Kiinteistölautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus varaisi Helsingin kaupungin 22. kaupunginosasta (Vallila) liitekarttaan nro 1 merkityn yhteensä noin 17 000 m²:n suuruisen määräalan kiinteistöistä 91-22-586-3 ja 91-410-2-13 Urhea-säätiö sr:lle (Y-tunnus 2624438-8) ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö sr:lle (Y-tunnus 0116514-9) urheiluhallin, koulun laajennuksen ja opiskelija-asuntolan suunnittelua varten 31.12.2018 saakka seuraavin ehdoin:

1

Varauksensaajalla tarkoitetaan jäljempänä varauspäätöksen mukaisia varauksensaajia ja soveltuvin osin hankkeen toteuttamista varten perustettavaa yhtiötä/yhtiöitä. Selvyyden vuoksi todetaan, että Urhea-säätiön varaus kohdistuu urheiluhallin ja Hoasin opiskelija-asuntolan suunnitteluun.

Varausta ei voi siirtää kolmannelle ilman kaupungin suostumusta.

2

Varauksensaajan on laadittava suunnitelmat varattavan alueen rakentamiseksi yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa sekä esitettävä ennen tontin lopullista luovutussopimusta selvitys hankkeen toteutuksesta.

3

Varauksensaajan tulee viedä hankkeen suunnittelua eteenpäin yhteistyössä opetusviraston, Mäkelänrinteen lukion ja kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa ottaen huomioon tilojen yhteiskäyttömahdollisuudet. Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan suunnittelussa edellä mainittujen tahojen antamia ohjeita.

4

Varauksensaaja on tietoinen, että hankkeen toteutuminen edellyttää asemakaavan muutosta. Luovutettavien tonttien lopulliset rajat, käyttötarkoitus, rakennusoikeus, yleinen käyttö, ajoyhteydet, rasitteet ym. kaavoitukselliset asiat määräytyvät laadittavassa asemakaavan muutoksessa.

5

Suunnittelussa on otettava huomioon ja säilytettävä Vallilanlaaksossa kulkeva yleinen jalankulkureitti (Vallilantaival) sekä siihen liittyvä porrasyhteys. Hanke vastaa kustannuksellaan reitin mahdollisesta siirrosta.

6

Varauksensaajalla on oikeus suunnitella ja selvittää tontin 22586/3 ja osin yleisten alueiden alla kulkevan rautatietunnelin käyttöä noin 200 metrin juoksusuorana. Selvitykset on tehtävä yhteistyössä rakennusviraston kanssa.

7

Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään kesken varausajan ja/tai olla jatkamatta varausta, mikäli varauksensaaja ei noudata varausehtoja ja kaupungin niiden perusteella mahdollisesti antamia ohjeita.

Tontit suunnitellaan ja toteutetaan varauksensaajan kokonaisvastuuperiaatteella. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli varauksensaajan hankkeen toteuttamisen edellyttämä asemakaava tai asemakaavan muutos ei tule voimaan tai tontteja ei muutoin saada rakentamiskelpoisiksi varauksensaajan hankkeen toteuttamisen edellyttämässä aikataulussa.

8

Varauksensaajan tulee noudattaa mahdollisia alueellisia rakennustapaohjeita. Hankkeen suunnittelu ja toteutus tulee tapahtua yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyö- ja koordinointiryhmien kanssa.

9

Varauksensaaja on velvollinen suunnittelemaan ja toteuttamaan tälle varatut tontit ilman aiheetonta viivytystä ja osaltaan aktiivisesti edistämään tälle varattujen tonttien suunnittelua ja rakentamista. Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään kesken varausajan, mikäli on ilmeistä, ettei tonttien rakentamista aloiteta varausaikana ja hankkeen viivästyminen johtuu varauksensaajasta riippuvasta syystä.

Kaupungilla on kaikissa tilanteissa oikeus seuraamuksitta olla jatkamatta varausta.

Varauksensaaja on velvollinen toiminnassaan noudattamaan verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua, työoloja sekä työehtoja koskevia sekä muita vastaavia lakisääteisiä velvoitteita.

Mikäli varauksensaaja ei noudata edellä tarkoitettuja lakisääteisiä velvoitteitaan tai varauksensaaja taikka varauksensaajana toimivan yhtiön johtohenkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö tuomitaan ns. harmaaseen talouteen liittyvästä rikoksesta (esim. verotus) tai muusta vastavasta yritystoimintaan liittyvästä rikoksesta, kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään kesken varausajan.

