi myös muut vesieliöt sekä muun muassa patoaltaaseen laskeutuneen sedimentin laatu, alueen virkistykselliset arvot sekä alajuoksun laajempi kunnostaminen.

Puron vedenkorkeuden muutos edellyttää vesilain mukaista lupaa. Lupahakemus perustuu suunnitelmiin ja toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Aikataulullisesti lupahakemusta on mahdollista valmistella syksyllä 2017. Toimenpiteiden toteutuksen vaatimia määrärahoja voidaan esittää aikaisintaan vuoden 2018 talousarvioehdotukseen, jolloin toimenpiteet on mahdollista toteuttaa aikaisintaan talvella 2018−2019.

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle

Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa uudelleen valmisteluun valtuutettu Thomas Wallgrenin aloitteen Haaganpuron kunnostamisesta siten, että Haaganpuron alajuoksun padon purkaminen otetaan tänä vuonna toteutettavaksi. Samalla valtuusto kiirehtii koko Haaga - Maunulanpuron säilyttämisen ja ennallistamisen suunnittelua.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa lausuntoonsa 20.9.2016, jossa pidetään hyvänä esitystä Haaganpuron alajuoksua koskevan toimenpidesuunnitelman laatimista. Lausunnossa on todettu myös kaavalliset edellytykset. Kaupunkisuunnitteluvirasto ottaa huomioon taimenen elinolosuhteiden vaalimisen koko valuma-aluetta koskevassa suunnittelussa. Kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisessa toimistossa on valmistunut vuonna 2016 Hämeenlinnan väylän bulevarditarkasteluun liittyvä hulevesi- ja perustamistapaselvitys välillä Hakamäentie - Kehä I. Raportissa on käsitelty Haaganpuron kalaston elinolosuhteiden säilyttämisen edellytyksiä ja selvitetty alustavasti Hämeenlinnan väylän bulevardisuunnitteluun liittyviä hulevesi- ja perustamistapakysymyksiä.

Haaganpuron alajuoksulla ja Meilahdessa sijaitsevien kalojen nousuesteiden poistamisvaihtoehtoja koskevat toteuttamissuunnitelmat on valmisteltava huolella, vaikka toteutusta kiirehdittäisiin. Suunnittelussa on otettava huomioon myös ympäröivä maankäyttö, Pikku-Huopalahden viheralueiden puistomiljöö ja virkistyskäyttö, maankäytön muutokset sekä merenpinnan ennustetun nousemisen ja hulevesitulvien vaikutukset. Haaganpuron taimenkannan elinolosuhteiden säilyttäminen tulee jatkossa olemaan lähtökohtana kaavoituksessa.

Ympäristölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

Ympäristölautakunta viittaa lausuntoonsa 9.8.2016, jossa puolletaan esitystä laatia toimenpidesuunnitelma siitä, miten Haaganpuron padolla tehty tekolampiosuus voitaisiin ennallistaa takaisin taimenelle soveliaaksi. Lausunnossaan lautakunta toteaa, että toimenpidesuunnitelmassa olisi hyvä ottaa huomioon virtakutuisten kalojen lisäksi myös muut vesieliöt sekä muun muassa patoaltaaseen laskeutuneen sedimentin laatu, alueen virkistykselliset arvot sekä alajuoksun laajempi kunnostaminen.

Vuonna 2007 valmistuneessa Pienvesiohjelmassa ehdotetaan Haaganpuron suun patorakennelman muuttamista kalojen kululle sopivaksi. Padon pudotuskorkeutta ehdotetaan jaettavan pidemmälle matkalle koskimaiseksi kiveämällä, jotta taimenen kutu- ja poikastuotantoalue lisääntyisi. Pienvesiohjelmassa ehdotetaan lisäksi Haaganpuron ja Maunulanpuron uomien ennallistamista takaisin mutkitteleviksi ja poikkileikkaussuhteiltaan vaihteleviksi. Vuonna 2010 padon aukkoa hieman levennettiin ja kertynyttä sedimenttiä poistettiin patoaltaasta. Pato toimii kuitenkin edelleen vesieliöiden nousuesteenä ja edesauttaa alajuoksun liettymistä.

