Vartiokylän (45.ko) asemakaavan muutos nro 12505, Myllymatkantie 1

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Asian aikana kuultavana oli johtava arkkitehti Eeva Pirhonen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12505 pohjakartan kaupunginosassa 45 Vartiokylä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12505
Kaupunginosa: 45 Vartiokylä
Kartoituksen työnumero: 4/2017
Pohjakartta valmistunut: 8.1.2019 Uusinta (ensi tilaus 2017)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon kannanottoa Myllypurossa osoitteessa Myllymatkantie 1 sijaitsevaa eli korttelin 45135 tonttia 1 ja sen viereistä viheraluetta sekä ympäröivää katualuetta koskevasta asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginmuseo on tutustunut 18.1.2017 päivättyyn osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja sen liitteenä oleviin, Ark7 Oy:n laatimiin vaihtoehtoisiin viitesuunnitelmiin. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Suunnittelualue sijaitsee Myllypuron 1960-luvulla rakennetun lähiön luoteisosassa, rajautuen aluetta reunustavan Myllypurontien kaaren reunaviheralueeseen. Kyseisellä tontilla sijaitsee kaksi kolmikerroksista, osin maanpäällisillä kellarikerroksilla varustettua lamellitaloa, jotka on suunnitellut Kulutusosuuskuntien keskusliitossa arkkitehti Teuvo Lindfors vuonna 1964. Näiden satulakattoisten, mutta ilmeeltään tasakattoisten elementtirakenteisten asuinrakennusten julkisivut koostuvat pääosin ruutuelementeistä, joiden pinta on harjattua betonia, jota on käytetty myös parvekkeiden umpinaisissa kaide-elementeissä. Lamellitalot on sijoitettu tontille Myllymatkantien suuntaisesti ja irti katulinjasta. Huoneistojen parvekkeet sijaitsevat lännen puolella, missä sijaitsevat myös yhtiön piha-alueet. Melko suuri osa tontin rakentamattomasta alueesta on varattu paikoitusalueeksi, joskin pihalla kasvaa myös komeita, kookkaita mäntyjä. Läntinen osa tontista on vehreää ja se liittyy ja jatkuu luontevasti viereiseen kallioiseen viheralueeseen. Suunnittelualue on rakennettu alueen ensimmäisen, 1.10.1962 vahvistetun asemakaavavan mukaisesti.

Suunnittelualueen molemmissa taloissa on tehty 2000-luvun kuluessa näkyviäkin korjauksia. Rakennusten ikkunat on uusittu alumiini-ikkunoiksi. Lisäksi taloihin on rakennettu rakennusrungon ulkopuolelle sijoittuvat uudet, osin lasiseinäiset porrashuoneet ja jälkiasennushissit on sijoitettu alkuperäisten porrassyöksyjen paikalle (arkkitehti Risto Rönkä vuonna 2004). Rakennusten perushahmo on säilynyt, mutta julkisivujen suoralinjaisuus on muuttunut hissitornien myötä. Ilmeisesti myös julkisivujen väritystä on muutettu alkuperäisestä. Myllypuron rakennusinventoinnissa 1998 (Riitta Salastie, Heli Virkamäki. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 15.10.1998) Myllymatkantie 1:n rakennuksia tai tonttia ei ole nostettu esiin tulevina suojelukohteina. Rakennusten julkisivut ruutuelementteineen ja elementtisaumoineen henkivät jo 1970-luvun massatuotantoa, eivätkä ne arkkitehtuuriltaan edusta erityisen laadukasta 1960-luvun asuinkerrostalorakentamista. Voidaan todeta, että Myllymatkantie 1:n keskeiset arvot liittyvät Myllypuron alkuperäisen asemakaavan mukaiseen sijoitteluun ja kuulumiseen osaksi alueen varhaisinta rakennusvaihetta.

