Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys ruoka-aputoiminnan kehittämisestä

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi valtuutettu Maria Ohisalon leipäjonoja koskevasta toivomusponnesta seuraavan lausunnon:

”Helsingissä toimii yhdistyksiä, säätiöitä, seurakuntia ja muita tahoja, jotka jakavat elintarvikkeita maksutta niitä tarvitseville ja tarjoavat maksuttomia tai hyvin halpoja mahdollisuuksia yhteisruokailuun. Toiminta järjestetään useimmiten palkatun ja vapaaehtoisen henkilökunnan yhteistyönä ja elintarvikkeet saadaan lahjoituksina. Kulut katetaan eri tavoin hankituilla varoilla. Osa toimijoista hakee taloudellista tukea sosiaali- ja terveyslautakunnalta, joka on myöntänyt siihen viime vuosina avustuksia.

Elintarvikejakeluihin turvautuvat hyvin erilaiset ihmiset vaihtelevissa vaikeissa elämäntilanteissa. Näistä nk. leipäjonoista on mahdollista saada apua silloin, kun välttämättömän ruuan hankkiminen ei muuten esimerkiksi suurten taloudellisten vaikeuksien vuoksi ole mahdollista. Osassa leipäjonoista käytäntönä on oman vuoron odottaminen ulkona. Jonotusaika voi olla useita tunteja.

Ruuan hankkimista erillisestä jakelusta jonottamalla ei voida pitää optimaalisena hätäavun järjestämisen tapana. Sosiaali- ja terveystoimiala on osoittanut sosiaalialan työntekijöitä jalkautumaan leipäjonoissa käyvien henkilöiden pariin, jotta heitä voitaisiin auttaa tarvittavan tuen piiriin. Myös eräät yhdistykset tekevät tätä työtä. Tavoitteena on löytää jonottajille sellaista taloudellista ja sosiaalista tukea, jonka turvin välttämätön ravinto ja sosiaalisia kontakteja saadaan muualta kuin leipäjonosta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta kiinnitti asiaan huomiota myöntäessään avustuksia elintarvikejakeluille vuodelle 2018 (12.12.2017, § 327). Avustuspäätöksessä todetaan, että elintarvikejakelujen toiminnassa on pyrittävä siihen, että ruokaa ei tarvitse jonottaa ulkona.

Lisäksi sosiaali- ja terveystoimiala on käynnistänyt joulukuussa 2017 keskustelun ruoka-avun jakamisen mahdollisista uusista järjestämisvaihtoehdoista Helsingissä. Mukaan on kutsuttu Helsingissä elintarvikeapua jakavia ja siitä kiinnostuneita tahoja. Samalla on tutustuttu Vantaalla tätä toimintaa koordinoivaan Yhteinen pöytä -hankkeeseen. Toivomusponnessa mainittu selvitystyö on siis jo käynnissä ja eri toimijoiden kesken haetaan vaihtoehtoisia keinoja ruoan jakelulle kadulla jonottamiseen sijaan.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Riittävä, ravitseva ja monipuolinen ravinto on ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen kannalta välttämätöntä. Liian vähäinen, yksipuolinen tai epäterveellinen ravinto voi aiheuttaa erilaisia ongelmia ja lisätä sairauden tai hyvinvoinnin riskejä. Maksuttoman elintarvikkeiden jakelun avulla voidaan ihmiselle antaa hätäapua tilanteessa, jossa ruokaa ei muulla tavoin ole mahdollista saada. Tämä edellyttää kuitenkin voimavaroja ja kykyä mennä hakemaan ruoka-apua. Tämä ei ole kaikille mahdollista. Tästä syystä välttämätön päivittäinen ravinto tulisi taata ihmisille muilla tavoin."