Pikku-Huopalahden asutusaluetta rakennettaessa Haaganpuron alajuoksua siirrettiin Vihdintien eteläpuolella kulkemaan noin 100 metriä luontaista uomaa lännempänä. Uomaa on putkitettu ja siirretty myös Hämeenlinnanväylän rakentamisen yhteydessä kulkemaan luontaista uomaansa idempänä. Tällöin uoman luontaista mutkittelua on vanhojen karttojen perusteella vähennetty kaivamalla. Haaganpuron ympärystö on ollut peltoviljelyssä jo vanhimpien karttojen teon aikaan 1800-luvulla, joten uoma ei ole tuolloinkaan todennäköisesti ollut kaikilta osin luontaisessa uomassaan. Puron palauttaminen alkuperäiseen uomaansa ei ole enää laajassa mittakaavassa mahdollista ja tästä syystä tulisikin ennemmin keskittyä nykyisen purouoman kunnostamiseen.

Haaganpuron valuma-alueelle on valmistumassa rakennusviraston tilaama hulevesiselvitys. Ympäristölautakunta ehdottaa, että Haaganpurolle laadittaisiin lisäksi kunnostussuunnitelma pienvesiohjelman tietoja ja toimenpide-ehdotuksia päivittämällä. Haaganpuro on ympäristökeskuksen vesistöseurantatutkimusten tulosten mukaan ollut viime vuosina vain välttävässä kunnossa, joten puron veden laadun parantamiseksi tarvittaisiin toimenpiteitä hulevesien käsittelyssä, jätevesipäästöjen ennaltaehkäisyssä sekä uoman muokkauksessa (esimerkiksi eroosiosuojaus, uoman mutkittelun lisääminen, tulvatasanteet, varjostavan puuston lisäys, nousuesteiden poisto ja taimenen lisääntymis- ja elinpaikkojen rakentaminen). Haaganpuron valuma-alueesta kolmannes on jo tällä hetkellä päällystettyä pintaa, joka hankaloittaa huleveden viivyttämistä ja imeyttämistä pohjavedeksi. Lisäksi päällystetyn pinta-alan osuus saattaa tulevaisuudessa kasvaa valuma-alueella tapahtuvan rakentamisen seurauksena. Puron eliöstön turvaamiseksi, tulvahaittojen minimoimiseksi ja veden kuljettaman kiintoaineen vähentämiseksi hulevesien erityisen tehokas hallinta yhdessä uomakunnostusten kanssa olisi välttämätöntä.

Kaupunginvaltuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Liikuntalautakunta antoi seuraavan lausunnon valtuustoaloitteeseen, joka koskee Haaganpuron kunnostamista.

Liikuntalautakunta suhtautuu myönteisesti aloitteeseen Haaganpuron Pikku-Huopalahden alueen uoman ennallistamiseksi välillä meri-Vihdintie.

Aloitteen tekijät esittävät, että kaupunki laatii toimenpidesuunnitelman siitä miten Haaganpuron padolla tehty tekolampi-osuus, eli Haaganpuron Pikku Huopalahden alueen uoma, osuudella Vihdintie-meri voitaisiin ennallistaa takaisin uhanalaisella taimenelle soveliaaksi. Puron suulla oleva pato muodostaa tällä hetkellä vaellusesteen. Kaikkien kalojen kulku tulisi olla turvattu, ja tekolampi saada muutettua takaisin virtaavaksi puroksi, vastaavanlaiseksi kun puro on ylempänä Haagan puolella, eli Kauppalanpuistossa. Kalaisampana ja virtaavan puron tulvatasanteineen puron vedenlaatu paranisi, eikä puro olisi liettynyt ja umpeenkasvanut, niin kuin tähän asti. Puron ennallistaminen tekisi uoman viihtyisämmäksi sekä lähialueen asukkaille että kaloille.

Aloitteen tekijät esittävät myös että toimenpidesuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään toteutuksen hinta-arvio ja että suunnitelma huomioi toimenpiteiden ympäristövaikutukset muiltakin osin kuin taimenen suojelun kannalta.