Päätös on ehdotuksen mukainen.

Saadut selvitykset

Helsingin kaupungin kunnossapitopiirin selvityksen mukaan kyseisellä kadulla jalkakäytävän vieressä on puurivistö, eli puut on sijoitettu ajoradan ulkopuolisten P-paikkojen väleihin. Puut kasvavat niin kutsutulla erotuskaistalla, joka on merkitty puun kasvualustaa vierustavilla kivetyksillä. Reunakivetys on normaalikorkuinen. Kunkin erotuskaistan eli kasvualustan pituus pysäköintipaikkojen välissä on 1,5 metriä. Yksi puista on ajettu tuntemattoman toimesta nurin lokakuun puolivälissä. Puusta on jäänyt kanto. Kasvualusta ja kanto ovat olleet hyvin havaittavissa. Kyseisenä ajankohtana ei ole myöskään ollut lunta, joka olisi vaikeuttanut erotuskaistan ja kannon huomaamista. Auton vaurioituminen edellyttää ajoradalta poikkeamista. Erotuskaista ei ole ajorataa, joten erotuskaistan yli ajaessa täytyy noudattaa erityistä huolellisuutta.

Sovellettu lainsäädäntö

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (669/1978) 3 §:n 1 momentin mukaan kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kyseisen lain 4 §:n mukaan kadun kunnossapito kuuluu kunnalle.

Vahingonkorvauslain 3:2,2 §:n mukaan julkisyhteisö ei vastaa aiheutuneesta vahingosta, jos toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettuja vaatimuksia on noudatettu.

Lopputulos

Asiassa saatujen selvitysten nojalla on katsottava, että kadun kunnossapitoa ei ole laiminlyöty. Hakija on ajanut kadulla olevaan erotuskaistaan, joka on merkitty kivetyksillä. Kivetyksen kunnossa ei ole ollut huomauttamista. Helsingin kaupunki ei näin ollen tässä tapauksessa ole laiminlyönyt velvoitteitaan.

Aiemmin tehdyn palveluosaston lakimiehen päätöksen jälkeen ei ole esitetty uutta näyttöä siitä, että vahinko johtuisi kaupungin laiminlyönnistä. Näin ollen on katsottava, että Helsingin kaupunki ei ole vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Palveluosaston lakimiehen päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset

Kuntalain (410/2015) siirtymäsäännösten nojalla oikaisuvaatimusten käsittelyssä sovelletaan vanhan kuntalain (365/1995) säännöksiä 1.6.2017 asti. Vanhan kuntalain 89 §:n 1 ja 2 momenttien, 92 § 1 momentin sekä 93 §:n mukaisesti lautakunnan alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön asianosainen tai kunnan jäsen voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen asianomaiselle lautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätös on lähetetty vahingonkorvauksen hakijalle tiedoksi kirjeitse 4.5.2017. Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnalle on saapunut 16.5.2017 eli säädetyssä määräajassa.

Oikaisuvaatimus on ollut nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Rakennusvirasto Palveluosasto Palveluosaston lakimies 03.05.2017 § 119

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Laura Kattelmäki, valmistelija, puhelin: 310 39930

Päätös tullut nähtäväksi 22.08.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.