Asemakaavan muutos nro 12617, Pasila tontit 17051/3 ja 17053/10, Radiokatu 15 ja 20 , Kiinteistö Oy Pasilan RTI-talo

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 5.5.2021 (§ 103) Radiokatu 15 ja 20
asemakaavan muutoksen nro 12617. Asemakaava koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) korttelin 17051 tonttia 3 ja korttelin 17053 tonttia 10 sekä katualueita.

Kaupunki vastaanotti 7.6.2021 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) 4.6.2021 päivätyn maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 195 §:n mukaisen oikaisukehotuksen koskien edellä mainittua asemakaavan muutosta. MRL 195 §:n mukaan oikaisukehotuksen johdosta kaupunginvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva uusi päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi.

Oikaisukehotusmenettely edellyttää, että valtuusto joko muuttaa asemakaavaa oikaisukehotuksen johdosta tai päättää, ettei asemakaavaa muuteta. Kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun (25.8.2021) mukaan asemakaavan määräyksiä voidaan täydentää oikaisukehotuksen johdosta. Palvelu esittää, että asemakaavan muutosta nro 12617 muutetaan lisäämällä karttaan seuraava asemakaavamääräys: ”Radiokatuun rajautuvissa asuinrakennuksissa suurimman osan asunnoista tulee suuntautua melulta suojaisamman sisäpihan suuntaan."

ELY-keskuksen oikaisukehotus

ELY-keskus toteaa oikaisukehotuksessaan, että asemakaavaa varten laaditun meluselvityksen perusteella melutasot ylittävät melun ohjearvot kaikilla Radiokadun puoleisilla asuinrakennusten julkisivuilla ennustetilanteessa, ja että kaava-alueen vaativissa meluolosuhteissa asuntojen tulee avautua myös sellaiselle julkisivulle, jonka ulkopuolella äänitaso on valtioneuvoston ohjearvon mukaisesti alle 55 dB. ELY-keskus vaatii oikaisukehotuksessa, että asemakaavan muutosta nro 12617 oikaistaan siten, että asunnot määrätään avautumaan myös valtioneuvoston ohjearvot alittavaan suuntaan.

ELY-keskus perustelee vaatimustaan sillä, että terveellistä ja turvallista elinympäristöä koskeviin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu, että ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Lisäksi asemakaavan sisältövaatimukset (MRL 54§) edellyttävät, että asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. ELY-keskus toteaa, että asemakaavaa varten laaditusta meluselvityksestä käy ilmi, että kokonaisuutena päiväaikaiset keskiäänitasot Radiokatu 15 julkisivulla ovat 64…68 dB ja Radiokatu 20 julkisivulla 65…67 dB.

Melun häiritsevyyttä ja haitallisuutta vain Radiokadun suuntaan avautuvien asuntojen kohdalla lisäävät merkittävästi raideliikenteen aiheuttamat enimmäistasot (LAmax) rakennusten julkisivuilla. Meluselvityksestä käy ilmi, että raitiotiestä aiheutuva enimmäisäänitaso on Radiokatu 15 julkisivulla 71…82 dB ja Radiokatu 20 julkisivulla 72…80 dB. Voimakkaalle melulle altistuvissa kohteissa asuntojen tulee avautua myös julkisivulle, jonka ulkopuolella äänitaso on ohjearvojen mukaisesti alle 55 dB (LAeq) päivällä. Samalla on tarpeen määrätä asuntojen parvekkeet lasitettaviksi.

ELY-keskus perustelee vaatimustaan oikaista kaavaa lisäksi sillä, että korkeat enimmäistasot vaikuttavat terveyden lisäksi merkittävästi myös asuntojen viihtyisyyteen ja mahdollisuuksiin tuulettaa asuntoa. Katukuilumainen rakenne lisää alueen ja asuntojen lämpökuormaa ja tarvetta tuulettamiselle ikkunoiden kautta. Asuntojen tuulettuminen on myös heikkoa vain yhteen suuntaan avautuvissa asunnoissa. ELY-keskus tuo esiin, että ohjearvon ylitys ilman avautumista ohjearvojen mukaiselle puolelle on voitu paikoin sallia 65 dB tasoon asti tilanteissa, jossa 30 dB ääneneristävyys julkisivulla riittää takaamaan melun ohjearvojen (LAeq) ja suositusarvojen (LAmax) täyttymisen sisätiloissa myös enimmäistasojen osalta. Nyt enimmäistasojen huomioiminen vaatii huomattavasti suurempaa ääneneristävyystasoa.