Kaupungilla on edelleen oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään kesken varausajan, mikäli varauksensaaja asetetaan konkurssiin tai yrityssaneeraukseen tai muutoin käy ilmeiseksi, ettei varauksensaajalla ole taloudellisia tai muita edellytyksiä hankkeen toteuttamiseksi.

10

Varauksensaaja on tietoinen, ettei kaupunki tällä varauspäätöksellä sitoudu osallistumaan hankkeen investointi- tai käyttömenojen rahoittamiseen. Kaupunki päättää mahdollisesta osallistumisesta erikseen.

11

Varauksensaaja on velvollinen neuvottelemaan ja sopimaan hankkeen toteutuksen ja käytön organisoinnista sekä rakennettavien rakennusten ja tilojen hallinnoinnin järjestämisestä kiinteistöviraston tilakeskuksen ja tonttiosaston kanssa sekä esittämään tätä koskevan selvityksen ja hallinnointimallin kiinteistöviraston hyväksyttäväksi.

12

Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä nro 9 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston 11.8.2016 päivättyä toimintaohjetta kaivu- ja louhintatoimenpiteiden suorittamisesta sekä kaadettavista puista.

Asuntontteja koskevat lisäehdot

1

Suunniteltavien asuntojen tulee olla valtion tukemaa asuntotuotantoa, joka on urheilijoille suunnattua opiskelija-asumista.

2

Kerrostalotuotannossa varausalueelle toteutettavien rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin. Rakennusten tulee täyttää vähintään C-energiatehokkuusluokalle asetetut vaatimukset siten, että E-luku alittaa tason 120 kWh/m²/vuosi, ellei kiinteistölautakunta erittäin painavasta varauksensaajasta riippumattomasta syystä toisin päätä.

Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle varausalueelle rakennettavia rakennuksia koskevan energiatodistuksen tai muun rakennusten energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta pidättäytyä varausalueen luovuttamisesta, mikäli varauksensaajan hanke ei täytä edellä mainittua vaatimusta eikä kiinteistölautakunta myönnä vaatimuksesta poikkeusta.

3

Valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa asuntojen vuokrataso on säännelty. Vuokrat määritellään omakustannusperiaatteen mukaisesti noudattaen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä kiinteistöviraston asunto-osaston ohjeita ja määräyksiä.

Varauksensaaja on velvollinen esittämään kohteen huoneenvuokran määräytymisen periaatteet muun ohella kiinteistöviraston asunto-osaston hyväksyttäviksi ennen huoneenvuokraustoiminnan aloittamista.

(L2122-6)

Helsingin kaupungin opetusvirasto/Mäkelänrinteen lukio, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö sekä Urhea-säätiö ovat esittäneet Helsingin kaupungille, että se varaisi Urhea-säätiölle, Mäkelänrinteen lukiolle ja Helsingin seudun opiskelijasäätiölle urheilu-, koulutus- ja asuntotarkoitukseen soveltuvan tontin korttelista 22586 asemakaavan osoittamalta alueelta.

Urhea-säätiö ylläpitää Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheaa, joka on Suomen Olympiakomitean hyväksymä virallinen huippu-urheiluakatemia. Urhea-säätiö on perustettu vuonna 2014. Säätiön perustajajäseniä ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Suomen Olympiakomitea, seitsemän pääkaupunkiseudun oppilaitosta sekä neljä säätiötä.

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian tehtävänä on tukea huipulle tähtääviä ja jo huipulla olevien urheilijoiden opiskelun ja urheilun yhdistämistä, päivittäisvalmennusta sekä urheilua ja opiskelua tukevia asiantuntijapalveluita. Urheaan kuuluu Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Puolustusvoimien Urheilukoulu, Suomen Paralympiakomitea, 22 lajiliittoa, 21 oppilaitosta ja neljä eri asiantuntijatahoa. Urheaan kuului vuoden 2016 alussa yli 3 600 urheilijaa 28 eri lajissa.

Urhea-kampukseen kuuluu tällä hetkellä Mäkelänrinteen lukio ja Mäkelänrinteen Uintikeskus. Hakijoiden tavoitteena on laajentaa kampusta kolmella osalla: Urhea-hallilla, opiskelija-asunnoilla sekä Mäkelänrinteen lukion lisärakennuksella.

Urhea-säätiön tavoitteena on rakentaa urheilun ja koulutuksen kampus, jossa laji- ja oheisharjoittelu, opiskelu, ruokailu, terveydenhuolto ja asuminen ovat kaikki samalla kampuksella. Samalla helpotettaisiin pääkaupunkiseudun kasvanutta liikuntatilatarvetta ja Mäkelänrinteen lukion tilapulaa.

