Kaupungin puhelinliittymissä ja puhelinvaihteessa on laaja häiriö ja puhelut eivät yhdisty tai katkeavat yllättäen. Vikaa selvitetään parhaillaan. Pahoittelemme häiriötä.

Lyhty ry:n oikaisuvaatimuksen käsittely koskien kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden päiväaikaisen toiminnan palvelujen hankintapäätöstä

Ennen vuotta 2019 julkaistujen asioiden otsikkona näytetään päätöksen otsikko.
HEL 2018-001107
Asialla on uudempia käsittelyjä
5. / 109 §
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Kehitysvammaisten ja autisminkirjon henkilöiden työ- ja päivätoiminnan hankinta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti

A. hyväksyä kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden työ- ja päivätoiminnan kilpailutuksen periaatteet sekä oikeuttaa sosiaali- ja terveystoimialan tekemään tarjouspyyntöasiakirjoihin tarvittaessa välttämättömiä vähäisiä muutoksia.

Lisäksi lautakunta päätti esittelijän ehdotuksesta poiketen, että koulutuksen lisäpisteet muutetaan siten, että ne huomioivat paremmin erikokoiset yksiköt. Pisteet voivat olla pohjaesityksen mukaiset, eli maksimissaan 2p työntekijää kohti, mutta pisteet pitäisi jakaa työntekijöiden määrällä yksikössä. Pisteet skaalataan kymmenen pisteen asteikolle siten, että suurimman keskiarvon saanut saa 10 pistettä, ja muut saavat oman ja suurimman pistemäärän osamäärän osuuden kymmenestä pisteestä. Uusi lisäpistekriteeri on siis työntekijöiden keskimääräinen lisäkoulutustaso.

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti

B. oikeuttaa toimialajohtajan

- tekemään hankinnasta päätöksen

- allekirjoittamaan hankintapäätöksen perusteella solmittavat sopimukset

- päättämään sopimusten irtisanomisista ja purkamisista.

Käsittely

Vastaava hankinta-asiantuntija Tuomas Riihivaara, va. vammaistyön päällikkö Minna Eronen ja hankintapäällikkö Hannu-Pekka Polttila olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Saku Etholen: Koulutuksen lisäpisteet muutetaan siten, että ne huomioivat paremmin erikokoiset yksiköt. Pisteet voivat olla pohjaesityksen mukaiset, eli maksimissaan 2p työntekijää kohti, mutta pisteet pitäisi jakaa työntekijöiden määrällä yksikössä. Pisteet skaalataan kymmenen pisteen asteikolle siten, että suurimman keskiarvon saanut saa 10 pistettä, ja muut saavat oman ja suurimman pistemäärän osamäärän osuuden kymmenestä pisteestä. Uusi lisäpistekriteeri on siis työntekijöiden keskimääräinen lisäkoulutustaso.

Kannattaja: jäsen Tapio Bergholm

Vastaehdotus 2:
Jäsen Saku Etholen: Palveluluokkakohtaisia hintakattoja nostetaan siten, että ne ovat palveluluokittain 50, 120, 150, 190 ja 260 euroa.

Vastaehdotus 2 raukesi kannattamattomana.

Vastaehdotus 3:
Jäsen Saku Etholen: Otetaan käyttöön uusi lisäpisteiden kriteeri, työntekijöiden keskimääräiset kokemusvuodet kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden parissa työskentelystä.

Kannattaja: jäsen Katju Aro

Vastaehdotus 4:
Jäsen Katju Aro: Esitän palveluluokille määritellyn hintakaton poistamista. Hintakatto vaarantaa palveluille asetettujen laatuvaatimusten toteutumisen eikä lautakunnalla ole ollut käytettävissään riittävästi tietoa sen oikean tason määrittelemiseksi. Palveluiden hintaa kilpailutetaan jo 80/20-suhteessa ja palveluntuottajien määrää rajoittamalla. Hintoja edelleen kiristävä hintakatto on siksi paitsi tarpeeton, myös vahingollinen.

Kannattaja: jäsen Sakari Männikkö

Lisäksi asiassa tehtiin seuraava hylkäysehdotus:

Hylkäysehdotus:
Jäsen Sakari Männikkö: Esitän asian hylkäämistä seuraavin perustein:

1. Virkamiesten toimesta irtisanottiin palveluntuottajien ostopalvelusopimukset ja jätettiin käyttämättä niihin sisältyneet optiot. Optioiden kautta olisi myös voitu neuvotella näiden palveluntuottajien hinnoista. Tämä mahdollisuus jätettiin käyttämättä ja aiheutettiin kehitysvammaisille henkilöille sekä heidän läheisilleen suurta epävarmuutta ja murhetta.

2. Valmisteluprosessi ei ole ollut riittävän avoin eikä päätöksentekijä ole saanut tietoonsa mm. asiakasraatiin kuuluvia henkilöitä eikä sitä, millainen markkinakartoitus on tehty. Päätöksentekijöillä ei ole riittävää tietoa siitä, millaisia huomioita erilaisissa kuulemisissa on tehty ja miten ne ovat vaikuttaneet palvelukuvauksen sisältöön. Näin suuren mittakaavan hankinnassa laaja, avoin lausuntokierros alan asiantuntijoilta ja asiakkailta sekä heidän läheisiltään olisi ollut perusteltu.