Lisäksi lähtökohtana on ollut, että em. tapauksissa vain osa meluisimman julkisivun suuntaan avautuvista asunnoista avautuu ainoastaan ko. suuntaan. Kaavamateriaalissa esitetyissä rakennusten pohjapiirustuksissa merkittävä osa meluisaan suuntaan sijoittuvista asunnoista aukeaa vain meluisan Radiokadun suuntaan.

Lisäksi ELY-keskus toteaa, että kyseessä on uudisrakentamiskohde, joten talosuunnittelulla pystytään minimoimaan asukkaille aiheutuva terveyshaitta.

Perustelut kaavan muuttamiselle

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos nro 12617 koskee Ilmalan länsiosassa sijaitsevia Radiokatu 15:n ja 20:n toimitilatontteja. Kaavaratkaisu mahdollistaa tonttien muuttamisen asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä päiväkodin sijoittumisen alueelle. Kaavaratkaisu on tehty, koska alueen asuntotarjontaa uuden raitiotien varrella aivan Keskuspuiston reunalla halutaan lisätä, tonttien nykyiset toimitilat eivät enää vastaa tämän päivän tarvetta ja toimistorakennukset ovat osin tyhjillään.

Kaavamuutos on osa laajempaa prosessia, jossa toimitilat keskittyvät Ilmalan aseman välittömään läheisyyteen ja asuntorakentaminen puolestaan alueen länsipuolelle lähemmäs Keskuspuistoa.

Tavoitteena on lisätä hyvin saavutettavan, toimitilavaltaisen Ilmalan alueen asuntotarjontaa ja palveluita Keskuspuiston läheisyydessä sekä parantaa kävely-yhteyttä Ilmalan aseman ja Keskuspuiston välillä. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että Radiokadun vartta saadaan kehitettyä kaupunkimaiseksi ja viihtyisäksi, alueen asukkaita palvelevaksi ympäristöksi. Alueelle on suunniteltu kaksi uutta asuinkerrostalojen korttelialuetta kivijalkaliiketiloineen Radiokadun molemmin puolin sekä palvelutilaa päiväkodille toisen korttelialueen yhteyteen.

Uutta asuntokerrosalaa on noin 39 200 k-m2, liiketilaa noin 620 k-m2 ja palvelutilaa noin 1 230 k-m2. Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on e=2,4. Asukasmäärän lisäys on noin 980 asukasta. Toimitilakerrosalaa poistuu 24 400 k-m2.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueen asukasmäärä ja palvelutarjonta kasvavat, olemassa olevan toimitilan määrä vähenee ja itä-länsisuuntainen kävely-yhteys Keskuspuistoon paranee. Uusi rakentaminen on tehokkaampaa ja rakennukset ovat pääsääntöisesti korkeampia kuin mitä voimassa oleva asemakaava mahdollistaa.

Kaavaratkaisulla luodaan rakenteilla olevan Radiokadun raitiotien varteen tiivistä ja elävää kaupunkiympäristöä. Kaava-alueelta on laadittu liikennemeluselvitys, jossa on mallintamalla selvitetty ulko-oleskelualueille sekä rakennusten julkisivuille kohdistuvat tie- ja raideliikenteen melutasot. Selvityksen tulosten perusteella kaavassa on annettu äänitasoerovaatimukset, joilla varmistetaan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettujen melutason ohjearvojen alittuminen asuntojen sisätiloissa. Lisäksi enimmäisäänitason osalta äänitasoerovaatimuksen perusteena on ollut asuintiloissa tavoiteltava LAmax 45 dB.

Asemakaavamääräyksellä on edellytetty melutason ohjearvojen saavuttamista myös leikkiin ja oleskeluun käytettävillä piha-alueilla sekä oleskeluparvekkeilla. Raitiotiekaarteen kohdalle, sille julkisivulle, johon kohdistuva liikenteen melu on voimakkainta, on asuinviihtyvyyden parantamiseksi lisäksi kohdistettu määräys: Äänitasoerovaatimuksen ollessa 37 dB asuntojen tulee avautua myös sellaisen julkisivun suuntaan, jolle ei ole asetettu äänitasoerovaatimuksia.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Vastaus oikaisukehotukseen

Asemakaavan muutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset terveellisestä ja turvallisesta elinympäristöstä. Kaavamääräyksillä on varmistettu melutason ohjearvojen saavuttaminen sisällä asunnoissa ja ulkona leikkiin ja oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla sekä oleskeluparvekkeilla. Kaavan äänitasoerovaatimuksia määriteltäessä on lisäksi huomioitu Helsingissä vakiintuneen tavan mukaisesti ohjearvoja monipuolisemmin raitiotieliikenteen aiheuttamat enimmäisäänitasot, jotta ne eivät ylittäisi asuinhuoneissa suositusarvona pidettävää LAmax 45 dB.