Neljä kerroksiseen Urhea-halliin on tarkoitus tulla erilaisia liikuntatiloja n. 10 000 m2. Lisäksi sinne rakennetaan erilaisia fysioterapian ja terveydenhuollon tiloja sekä teknisiä tiloja. Mäkelänrinteen lukion lisärakennuksessa tulee olemaan opiskelu-, toimisto- ja ruokalatiloja.

Urhea-hallin keskeisenä käyttäjäryhmänä on Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian eri-ikäiset urheilijat. Halli palvelee myös Puolustusvoimien Urheilukoulua sekä lasten ja nuorten liikuntaa, paikallista seuratoimintaa ja aikuisten kuntoliikuntaa. Halli tarjoaa tiloja myös kaupungin EasySport-toiminnalle sekä Liikkuva koulu –ohjelmalle.

Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuosien 2017 - 2018 aikana, ja kokonaisuuden on tarkoitus olla valmis vuosina 2019 – 2020.

Urhea-hallin kustannusarvio on noin 20 – 25 miljoonaa euroa, Mäkelänrinteen lukion lisärakennuksen 7 – 8 miljoonaa euroa ja opiskelija-asuntojen noin 11 miljoonaa euroa. Hallin rahoitusta haetaan Helsingin kaupungilta, valtiolta ja yksityisiltä tahoilta. Opetus- ja ruokailutilat on suunniteltu rahoitettavan Helsingin kaupungin opetusviraston kautta. Opiskelija-asunnot rahoitetaan valtion tukemalla korkotukilainalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kirjannut hankkeen valtakunnallisesti merkittäväksi urheilupaikkarakentamishankkeeksi ja on sitoutunut rahoittamaan hallin rakentamista.

Helsingin kaupungin liikuntavirasto puoltaa tontin varaamista Urhea-hallin rakentamista varten. Liikuntavirasto on osoittanut investointiohjelmassaan hankkeelle viisi miljoonaa euroa vuosina 2018 – 2020. Liikuntahallikokonaisuus luo Mäkelänrinteen urheilulukion yhteyteen valtakunnallisesti merkittävän harjoittelukeskuksen sekä parantaa toteutuessaan laajemminkin helsinkiläisten sisäliikunnan harrastamismahdollisuuksia, joita on tälläkin hetkellä riittämättömästi kasvavan väestömäärän tarpeisiin. Liikuntapaikka on hyvin saavutettavissa sijaitessaan keskeisellä paikalla Helsingissä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Alueelle suunniteltu muu koulu- ja asuntorakentaminen tukevat omalta osaltaan urheilukampuksen toimintaa.

Hakija

Helsingin kaupungin opetusvirasto/Mäkelänrinteen lukio
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas
Urhea-säätiö (jättöpäivämäärä 7.6.2016)

Rakennuspaikka

22. kaupunginosan (Vallila) korttelin 586 tontti 3 (osoitteessa Mäkelänrinne 2/Mäkelänkatu 47), osa Vallilanlaakson puistoalueesta (osoitteessa Elisabeth Kochin tie 3, kiinteistötunnus 410-0002-0013) ja osa Vallilanlaakson asemakaavoittamattomasta alueesta (käytöstä poistunut rataosuus).

Varaus koskee lisäksi asemakaavassa esitettyjä tontin alapuolisia maanalaisia määräaloja (rautatietunneli, yhteiskäyttötunneli ja maanalaisia johtoja varten varattu alueen osa).

Haettu toimenpide

Tontin varaaminen Mäkelänrinteen lukion laajennusta ja tämän yhteyteen kehitettävää urheilukeskuksen ja opiskelija-asuntojen suunnittelua varten. Hankkeen on tarkoitus hyödyntää myös tontin alla kulkevaa käytöstä poistunutta ratatunnelia noin 200 metrin matkalta Mäkelänrinteen päästä alkaen.

Kaavatilanne

Voimassa olevassa yleiskaavassa (Helsingin yleiskaava 2002, hyväksytty 26.11.2003) tontti sijoittuu kerrostalovaltaiselle alueelle, asuminen/toimitila: Aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Vallilanlaakso on yleiskaavassa kaupunkipuistoa: Keskustan kulttuuripuistoa ja alueellisia kaupunkipuistoja kehitetään monipuolisina toiminta-, kohtaamis-, kulttuuri- ja luontoympäristöinä. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä.

