Avoimuusperiaate ja tietosuoja kaupungin johdon tapaamisissa

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Valtuutettu Yrjö Hakanen ja 22 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupungin johtajat ja keskeisissä tehtävissä olevat johtavat viranhaltijat ryhtyisivät pitämään julkista kalenteria tapaamisistaan viranhoitoon liittyen.

Hallintosäännön IX osan 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on esitettävä aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua, valtuuston käsiteltäväksi kahdeksan kuukauden kuluessa. Jos kaupunginvaltuusto päättää palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi, aloite on esitettävä uudelleen valtuuston käsiteltäväksi kahdeksan kuukauden kuluessa palauttamispäätöksestä.

Kaupunginvaltuusto palautti 3.5.2017 §:n 213 kohdalla asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi niin, että selvitetään EU-komission avoimen kalenterin kaltaisen kalenterien käyttöönoton mahdollisuus Helsingin pormestarien ja toimialajohtajien viranhoidossa.

EU:n komission avoimuusperiaate

Kaupunginvaltuuston palautuspäätöksessä viitataan Euroopan komission avoimeen kalenteriin. Komissio on 25.11.2014 päättänyt komission jäsenten ja organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan tiedon julkaisemisesta (2014/839/EU). Perusteluiden 3. kohdassa kerrotaan, että päätös tehdään sen helpottamiseksi, että kansalaiset voivat osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa. Sen varmistamiseksi, että päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti SEU-sopimuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kansalaisille on tärkeää antaa mahdollisuus saada tietoa siitä, mitä yhteyksiä komission jäsenillä ja heidän kabinettiensa jäsenillä on organisaatioihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin.

Komission jäsenten on päätöksen 1 artiklan mukaan julkistettava tiedot kokouksista, joita pidetään heidän tai heidän kabinettiensa jäsenten ja organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välillä unionin päätöksentekoon ja toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista.

Päätöksen 2 ja 3 artiklassa rajataan kokousten julkistamisvelvollisuuden ulkopuolelle useita asiaryhmiä ja organisaatioita. Näitä ovat muun muassa unionin jäsenmaiden viranomaisten kanssa käydyt neuvottelut, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajien kokoukset, työmarkkinajärjestöjen, kirkkojen ja elämänkatsomuksellisten ei-tunnustuksellisten järjestöjen tai poliittisten puolueiden edustajien kanssa käydyt kokoukset.

Lisäksi viitaten avoimuusasetukseen päätöksen 4 artiklan 2 kohdassa todetaan: "Tietojen julkaisemisesta voidaan pidättäytyä, jos niiden julkaiseminen saattaisi vahingoittaa jonkin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun edun suojaa, etenkin yksilön elämän, koskemattomuuden tai yksityiselämän, unionin finanssi-, raha- tai talouspolitiikan, markkinavakauden tai arkaluonteisten liiketoimintaa koskevien tietojen, tuomioistuinkäsittelyjen tai tarkastusten, tutkimusten, tilintarkastusten tai muiden hallinnollisten menettelyjen asianmukaisen suorittamisen suojaa tai minkä tahansa muun unionin tasolla tunnustetun tärkeän yleisen edun suojaa."

Kokouksiin osallistuvien henkilöiden nimiä ei julkaista komission virkamiehiä lukuun ottamatta, elleivät he ole antaneet siihen yksiselitteistä suostumustaan.

Tiedot tapaamisista julkaistaan jokaisen komissaarin omalla verkkosivulla kahden viikon kuluessa tapaamisesta. Taulukossa on nähtävissä kunkin tapaamisen päiväys ja paikka, siihen osallistuneet yhteisöt sekä tapaamisen aihepiiri. Komission etusivulle on lisäksi koottu lähiajan tapaamiset kaikkien komissaarien sivuilta.

Tärkeiden yksityisten ja yhteisön intressien suojaamiseksi komissaarien kalenteriin ei viedä tietoa kaikista tapaamisista. Siitä huolimatta pääsääntö, tapaamisten julkisuus lisää yleisesti hallinnon läpinäkyvyyttä ja ehkäisee komissioon suuntautuvia painostusyrityksiä ja tietojen hankintaa laittomin keinoin.

