Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma
Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman liikenteelliset periaatteet
Päätös
Liikenneliikelaitoksen johtokunta päätti merkitä tiedoksi asiasta saamansa informaation.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Suunnitelman tausta ja aiemmat päätökset
Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma palvelee yleiskaavan toteuttamista. Helsingin kaupunkistrategiassa todetaan, että yleiskaavan toteuttamisen suunnittelu aloitetaan Vihdintien bulevardista ja että alueen pikaraitiotien suunnittelu etenee päätösvaiheeseen valtuustokauden aikana. Alueen maankäyttö ja raitiotie kuuluvat yleiskaavan toteuttamisohjelman ensimmäiseen toteutusvaiheeseen.
Helsingin seudun kuntien yhteisessä MAL 2019-suunnitelman keinovalikoimassa seudun kestävä kasvu mahdollistetaan muun muassa uusilla verkostomaisilla joukkoliikenneyhteyksillä. Vihdintien pikaraitiotie on yksi suunnitelman viidestä vuoteen 2030 mennessä aloitettavaksi esitetystä pikaraitiotieyhteydestä.
Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupunki
Huopalahdentien ja Vihdintien bulevardikaupunki on ilmastoviisas ja kantakaupunkimaisen urbaani kokonaisuus, joka sijoittuu Munkkiniemen, Haagan ja Pitäjänmäen alueille yhdistäen kaupunginosat toisiinsa ja muodostaen uutta kaupunkiympäristöä. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi alueen kaavarungon 11.6.2019. Pikaraitiotie on kaavarungon liikenneratkaisun keskeinen osa, joka luo uudelle bulevardikaupunginosalle korkean joukkoliikenteen palvelutason ja yhdistää alueen kantakaupungin rataverkkoon, Raide-Jokeriin sekä Valimon ja Pohjois-Haagan rautatieasemiin.
Vihdintien pikaraitiotie
Vihdintien pikaraitiotien uusi, n. 5,5 km pitkä rataosuus alkaa Munkkiniemenaukiolta ja se kulkee Huopalahdentietä, Vihdintietä ja Kaupintietä pitkin Kantelettarentielle. Pikaraitiolinjan päätepysäkki sijaitsee Kannelmäen eteläosassa. Keskustan päätepysäkki on Erottajalla Kolmikulmassa.
Pikaraitiolinja kulkee Kolmikulmasta uudelle rataosuudelle olemassa olevaa rataverkkoa pitkin. Koko linjan pituus on n. 10,5 km. Matka-aika päätepysäkkien välillä on noin 30 min ja linjan keskinopeus on noin 20 km/h. Linjaa liikennöitäisiin ruuhka-aikoina 6 minuutin vuorovälillä ja muina aikoina 7,5 minuutin vuorovälillä. Pikaraitiolinjan kalustona on enintään 35 metrin pituinen kaksisuuntainen pikaraitiovaunu. Uudella rataosuudella liikennejärjestelyissä varaudutaan kuitenkin 45 metrin pituiseen kalustoon. Kolmikulman päätepysäkillä tila ei riitä pitkille vaunuille. Pidemmän kaluston käyttö edellyttää uuden päätepysäkkipaikan ja pidempien pysäkkien suunnittelua keskustassa.
Läntisen kantakaupungin raitiotiet
Läntisen kantakaupungin raitiotiet ovat uusia kantakaupungin raitioverkon laajennuksia, jotka mahdollistavat tehokkaan joukkoliikenteen linjaston toteuttamisen. Uudet osuudet sijaitsevat Fredrikinkadulla Bulevardin ja Kampin välillä, Topeliuksenkadulla sekä Nordenskiöldinkadulla Topeliuksenkadun ja Mannerheimintien välillä. Osuuksien yhteispituus on n. 2,5 km. Rataosuuksien avulla voidaan laajentaa raitioliikenteen palvelua kantakaupungissa, hillitä raitioverkon osuuksien kuormitusta ja korvata läntisen kantakaupungin kuormittunutta bussiliikennettä. Pikaraitiotien edellyttämä joukkoliikennepalvelun laatutaso ei ole mahdollinen keskustaan asti ellei osaa Mannerheimintien nykyisistä kaupunkiraitiolinjoista siirretä toiselle reitille. Läntisen kantakaupungin raitiotiet parantavat myös koko raitiotiejärjestelmän luotettavuutta tarjoten keskustaan vaihtoehtoisen reitin.
Yleissuunnitelman linjastoluonnoksessa osa nykyisistä kaupunkiraitiolinjoista siirtyisi käyttämään uusista rataosista muodostuvaa rinnakkaista reittiä. Linja 4 siirtyisi reitille Munkkiniemestä Eiraan ja linja 2 ajaisi Kansaneläkelaitoksen ja Töölöntorin välillä Topeliuksenkadun kautta. Reittimuutoksia ehdotetaan myös linjoille 1 ja 10 riittävän korkean joukkoliikennepalvelun laatutason takaamiseksi eri alueille. Linjastosuunnittelu tarkentuu myöhemmissä suunnitteluvaiheissa.