Lisäksi voimakkaimman melun kohdalle on kaavassa annettu asuntojen suuntaamista koskevamääräys. Kaavaratkaisu luo edellytykset terveellisen ja viihtyisän elinympäristön jatkosuunnittelulle ja toteuttamiselle. Yksinomaan liikennemelun torjunnan kannalta olisi aina suositeltavaa välttää sellaisia suunnitteluratkaisuja, joissa asunnot sijoittuvat ainoastaan melulähteen suuntaan.

Maankäytön suunnittelussa joudutaan kuitenkin meluntorjunnan ohella yhteensovittamaan monia erilaisia tavoitteita. Kaavaratkaisun mukaisilla vaatimuksilla on tässäkin ensisijaisesti haluttu varmistaa asumisen terveellisyys sekä hyvä asuinviihtyisyys myös niissä tilanteissa, joissa asuntoja aukeaa ainoastaan Radiokadun suuntaan. Melu otetaan asuntopohjiin liittyvissä suunnitteluratkaisuissa huomioon tapauskohtaisen harkinnan perusteella riippuen mm. melulähteestä, melutasoista, melun erityispiirteistä ja muista suunnitteluun liittyvistä tekijöistä.

Kaavan meluvaikutusten arviointi perustuu akustiikkakonsultin laatimaan meluselvitykseen. Lopullisessa kaavaselostuksen liitteenä olleessa selvityksessä raitioliikenteen melu on mallinnettu Helsingin kaupungin meluselvitysohjeen (Liikennemeluselvityksen laatiminen maankäytönsuunnittelussa, Helsingin kaupunki, Maankäytön yleissuunnittelunohje 9.9.2019) mukaisella arviointitavalla. Yhtenä ohjeen tavoitteena on kansallisen toimintatavan puuttuessa ohjeistaa kaupungin organisaation ulkopuolisia suunnitteluhankkeita yhteismitalliseen melun arviointitapaan myös Helsingille ominainen raitioliikenne ja sen erityispiirteet huomioon ottaen. Em. meluselvitysohjeen mukaisesti kaava-alueelle sijoittuvan raitiotiekaarteen kaarrekirskunnan aiheuttama melu on otettu huomioon sekä keskiäänitason että enimmäisäänitason laskennassa. Kirskunnan huomiointi nostaa julkisivuihin kohdistuvia keskiäänitasoja ja enimmäisäänitasoja kaarteen lähiympäristössä.

Kaupungin meluselvitysohjeen mukaisessa menettelyssä noudatetaan raitioteiden melupäästönosalta monin tavoin varovaisuusperiaatetta. Esimerkiksi kaarrekirskunta on satunnainen ilmiö, jonka suuruuteen ja esiintymistodennäköisyyteen vaikuttavat mm. kaarresäde, ajonopeus, kalusto ja sääolosuhteet. Kuitenkin ohjeen mukaisessa melumallinnuksessa jokaisen vaunun oletetaan kirskuvan kaarteissa, joiden kaarresäde on alle ohjeessa määritellyn arvon 50 m. Myös kirskunnasta aiheutuva äänenvoimakkuus ja taajuusjakauma vaihtelee suuresti. Maankäytön suunnittelussa käytetään kuitenkin varmuuden vuoksi kapeakaistaisuuden vuoksi + 5 dB häiritsevyyskorjausta keskiäänitason laskennassa.

Tällä menettelytavalla pyritään varmistamaan riittävä ja hyvä ääneneristävyys kaavoitettaessa uusia asuinrakennuksia raitiotien varteen ja turvaamaan asumisen terveellisyys ja riittävä asuinviihtyisyys myös siinä tapauksessa, että asunto avautuu yksinomaan melulähteen suuntaan. Mallinnustavan tavoitteena on antaa varmuusvaraa julkisivujen ääneneristävyyden mitoitukseen eikä sen katsota aiheuttavan lisävaatimusta muulle meluntorjunnalle ja suunnitteluratkaisuille esim. asuntopohjien suhteen.

Suunnitellut Radiokadun suuntaiset rakennusmassat estävät tehokkaasti liikennemelun leviämistä kortteleiden sisäosiin. Keskiäänitasot sekä päivällä että yöllä alittavat kauttaaltaan melutason ohjearvot kortteleidensisäpihoilla. Myös Radiokatuun rajautuvien asuinrakennusten sisäpihan puoleisilla julkisivuilla melutason ohjearvot päivä- ja yöaikaan alittuvat.