Helsingin uudessa tarkistetussa yleiskaavaehdotuksessa (KSLK 14.6.2016) tontti sijoittuu alueelle Kantakaupunki C2: Keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla. Vallilanlaakson alue on virkistys- ja viheraluetta, jota kehitetään merkittävänä virkistys-, ulkoilu-, liikunta-, luonto- ja kulttuurialueena, joka kytkeytyy seudulliseen viherverkostoon ja merelliseen virkistysvyöhykkeeseen. Alueen halki kulkee raideliikenteen runkoyhteyden ohjeellinen linjaus, joka toteutetaan metrona tai pikaraitiotienä, pikaraitiotien ohjeellinen linjaus, joka voidaan toteuttaa bussiratkaisuna ja pyöräliikenteen nopean runkoverkon ohjeellinen linjaus, ns. baanaverkko.

Helsingin maanalainen yleiskaava nro 11830 on tullut alueella voimaan 10.6.2011. Maanalaisessa yleiskaavassa on suunnittelualueella olemassa olevien maanalaisten tilojen lisäksi merkitty tilavaraus suunnitellulle maanalaiselle tilalle, joka on valmistunut maanalaisen yleiskaavan vahvistumisen jälkeen. Lisäksi alueella on nykyinen kulkuyhteys teknisen huollon tilaan.

Tontti rajoittuu kaakkoiskulmastaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Vallilan asuinalueet).

Asemakaavassa tontti 586/3 on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Tontin rakennusoikeus kerrosneliömetreinä on 6 600 k-m2. Tontille on osoitettu rakennusala koulurakennukselle, jonka Mäkelänkadun puoleisen päädyn ulkovaipan äänieristävyys on määrätty toteutettavaksi vähintään tasoon 38 dB(A). Tontin katujen ja puiston puoleiset reuna-alueet on merkitty istutettaviksi puin ja pensain. Tontin halki kulkee varaus rautatietunnelille ja erilliselle yhteiskäyttötunnelille, joista määrätään seuraavaa: Tunnelin kohdalla ei saa suorittaa kaivua tai louhintaa siten, että siitä aiheutuu tunnelille haittaa. Lisäksi tontin halki kulkee erillinen varaus maanalaisille johtovedoille.

Viitesuunnitelman mukaan suunnittelualue ulottuu koillisessa tontin 586/3 ulkopuolelle Vallilanlaakson puistoalueelle (VP) ja kaavoittamattomalle alueelle (ratalinjaus). Tunneliin suunniteltu 200 metrin juoksurata ulottuu Mäkelänkadun vastakkaiselle puolelle puistoalueelle. Tontin koillispuolella pyöräilyn ja jalankulun yhteys on linjattu uudelleen ja junaradan päälle on tehty uusi ylitys.

Kortteli 22586 sijaitsee pääkaduksi luokitellun Mäkelänkadun varrella, jonka liikennemäärä on noin 36 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mäkelänrinne on vähäliikenteinen lyhyt ja jyrkästi nouseva tonttikatu. Lähimmät bussi- ja raitioliikenteen pysäkit sijaitsevat Mäkelänkadulla noin 200 metrin etäisyydellä suunnittelukohteesta.

Selostus

Hankkeen on tarkoitus muodostaa urheilun ja opiskelun kampus, jossa urheilu, opiskelu, asuminen, ruokailut ja terveydenhuolto sijoittuvat samalle alueelle hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Hakijan on tarkoitus hakea asemakaavamuutosta siten, että urheiluhallin ja opiskelija-asuntojen rakentaminen tontille on mahdollista. Asemakaavamuutoksesta on neuvoteltu kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että asumisen ja urheilun yhdistämisellä uudella tavalla luodaan vetovoimaisuutta ja vaikuttavuutta koko kaupunkiin ja että hankkeen positiivinen näkyvyys on merkittävä. Lisäksi tarkoituksena on helpottaa huippu-urheilijoiden mahdollisuuksia keskittyä opiskeluun ja urheiluun minimoimalla matkustustarve ja mahdollistamalla siten tehokas ajankäyttö.

Mäkelänrinteen lukion ruokalatilat ovat jääneet pieniksi ja niiden laajentamisen yhteydessä on tarkoitus laajentaa myös opiskelutiloja, mikä mahdollistaa koulun opiskelijamäärän nostamisen.

Urheiluhalliin suunnitellut tilat kohdennetaan lajeihin, joiden tilatarpeen arvioidaan pääkaupunkiseudulla olevan erittäin suuri ja tulevaisuudessa edelleen kasvavan. Tontin alla kulkeva käytöstä poistettu ratatunneli on tarkoitus hyödyntää juoksusuorana. Hallin suunniteltuja pääkäyttäjiä arkena päiväaikaan ovat Mäkelänrinteen lukio ja muut urheiluakatemian oppilaitokset ja ilta- ja viikonloppuaikaan paikalliset urheiluseurat, urheilun lajiliitot ja kaupunkilaiset. Urheiluhallin rakentamista tukevat mm. Suomen Olympiakomitea, urheilun lajiliitot, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin kaupungin Liikuntavirasto.