Suunnittelun jatko
Yleissuunnitelman konsulttityönä tehtävät tekniset selvitykset sekä kustannusarvio ovat valmistuneet vuoden 2019 lopussa. Kevään 2020 aikana laaditaan hankearviointi ja kootaan yleissuunnitelman aineistot päätöksentekoa varten. Tavoitteena on katu-, liikenneväylä-, rata- ja puistohankkeiden käsittelyohjeen mukaisesti hankkeen enimmäishinnan sisältävä kaupunginvaltuuston toteutuspäätös vuoden 2020 aikana noudattaen kaupunkistrategian kirjausta.
Kaupunkiympäristölautakunta 21.01.2020 § 26
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä
- liitteen 1 mukaiset 10.12.2019 päivätyt Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman liikenteelliset periaatteet ohjeellisina yleissuunnitelman jatkovalmistelussa noudatettaviksi
- yleissuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehdon VE 2+, joka sisältää Vihdintien pikaraitiotien keskustan ja Kantelettarentien välille sekä läntisen kantakaupungin raitiotiet Fredrikinkadulle, Topeliuksenkadulle ja Nordenskiöldinkadulle.
Samalla lautakunta edellyttää, että kun asia tulee kevään 2020 aikana seuraavan kerran lautakunnan käsittelyyn, niin siinä yhteydessä esitellään koko hankkeesta kaupunkitaloudellinen arviointi, laajennettu hankearviointi ja hankkeen liittyminen erityisesti kantakaupungin muihin tiedossa oleviin hankkeisiin sekä hankkeen liikenteelliset kokonaisvaikutukset.
Jatkovalmistelussa arvioidaan mahdollisuutta sijoittaa pysäkki myös suunniteltujen Vihdintien ja Munkkivuoren pysäkkien väliin Vanhan viertotien kohdalle.
Lautakunta toteaa, että lopullisia päätöksiä linjoista ei tehdä tässä yhteydessä vaan vasta lähempänä liikennöinnin aloittamista ja lautakunta korostaa, että mahdollisia linjoja tulee päätöksentekovaiheessa tarkastella useiden vaihtoehtojen pohjalta.
Lautakunta korostaa, että hankkeen suunnittelun kaikissa vaiheissa tulee huomioida tulevan rakentamisen aikaisten haittojen minimointi niin asukkaille kuin liike-elämälle.
Käsittely
Vastaehdotus:
Risto Rautava: Samalla lautakunta edellyttää, että kun asia tulee kevään 2020 aikana seuraavan kerran lautakunnan käsittelyyn, niin siinä yhteydessä esitellään koko hankkeesta kaupunkitaloudellinen arviointi, laajennettu hankearviointi ja hankkeen liittyminen erityisesti kantakaupungin muihin tiedossa oleviin hankkeisiin sekä hankkeen liikenteelliset kokonaisvaikutukset.
Jatkovalmistelussa arvioidaan mahdollisuutta sijoittaa pysäkki myös suunniteltujen Vihdintien ja Munkkivuoren pysäkkien väliin Vanhan viertotien kohdalle.
Kannattaja: Sirpa Asko-Seljavaara
Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lautakunta toteaa, että lopullisia päätöksiä linjoista ei tehdä tässä yhteydessä vaan vasta lähempänä liikennöinnin aloittamista ja lautakunta korostaa, että mahdollisia linjoja tulee päätöksentekovaiheessa tarkastella useiden vaihtoehtojen pohjalta.
Lautakunta korostaa, että hankkeen suunnittelun kaikissa vaiheissa tulee huomioida tulevan rakentamisen aikaisten haittojen minimointi niin asukkaille kuin liike-elämälle.
Kannattaja: Laura Rissanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan ja Anni Sinnemäen vastaehdotukset.
Vastaehdotus:
Sirpa Asko-Seljavaara: Lautakunta edellyttää, että tutkitaan mahdollisuutta säilyttää raitiolinja 4:n reitti nykyisellään, niin että se kulkee Kolmelle Sepälle ja mahdollisuuksien mukaan Mannerheimintietä. Nelosen raitiovaunulinja on 105 vuotta vanha.
Sirpa Asko-Seljavaaran vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
14.01.2020 Pöydälle
10.12.2019 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Anton Silvo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37489
Päätös tullut nähtäväksi 27.03.2020
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Artturi Lähdetie, yksikön johtaja, puhelin: 09 310 35245
Anton Silvo, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 37489