3. Palvelukuvauksissa esitetään alueeksi pääkaupunkiseutua. Käytännössä tämä rajaa helsinkiläisten kehitysvammaisten mahdollisuutta käydä työ- ja päivätoiminnassa Helsingissä tai naapurikunnissa, etenkin kun halvin hinta määrittelee kilpailutuksessa menestymisen. Tämä voi aiheuttaa kohtuuttomia matkoja ja päivän pituuksia vammaisille ihmisille.

4. Suurin ongelma kilpailuttamisessa on riski siitä, että asukkaat joutuvat vaihtamaan työ- ja päivätoimintapaikkaansa mikäli nykyinen palveluntuottaja ei pärjää kilpailutuksessa. Myös palveluntuottajan vaihtuminen merkitsee suurta riskiä sujuvan arjen, toimivien yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteiden katkeamisesta. Lisäksi ongelman muodostaa se, että palveluntuottajat asetetaan ensisijaisjärjestykseen siten, että halvimman hinnan tarjonnut saa ensisijan työ- ja päivätoiminnan valinnassa.

5. Ei myytävänä-kansalaisaloite luovuttiin eduskunnalle maaliskuussa 2018. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 72 000 suomalaista. Aloite tähtää siihen, että 9 §:ään lisätään 16. kohdaksi soveltamisalueen seuraava rajaus: ”Tätä lakia ei sovelleta sellaisten vammaispalveluiden hankintaan, joissa on kyse vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon ja tuen tarpeista ja tarpeisiin liittyvistä palveluista asumisessa ja jokapäiväisessä elämässä.” Helsingin kaupunki voisi olla edelläkävijä, joka tuntee inhimillistä vastuuta siitä, että vammaisen ihmisen elämä ja arki on yhtä arvokas kuin kenen tahansa muun eivätkä merkitykselliset ihmis- ja hoitosuhteet ole myytävänä halvimmalla hinnalla. Tässä tilanteessa laajasti kannatetun kansalaisaloitteen ollessa eduskunnan käsittelyssä, olisi Helsingin perusteltua odottaa mahdollisia lainsäädännön muutoksia.

Jäsen Sakari Männikön hylkäysehdotus raukesi kannattamattomana.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestysten tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Saku Etholen): Koulutuksen lisäpisteet muutetaan siten, että ne huomioivat paremmin erikokoiset yksiköt. Pisteet voivat olla pohjaesityksen mukaiset, eli maksimissaan 2p työntekijää kohti, mutta pisteet pitäisi jakaa työntekijöiden määrällä yksikössä. Pisteet skaalataan kymmenen pisteen asteikolle siten, että suurimman keskiarvon saanut saa 10 pistettä, ja muut saavat oman ja suurimman pistemäärän osamäärän osuuden kymmenestä pisteestä. Uusi lisäpistekriteeri on siis työntekijöiden keskimääräinen lisäkoulutustaso.

Jaa-äänet: 5
Sami Heistaro, Seija Muurinen, Daniel Sazonov, Hannu Tuominen, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 8
Katju Aro, Tapio Bergholm, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Saku Etholen, Esa Olavi Lehtopuro, Sakari Männikkö, Tuomas Tuure

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Saku Etholenin vastaehdotuksen äänin 8 - 5.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Saku Etholen): Otetaan käyttöön uusi lisäpisteiden kriteeri, työntekijöiden keskimääräiset kokemusvuodet kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden parissa työskentelystä.

Jaa-äänet: 8
Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Esa Olavi Lehtopuro, Seija Muurinen, Daniel Sazonov, Hannu Tuominen, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 4
Katju Aro, Saku Etholen, Sakari Männikkö, Tuomas Tuure

Tyhjä: 1
Leo Bergman

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 4 (tyhjää 1).

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 4 (jäsen Katju Aro): Esitän palveluluokille määritellyn hintakaton poistamista. Hintakatto vaarantaa palveluille asetettujen laatuvaatimusten toteutumisen eikä lautakunnalla ole ollut käytettävissään riittävästi tietoa sen oikean tason määrittelemiseksi. Palveluiden hintaa kilpailutetaan jo 80/20-suhteessa ja palveluntuottajien määrää rajoittamalla. Hintoja edelleen kiristävä hintakatto on siksi paitsi tarpeeton, myös vahingollinen.

Jaa-äänet: 9
Tapio Bergholm, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Esa Olavi Lehtopuro, Seija Muurinen, Daniel Sazonov, Hannu Tuominen, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 3
Katju Aro, Saku Etholen, Sakari Männikkö

Tyhjä: 1
Tuomas Tuure

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 9 - 3 (tyhjää 1).

Katso äänestystulos taulukkona

Jäsen Sakari Männikkö jätti eriävän mielipiteen sosiaali- ja terveyslautakunnan
päätöksestä.

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen

Lisätietojen antaja

Tuomas Riihivaara, vastaava hankinta-asiantuntija, puhelin: 09 310 43217

tuomas.riihivaara@hel.fi

Minna Eronen, va. vammaistyön johtaja, puhelin: 09 310 43149

minna.eronen@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016, 60 §, 138 §
2. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016, 60 §, 138 §
3. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016, 60 §, 138 §
4. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016, 60 §, 138 §
5. Salassa pidettävä: HankL 1397/2016, 60 §, 138 §

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.