Valtuutettu Pia Pakarisen aloite Kulosaaren metroaseman varauloskäynnin muuttamisesta päivittäiseen kulkemiseen

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Pia Pakarisen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Pelastuslautakunta antoi lausunnon valtuutettu Pia Pakarisen ym. aloitteesta Kulosaaren itäisen varauloskäynnin muuttamisesta päivittäiseen kulkemiseen soveltuvaksi:

Pelastuslaitoksella ei ole lausuttavaa aloitteeseen.

Varapoistumistien muuttaminen päivittäin käytettäväksi kulkuväyläksi ei vaaranna matkustajien poistumismahdollisuuksia metroasemalta mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Edellä mainitusta syystä pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa varapoistumistien muuttamisesta päivittäiseen käyttöön.

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta päätti antaa kaupunginhallitukselle Pia Pakarisen valtuustoaloitteeseen koskien Kulosaaren metroaseman itäisen varauloskäynnin muuttamisesta päivittäiseen kulkemiseen sopivaksi seuraavan lausunnon:

Metroasemien varauloskäynnit täyttävät hätätapauksissa matkustajien poistumiselle asetetut vaatimukset. Varauloskäynnit ovat lukittu, merkitty ja opastettu selkeästi määräysten mukaisesti.

Kulosaaren aseman peruskorjauksen suunnittelussa lähtökohtana oli huomioida aseman turvallisuuden kehittäminen myös hätäpoistumistilanteessa. Nykyjärjestelyillä hätätilanteessa aseman tyhjentäminen voidaan hoitaa mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti laiturin molemmista suunnista. Nykyiset matkustajien kulkuyhteydet ovat kapasiteetiltään riittävät Kulosaaren aseman käyttäjämäärään nähden.

HKL mainitsi lausunnossaan vuonna 2013, että Kulosaaren metroasemalle rakennetun varauloskäynnin ottaminen mahdollisesti arkikäyttöön vaatisi tarkempaa selvitystä, joka HKL:n tuli laatia vuonna 2013. HKL valmisteli oman sisäisen selvityksen ja erittelyn kustannuksistaan, joita varauloskäynnin ottaminen arkikäyttöön aiheuttaisi HKL:lle. Näissä laskelmissa päädyttiin siihen, että matkustajamääriin suhteutettuna varauloskäynnin ja ulkoalueiden rakentaminen jatkuvakäyttöiseksi sekä sen myöhempi ylläpitäminen ei ole taloudellisesti järkevää matkustaja määriin nähden. Muutostyöt- ja ylläpitokustannukset koostuisivat muun muassa liukkauden estosta, kulumisen hallinnasta, puhtaanapidosta, valaistuksesta, opastuksesta, ilkivaltakorjauksista sekä valvonnan järjestämisestä. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi HKL ei lähtenyt edistämään asiaa muutostyön osalta, eikä myöskään selvittämään asemakaavan muutosta puistoalueen osalta kulkureitiksi.

Kustannuksissa huomioitiin myös kulkutien käyttötarkoituksen muuttamiseen tarvittavan suunnittelu ja asiantuntijatyömäärän osuus. Asiantuntijatyössä tehtäviä selvityksiä olisi muun muassa kaupunkisuunnitteluviraston esitys/lausunto ja rakennusvalvontaviraston lupa, joiden saamiseen myös naapurustolla on mahdollisuus vaikuttaa. Kulosaaren metroaseman rakennuslupaa haettaessa alueen naapurustolta tiedusteltiin näiden kantaa itäiseen sisäänkäyntiin. Naapuritonttien omistajat mielipidekirjeissään vastustivat uuden kulkuyhteyden rakentamista puistoon. Kulosaaren metroaseman rakentamisen yhteydessä päädyttiin hakemaan puistoalueelle johtavalle poistumistielle ainoastaan varapoistumistielupaa alueen asukaspalautteen perusteella. Selvityksen aikana ja edelleen on oletettavaa, että varapoistumistien ottaminen päivittäiseen käyttöön aiheuttaisi myös kielteistä palautetta naapurustossa.

Edellä olevan perusteella HKL ei pidä edelleenkään tarkoituksenmukaisena eikä taloudellisena ratkaisuna, että Kulosaaren metroasemien varauloskäynti muutettaisiin päivittäiseen kulkemiseen sopivaksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kulosaaren metroaseman varauloskäynti sijaitsee metroaseman itäpäässä ja siitä on yhteys puistoalueen kautta pohjoispuoliselle Kulosaaren puistotielle. Nykyisen uloskäynnin ja varauloskäynnin välinen etäisyys on noin 130 metriä. Varauloskäynnin avaamiselle ei ole liikenteellistä estettä.

Yhteyttä kyseiselle sisäänkäynnille Itäväylän eteläpuolelle ei ole kuitenkaan mielekästä rakentaa. Uusi yhteys olisi kallis ja varauloskäynnin alikulusta tulisi korkeuseroa eteläpuoliselle Svinhufvudintielle noin 6 metriä, jolloin esteetön yhteys olisi noin 120 metriä pitkä. Reitillistä hyötyä ei saavutettaisi.