V 29.11.2017, Valtuutettu Paavo Arhinmäen aloite kaupunkipyörien alueen laajentamisesta koko kaupunkiin

Liikenneliikelaitoksen johtokunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle Paavo Arhinmäen valtuustoaloitteeseen koskien kaupunkipyöräpalvelun toiminta-alueen laajentamista:

HKL:n johtokunta on hyväksynyt Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmälle päivitetyn hankesuunnitelman 23.3.2014. Hankesuunnitelmassa kaupunkipyörien tavoitteeksi määritettiin joukkoliikenteen palvelutason parantaminen. Joukkoliikennejärjestelmän joustavuus ja saavutettavuus paranevat, kun liityntämatkoihin voi käyttää kaupunkipyöriä. HKL:n johtokunta päätti kaupunkipyöräjärjestelmän hankinnasta 20.10.2015. Kaupunkipyöräasemien ensimmäisen vaiheen asemapaikoista on tehty liikennesuunnittelupäällikön päätös 12.2.2016 (piirustus 6546-3) ja lopuista sadasta asemapaikasta 9.12.2016 (piirustus 6675-2)

Kaupunkipyöräpalvelun perustavoitteiden mukaisesti kaupunkipyörien nykyiset asemat on sijoitettu mahdollisimman tiiviisti yhteen joukkoliikennejärjestelmän kanssa. Kansainvälisten esimerkkien mukaisesti kaupunkipyöräpalvelun hyvän palvelutason ja saavutettavuuden takaamiseksi pyöräasemia ja pyöriä on oltava tarjolla tarpeeksi tiheässä, noin 300-400 metrin välein. Palvelun on tarkoitus tukea ja kannustaa kaupunkipyörän käyttöä niin, että pyörää ei turhaan pidetä omaan käyttöön varattuna, vaan se otetaan vain matkan ajaksi ja palautetaan toiselle asemalle heti määränpäässä. Tehokkaasti toimiva kaupunkipyöräkonsepti edellyttää, että pyöriä pitää olla tarjolla lähellä matkan lähtöpistettä ja pyörän palauttamisen pitää onnistua määränpäässä ilman varsinaista siirtymää, jotta pyörät palvelevat suunnitellulla tavalla. Asemapaikkojen huolellisesti ja toiminnallisesti harkittu sijoittelu mahdollistaa korkean palvelutason.

Kaupunkipyöräjärjestelmän hankesuunnitelman mukainen täysi laajuus on 150 pyöräasemaa, jotka mahdollistavat pysäköinnin 1 500 kaupunkipyörälle. Näistä 10 asemaa ja 100 pyörä ovat lainalla Espoossa vuoden 2017 ja palaavat Helsinkiin vuonna 2018. Asemat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Helsingin tiiveimmällä alueella, jossa alueen sisällä matkoja on helppo tehdä kaikkiin suuntiin.

Ilman asemien lukumäärän kasvattamista, kaupunkipyöräverkoston alueen laajentaminen nykyisestä johtaisi nykyistä harvempaan asemaverkostoon, ja heikentäisi sen palvelukykyä; juuri asemien tiheys tekee palvelusta toimivan ja houkuttelevan, kun asemia on katettavalla alueella aina lähettyvillä. Myös järjestelmän ylläpitäminen on tiiviillä alueella tehokkaampaa.

Itä- ja Pohjois-Helsingin kattaminen vastaavasti toimivalla pyöräasemaverkostolla vaatisi jopa enemmän asemia kuin koko nykyisessä järjestelmässä on, jotta verkosto pysyy tarpeeksi tiheänä ja järjestelmä palvelisi asiakkaita kokonaisuutena, hyvällä palvelutasolla. Uusia asemia tarvittaisiin myös nykyisen verkon alueelle, sillä laajentunut alue ja pyörien lukumäärä toisivat lisää käyttäjiä myös keskustaan, joka on usein matkojen kohde. Jos asemia tulevaisuudessa sijoitetaan uudelleen tai nykyverkostoa laajennetaan, on itä kuitenkin mahdollinen suunta.

Kaupunkipyöräpalvelulla on kansainvälisesti vertailtuna ja pyörien määrään nähden paljon aktiivisia käyttäjiä. Järjestelmään on rekisteröitynyt 33 880 koko kauden käyttöoikeudesta maksanutta asiakasta ja lisäksi useita tuhansia viikon tai päivän mittaisen käyttöoikeuden valinnutta. Kaupunkipyörillä on tällä kaudella tehty jo yli miljoona matkaa. Matkoja tehdään keskimäärin noin 7,5 päivässä jokaista pyörää kohden, vilkkaimpina päivinä matkoja on tehty jopa yli 11 matkaa jokaista pyörää kohden. Tämän käyttöasteen arvioidaan olevan tasolla, jolla nykyinen palvelu tehokkaasti pystyy toimimaan. Käyttömäärien lisääntyminen tai lisääminen edellyttäisi palvelun kasvattamista. Hyvän vastaanoton ja aktiivisen käytön johdosta voi odottaa palvelun toimivan hyvin myös muualla Helsingissä ja pyörien sekä asemien lisääminen jo sinällään parantaisi palvelua nykyisellä alueellakin. Kaupunkipyöräpalvelusta ennakoitiin saatavan käyttömaksujen muodossa tuloja puolet siitä, mitä HKL maksaa sen toteuttamisesta. HKL maksaa palvelusta vuosittain palvelumaksuja yhteensä 1,295 miljoonaa euroa ja tällä kaudella kolmen ensimmäisen kuukauden aikana tuloja on kertynyt jo 1.034.609 euroa eli odotuksia huomattavasti enemmän.