Nyt esillä olevassa asemakaavan muutoksessa tavoitteeksi on asetettu suunnittelualueen nykyisen rakennuskannan purkaminen ja korvaaminen uudella, huomattavasti tehokkaammalla rakentamisella. Viitesuunnitelmissa uutta rakentamista esitetään sijoitettavaksi sekä Myllymatkantien että Myllypurontien varteen ja ratkaisulla pyritään huomattavaan tonttitehokkuuden nostoon. Olemassa olevien rakennusten purkamista perustellaan sillä, että niiden on esitetty olevan teknisen elinkaarensa loppupuolella. Tarkempaa selvitystä tästä ei ole ollut käytettävissä. Lisärakentamisen tavoitteena on puolestaan mahdollistaa asuntotarjonnan lisääminen Myllypuron metroaseman ja Jokeri 2 –linjan sekä Metropolian uuden kampuksen läheisyydessä. Suunnittelualuetta koskevaksi selvitykseksi mainitaan kaupunkisuunnitteluviraston laatimat Myllypuron täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet vuodelta 2015 ja Myllypuron rakennusinventointi vuodelta 1998.

Edellä mainittujen Myllypuron suunnitteluperiaatteiden mukaan tavoitteena on alueen merkittävä täydennysrakentaminen kerrostaloalueen sisällä ja siten asukasmäärän runsas kasvattaminen. Alueen kaavoittamiseen ryhdytään kiinteistöjen haltijoiden tekemien hakemusten perusteella, kuten nyt esillä olevassa asemakaavan muutoshankkeessa. Asemakaavamuutoksissa tavoitteena on tehokas maankäyttö. Täydennysrakentamisen myötä alueen todetaan väistämättä muuttuvan ja tiivistyvän, mutta suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen nykyinen maisemallinen luonne ja arvot. Suunnitteluperiaatteiden mukaan uudisrakennukset pyritään pääsääntöisesti suunnittelemaan alueen olevan rakennuskannan mukaisesti nykyiseen suorakulmaiseen koordinaatistoon sovitettuina.

Suunnitteluperiaatteista antamassaan lausunnossa kaupunginmuseo totesi, että laaditut suunnitteluperiaatteet jättävät kuitenkin avoimeksi asiaksi sen, kuinka tulevia täydennysrakentamishankkeita arvioidaan kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Jokainen hanke tullaan arvioimaan erikseen, mutta tavoitteellinen tonttitehokkuuden kasvattaminen tulee väistämättä muuttamaan 1960-luvulla valmistuneen lähiön alkuperäisiä ominaispiirteitä. Etenkin alueen alkuperäisen väljyyden ja viheralueiden väheneminen ovat seikkoja, joihin suunnitteluperiaatteissa ei ole annettu selkeää vastausta. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä myös nyt esillä olevassa kaavahankkeessa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä olevissa kaikissa viitesuunnitelmavaihtoehdoissa uudisrakennusten sijoittelu noudattaa samaa peruskaavaa; kaksi lamellitaloa peräkkäin Myllymatkantien varrelle ja vaihteleva määrä joko pistetaloja tai lamellitaloja Myllypurontien varrelle siten, että niiden sijoittelu seuraa tien kaarta. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan esitetty sijoitteluperiaate on vieras Myllypuron asemakaavalliselle perusajatukselle. Alkuperäisessä ratkaisussa rakennukset sijaitsevat suorakulmaisessa koordinaatistossa, minkä lisäksi samansuuntaisesti sijaitsevat rakennukset sijaitsevat kuitenkin limittäin, eivät jonossa peräkkäin. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Myllymatkantie 1:n tontilla uudisrakennusten sijoittelua tulee tutkia paremmin alkuperäistä kaavallista periaatetta kunnioittaen ja määrältään maltillisempana. Näkymiä Myllypurontieltä alueen sisään ja toisinpäin ei saa sulkea yhtenäisellä rakennusmuurilla.