Samassa yhteydessä on tarkoitus rakentaa erityisesti opiskeleville nuorille suunnattu opiskelija-asuntola, jonka rakennuttajana toimii Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas.

Lausunto

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että Mäkelänrinteen alueen kehittäminen urheilu- ja koulutuskäytössä on suotavaa ja tiivistävä rakentaminen jo rakennetulla tontilla kannatettavaa. Urheilukeskuksen ja lukion yhteyteen voidaan tutkia opiskelija-asumista. Hanke edellyttää kaavamuutosta. Suunnittelua tulee tehdä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Rautatieliikenteen käytöstä poistetun rautatietunnelin hyödyntämistä juoksutunnelina voidaan tutkia hankkeen suunnittelun yhteydessä. Suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä rautatietunnelin omistajan/haltijan kanssa ja tunnelia koskevat palo- ja pelastusturvallisuussuunnitelmat yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Rautatietunnelin ja radan aiemman käytön ja rakenteiden aiheuttamat mahdolliset ympäristövaikutukset tulee arvioida, jotta rautatietunneliin suunniteltu toiminta on mahdollista toteuttaa. Mm. ratapölkkyjen voidaan olettaa olevan kreosootilla kyllästettyjä. Alueella olevat teknisen huollon tunnelit tulee huomioida suunnittelussa. Suunniteltu rakentaminen tai toiminta ei saa aiheuttaa haittaa näille tiloille tai häiriötä niissä toimiville järjestelmille. Maanalaiseen yleiskaavaan merkittyä kulkuyhteyttä maanalaiseen tilaan ei saa heikentää.

Maaperä suunnittelualueella on pääosin soraa, hiekkaa ja moreenia, josta osa on täyttömaata. Kallioperä on lähellä maanpintaa ja alueella on hyvät rakentamisolosuhteet.

Tontin halki kulkee 400 mm päävesijohto, joka tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

Suunnittelualue sijaitsee vilkasliikenteisen Mäkelänkadun läheisyydessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon liikenteen aiheuttaman melun ja päästöjen vaikutukset.

600 metriä pitkää rautatietunnelia Vallilanlaaksosta Itä-Pasilaan ei ole suunnitteilla osoittaa yleisiin liikenteellisiin tarkoituksiin, esim. pyöräilyyn, koska Teollisuuskadun tunneli valmistuu vuonna 2019 eikä se mahdollista pyöräyhteyden rakentamista ratojen alitse länteen. Länsipäässä tunnelin liittyminen maanpintaan Ratapihantielle on todettu mahdottomaksi korkoerojen vuoksi. Hakemuksessa on esitetty tunnelin ottamista osittain yleisurheilun käyttöön juoksusuorana, joka palvelisi kaikkien lajien urheilijoita. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää hyvänä, että tunnelille on pohdittu uutta käyttöä.

Pyöräliikenteen laatukäytävien eli baanojen verkkosuunnitelmassa (Kslk 19.2.2013) on esitetty Pasilan ja Vallilanlaakson välinen pyöräily-yhteys, joka kulkee Mäkelänkadun nykyisen ylikulkusillan kautta kohti Vallilanlaaksoa. Baanayhteystarve tontin läpi tulee huomioida tontin suunnittelussa mm. riittävänä tilavarauksena.

Tontin pysäköinti ja huoltoajo, mm. jätehuolto, tulee järjestää tontin rajojen sisäpuolella. Suunnitelmassa tulee osoittaa tontin sisäiset liikennejärjestelyt ja ajoyhteydet tontille sekä varmistettava riittävät näkemät tonttiliittymistä kadulle. Hakijan tulee laatia tontin pelastustiesuunnitelma, jossa osoitetaan pelastusreitit ja nostopaikat.

Rakentamisen liittyminen Vallilanlaakson puistoalueeseen tulee tutkia olemassa olevat maastonmuodot ja puusto huomioiden ja toteuttaa siten, että jalankulku- ja pyöräily-yhteydet puistossa ovat toimivat ja yhtenäiset. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tontin ja puiston välisen raja-alueen käsittelyyn. Tontin ulkopuolisista rakenteista tulee sopia erikseen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa suunnitteluvarauksen tekemistä Urhea-säätiölle edellä mainitut asiat huomioiden.