HKL tervehtii ilolla kaupunkipyörien kysyntää nykyistä laajemmalla alueella ja suhtautuu positiivisesti järjestelmän laajentamiseen Itä-Helsinkiin ja muille alueille. HKL näkee laajentamisen järkevänä, mutta se vaatii lisäresursseja. HKL:llä ei nykyisten hankintapäätösten puitteissa ole mahdollisuutta lisätä kaupunkipyöräasemien määrä tai kaupunkipyörien määrää niin, että kaupunkipyöräpalvelu voitaisiin laajentaa koko Itä-Helsinkiin aloitteessa esitetyllä tavalla. HKL kuitenkin selvittää parhaillaan miten mahdollisilla uusilla päätöksillä laajentaminen voisi tapahtua julkisia hankintoja koskevan sääntelyn puitteissa niin, että laajennus voidaan toteuttaa yhteiskunnan kannalta kokonaistaloudellisesti edullisesti joko nykyisen palvelun laajennuksena tai joka tapauksessa nykyisen kaupunkipyöräpalvelun kanssa täysin yhteensopivana palveluna.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkipyörähanke on toteutettu HKL:n erillisrahoituksella ja HKL vastaa järjestelmän mahdollisesta laajentumisesta.

Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmälle on hyväksytty päivitetty hankesuunnitelma (23.3.2014) HKL:n johtokunnassa. Hankesuunnitelmassa kaupunkipyörien tavoitteeksi määritettiin joukkoliikenteen palvelutason parantaminen. Joukkoliikennejärjestelmän joustavuus ja saavutettavuus paranevat, kun liityntämatkoihin voi käyttää kaupunkipyöriä.

Kaupunkisuunnitteluviraston vastuulla oli asemapaikkojen suunnittelu. Suunnitelmaa varten kaupunkisuunnitteluvirasto teki viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupungin liikelaitoksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa. Tämän lisäksi saatiin tietoa käytännön kokemuksista, järjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta CityBike Finland Oy:lta. Suunnitelman laati SWECO Ympäristö Oy.

Kaupunkipyöräasemien ensimmäisen vaiheen asemapaikoista on tehty liikennesuunnittelupäällikön päätös (piirustus 6546-3, päivätty 12.2.2016). Kaupunkipyörien laajenemissuunnitelma (6675-2) vastaa hankkeen tavoitteisiin siten, että asemat on sijoitettu mahdollisimman tiiviisti yhteen joukkoliikennejärjestelmän kanssa. Asemat ovat osa joukkoliikenneketjua ja rinnastettavissa bussipysäkkeihin. Asemat ovat kansainvälisten esimerkkien mukaan noin 300 - 400 metrin välein toisistaan. Tiiviillä asemapaikkojen sijoittelulla mahdollistetaan korkea palvelutaso. Laajenemissuunnitelmassa esitettiin hankesuunnitelman mukaisesti kaupunkipyöräjärjestelmän täyttä laajuutta; 150 pyöräasemaa, jotka mahdollistavat pysäköinnin 1 500 kaupunkipyörälle. Näistä 10 asemaa ja 100 pyörä ovat lainassa Espoossa vuoden 2017 ja palaavat Helsinkiin vuonna 2018.

Suunnitelmia varten laadittiin paikkatietotarkasteluita, joissa selvitettiin asumisen ja työpaikkojen volyymit, jotta pyörät saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tämän lisäksi asukkailla oli mahdollisuus kommentoida suunnitelmaluonnosta loppukesällä 2016 Kerro kantasi -palvelussa noin kuukauden ajan. Vastauksia saatiin yli 1 300 asukkaalta ja niitä hyödynnettiin suunnittelussa. Kyselyn vastaukset ovat yhä nähtävissä osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/hearing/kaupunkipyorat.

Palvelu oli suosittu kaudella 2016 ja sen suosio on laajentumisen myötä kasvanut vuonna 2017. Yhdellä kaupunkipyörällä on tällä kaudella tehty keskimäärin 7,7 matkaa per päivä.

Järjestelmän laajentaminen koko kaupungin kattavaksi vaatisi huomattavan suuren lisäyksen asemia ja pyöriä. Nyt 150 aseman palvelualue kattaa noin kolmasosan Helsingin väkiluvusta ja pinta-alasta huomattavasti pienemmän osan. Uusia asemia tarvittaisiin useita satoja ja uusia pyöriä useita tuhansia, jotta palvelun vaatima tiheä verkko pystyttäisiin laajentamaan koko kaupunkiin. Uusia asemia tarvittaisiin myös nykyisen verkon alueelle, jotta nykyalueen kapasiteetti kestäisi lisättyjen asemien luoman paineen kysytyimmillä alueilla.

Kaupunkipyörät toimivat parhaiten sekoittuneessa kaupunkirakenteessa, jossa liikkumistarve hajaantuu tasaisemmin koko vuorokauden ajalle. Tämän vuoden dataa tarkastellessa on huomattavissa eroja käyttömäärissä sekoittuneiden ja asumispainotteisempien alueiden välillä. Sekoittuneilla alueilla pyörien käyttömäärät ovat useita kertoja suurempia. Järjestelmä toimii pienemmästä kysynnästä huolimatta myös asumispainotteisilla alueilla eikä järjestelmän laajentamiselle koko kaupunkiin näyttäsi toiminnallisesta näkökulmasta olevan esteitä. Mahdollinen laajentaminen vaatisi kuitenkin tarkemman paikkatietotarkastelun ennen lopullisen päätöksen tekemistä.