Kaupunginmuseo pitää ongelmallisena jo nyt nähtävillä olevaa tilannetta, jossa kukin Myllypuron täydennysrakentamisen kohteena oleva tontti pyritään rakentamaan mahdollisimman tehokkaasti, ilman laajemman kokonaisuuden tarkastelua. Myllypuron 1960-luvun alue on rakennettu yhtenäisen asemakaavallisen perusajatuksen mukaisesti lyhyen ajanjakson kuluessa. Tavoitteena oli arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja yhtenäinen sekä väljä asuinalue, jossa moottoriajoneuvoliikenne ja jalankulkuliikenne oli erotettu selkeästi toisistaan, rakennukset ja pääjalankulkuväylät sijoitettu geometrisesti suorakulmaiseen koordinaatistoon ja viheralueet pääosin kortteleiden välisinä puistokaistoina jalankulkuvyöhykkeiden yhteydessä. Kaupunginmuseo kantaakin erityistä huolta siitä, että tämä kokonaisuus vähitellen hämärtyy ja katoaa, mikäli Myllypuroa täydennetään tontti kerrallaan mahdollisimman suurella tehokkuudella peilaamatta muutosten vaikutusta kokonaisuuteen.

Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo katsoo, että Myllymatkantie 1:n olemassa olevien rakennusten purkaminen ja tontin nykyistä tiiviimpi rakentaminen on mahdollista. Täydennysrakentamisen lähtökohtana tulee kuitenkin olla alueen ominaispiirteet ja niiden mukaan täydentäminen. Rakennusten sijoittelussa, mittakaavassa ja hahmoissa samoin kuin viheralueiden jäsentelyssä tulee kunnioittaa Myllypuron alkuperäisen asemakaavan periaatteita ja tavoitteita, ei lähteä hajottamaan sitä. Lisäksi kaupunginmuseo esittää, että Myllymatkantie 1:n ja sen lähiympäristön täydennysrakentamisen mahdollista sijoittamista tutkittaisiin laajempana kokonaisuutena, esimerkiksi tarkastellen Myllypurontiehen rajautuvaa kokonaisuutta alueen pohjoisosassa. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan täydennysrakentamisen jälkeenkin alueella tulee vallita alkuperäiselle Myllypuron metsälähiölle ominainen luonnonläheinen henki, jossa vähäeleiset ja selkeät, arkkitehtuuriltaan korkeatasoiset rakennushahmot yhdessä alueelle leimallisten kallioiden ja komeiden mäntyjen kanssa luovat omaleimaisen ja tunnistettavan elinympäristön.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1277-00/17 (Myllymatkantie 1). Määräaika on 3.3.2017 mennessä.

Myllymatkantien varteen Myllypuroon suunnitellaan lisärakentamista. Korttelin 45135 tontilla 1 sijaitsevat kaksi kerrostaloa on tarkoitus purkaa ja rakentaa tontille uusia asuinkerrostaloja.

Rakennusvirastolla on Myllypurontien varressa kaksi koira-aitausta, joiden toivotaan säilyvän. Niiden uudelleen sijoittelua voidaan tutkia, mutta etäisyys lähimpään asuinrakennukseen asettaa haasteita.

Asemakaavamuutoksesta aiheutuu kustannuksia kaupungille.

Asemakaavan muutoshakemus Vartiokylän tontille 45135/1, Myllymatkantie 1

Kohde sijoittuu kallioiselle kitkamaa-alueelle. Avokallioita esiintyy tontin eteläosissa. Rakentamista kaavaillaan tontin pohjoisosiin, jonne maakerrosten paksuus kasvaa. Geoteknisen osaston tietokannasta löytyy vain muutamia vanhoja pohjatutkimustuloksia tontin läheisyydestä. Lähimpien pohjavesihavaintojen mukaan pohjavesi sijoittuu noin 2…7 m syvyydelle maanpinnasta.