Oikaisukehotuksessa todetaan, että asuntojen parvekkeet on tarpeen määrätä lasitettaviksi. Erillinen lasitusmääräys on kuitenkin tarpeeton, koska asemakaavassa on jo annettu määräys, jonka mukaan oleskeluparvekkeet tulee sijoittaa ja tarvittaessa suojata siten, että niillä saavutetaan melutason ohjearvo päivällä ja yöllä. Oleskeluparvekkeiden suojaaminen liikennemelulta tarkoittaa käytännössä useimmiten lasittamista.

ELY-keskuksen oikaisukehotuksessa viitataan kaavan liitteenä olevan viitesuunnitelman pohjapiirustuksiin, joissa merkittävä osa meluisaan suuntaan sijoittuvista asunnoista aukeaa vain meluisan Radiokadunsuuntaan. Viitesuunnitelmat ovat suunnittelun alkuvaiheen luonnoksia, ne eivät ole oikeusvaikutteisia eivätkä osa asemakaavaa. Molempien kortteleiden jatkosuunnittelussa asuntojen pohjaratkaisut ovat kehittyneet siten, että suurin osa Radiokadun puoleisista asunnoista aukeaa myös sisäpihan suuntaan.

Edellä lausuttu huomioon ottaen asemakaavoituspalvelu on 25.8.2021 lisännyt asemakaavakarttaan määräyksen
”Radiokatuun rajautuvissa asuinrakennuksissa suurimman osan asunnoista tulee suuntautua melulta suojaisamman sisäpihan suuntaan" ja päivittänyt kaavaselostusta vastaavasti sekä esittänyt kaupunginhallitukselle ao. kaavaa muuttavan päätöksen tekemistä.

Rakennussuunnittelun mahdollisuudet ja alueen melutilanne huomioiden on riittävää, että suurin osa asunnoista suunnataan sisäpihan suuntaan. Pieni osa asunnoista voi avautua vain Radiokadun suuntaan, jotta rakennussuunnittelun keinoin on mahdollista löytää toimivimmat pohjaratkaisut ja vältytään ylisuurilta kirvesvarrenmuotoisilta asunnoilta. Asemakaavan sisältövaatimusten toteutuminen on näissäkin tapauksissa varmistettu julkisivuille annetuilla äänitasoerovaatimuksilla. Asemakaava luo terveellisyydelle, turvallisuudelle ja viihtyisyydelle riittävät edellytykset, joita lisätty kaavamääräys parantaa entisestään. Lisätty kaavamääräys ei muuta asemakaavaa olennaisesti, eikä sitä sen vuoksi ole tarpeen asettaa uudelleen julkisesti nähtäville.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä 5.5.2021 § 103 ei valitettu. MRL:n 196 §:n mukaan Uudenmaan ELY-keskuksella on oikeus hakea muutosta nyt käsiteltävänä olevaan päätökseen siinä tapauksessa, ettei se tyydy kaupunginvaltuuston uuteen päätökseen. Muilla on muutoksenhakuoikeus vain siltä osin kuin 5.5.2021 hyväksyttyä kaavaa on tällä päätöksellä muutettu.

Kaupunginhallitus 04.10.2021 § 713

Päätös

19.04.2021 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154

Kaupunginvaltuusto 05.05.2021 § 103

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154

Kaupunkiympäristölautakunta 22.09.2020 § 548

Esitys

Käsittely

31.03.2020 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Outi Ruski, arkkitehti (asemakaavoitus), puhelin: 310 15207

Aleksi Räisänen, liikenneinsinööri (liikenne- ja katusuunnittelu), puhelin: 310 37229

Inka Lappalainen, maisema-arkkitehti (kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu), puhelin: 310 21344

Sakari Mentu, arkkitehti (rakennussuojelu), puhelin: 310 37217

Raila Hoivanen, diplomi-insinööri (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37482

Pirjo-Liina Koivusaari, johtava tonttiasiamies, puhelin: 310 38800

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 10.02.2020 § 8

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

Päätös tullut nähtäväksi 25.10.2021

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Jos kunta on pysyttänyt aiemman kaavapäätöksensä voimassa, saa elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus hakea siihen muutosta ja aikaisempien, jo tehtyjen valitusten, katsotaan kohdistuvan uuteen päätökseen. Muilla kuin valituksen jo tehneillä ei ole oikeutta muutoksenhakuun.

Jos kunta on muuttanut aiempaa päätöstään, hallinto-oikeus varaa valittajille mahdollisuuden täydentää valitustaan ja myös muilla kaavapäätöksestä valittamaan oikeutetuilla on oikeus hakea muutosta päätökseen siltä osin kuin kaavaa on muutettu. Päätökseen saa hakea tällöin muutosta

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.