Käytännöt Suomessa

Valtioneuvoston tai ministeriöiden sivuilla ei julkisteta yksityiskohtaisesti ministerien tai johtavien valtion viranhaltijoiden tapaamisten luetteloa. Tapaamisista kuitenkin usein kerrotaan uutisartikkeleissa, kun tapaamisilla on yleistä mielenkiintoa. Valtioneuvoston kansliassa on käynnissä selvitys tapaamistietojen julkistamiseen liittyvistä näkökohdista.

Suomen muissa suurissa kaupungeissa ei saatujen tietojen mukaan ole ylemmän johdon tapaamisten julkistamisesta kokemuksia eikä suunnitteilla toimenpiteitä. Oulussa kuitenkin kaupunginjohtaja on päättänyt jakaa kaupunginhallitukselle tiedoksi luettelon tapaamistensa osapuolista ja aiheista.

Oikeusministeriön ylläpitämässä aloitepalvelussa on käynnissä 12.10.2017 aloitettu kansalaisaloitteen "Lobbaus läpinäkyväksi" nimenkeruu eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi siten, että kansanedustajien olisi "ilmoitettava taustatiedot merkittävistä tapaamisistaan sidosryhmien edustajien kanssa keskuskanslian ylläpitämään avoimeen rekisteriin kuukauden kuluessa tapaamisesta. Merkittäväksi tapaamiseksi katsotaan sellaiset kasvotusten tapahtuvat tapaamiset sekä ennakkoon sovitut puhelimen tai verkkoyhteyden yli tapahtuvat keskustelut, jotka eivät ole yksinomaan yksityisluonteisia, ja joilla pyritään vaikuttamaan suoraan tai välillisesti toimintaan ja mielipiteisiin edustajana." Nimenkeruu liittyy paljon julkisuutta saaneeseen eduskunnan vierasluettelon avoimuuskeskusteluun.

Avoimuusperiaate Helsingissä

Helsingin uudessa johtamisjärjestelmässä pormestarilla ja apulaispormestareilla sekä kansliapäälliköllä ja toimialajohtajilla on keskeinen rooli toimielinten päätettäväksi tulevien asioiden käsittelyssä. Aloitteessa viitataan mm. kaupungin toimintaan palvelujen järjestäjänä, kaavoittajana, rakennuttajana, kiinteistöjen omistajana ja hankintojen tekijänä.

Helsingin kaupunkistrategian mukaan kaupungin toimintamalli perustuu mahdollisimman suureen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Niinpä aloitteessa tehtyyn ehdotukseen on syytä suhtautua lähtökohtaisesti myönteisesti. Euroopan komission jäsenten kalenterijulkisuutta ei välttämättä kuitenkaan ole pidettävä sellaisenaan parhaana esimerkkinä, koska komission ja kaupungin roolit ja tehtäväkokonaisuudet poikkeavat toisistaan. Lisäksi Suomen valtionhallinnon piirissä on meneillään samaa asiaa koskeva selvitystyö.

Edellä todettuun viitaten kaupunginhallitus toteaa, että kalenterijulkisuutta koskevalle jatkovalmistelulle on ilmeistä aihetta. Valmistelun yhteydessä on syytä arvioida ainakin tietosuojasääntelyn vaikutuksia, kaupungin erilaisia mahdollisuuksia antaa toimiohjeita luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, kaupungin sisäisten määräysten, kuten hallintosäännön, muutostarpeita ja mahdollisten muutosten ajoitusta, kalenterijulkisuuden teknisiä toteuttamismahdollisuuksia ja julkisuuden toteuttamisen edellyttämiä voimavaroja.

Kaupunginhallitus kehottaa kaupunginkansliaa yhdessä toimialojen kanssa huolehtimaan jatkovalmistelusta niin, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksessa vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla.

Kaupunginvaltuusto 03.05.2017 § 213

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Olli Lahtinen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36055

Kaupunginhallitus 18.04.2017 § 382

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Olli Lahtinen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36055

Päätös tullut nähtäväksi 22.12.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §