V 11.4.2018, Hallintosäännön muuttaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginvaltuusto on 16.11.2016, 291 § hyväksynyt Helsingin kaupungin uuden johtamisjärjestelmän mukaisen hallintosäännön. Kaupunginvaltuusto on edellisen kerran muuttanut hallintosääntöä 14.2.2018, 36 §.

Tällä päätöksellä tehdään muutoksia kaupunginvaltuuston, kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan sekä kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan ja annetaan valtuustossa nuorisoneuvoston edustajille läsnäolo- ja puheoikeus nuorten aloitteiden käsittelyssä.

Kaupunginvaltuuston toimivalta

Hallintosäännön 7 luvussa määrätään kaupunginvaltuuston toimivallasta. Kaupunginvaltuuston toimivaltaan lisätään 7 luvun 1 §:n uudeksi 2 kohdaksi liikenteen, viheralueen tai muun yleisen alueen yleissuunnitelmista päättäminen, kun kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Nykyinen 7 luvun 1 §:n 2 kohta muuttuu 3 kohdaksi ja sen sisältö muuttuu siten, että kaupunginvaltuusto ei päätä hankesuunnitelmista niiden hankkeiden osalta, joista on päätetty kohdan 2 nojalla yleissuunnitelmassa ja joita koskeva hankesuunnitelma ei olennaisesti poikkea yleissuunnitelmasta.

Liikennehankkeiden päätösprosessin kehittämisen yhteydessä on ilmennyt tarve selkeyttää merkittäviä hankkeita koskevia toimivaltasäännöksiä sekä keventää ja sujuvoittaa niihin liittyvää päätösmenettelyä. Merkittävissä liikennehankkeissa on ollut aikaisemmin käytäntönä, että niiden osalta on hyväksytty ensin kaupunginvaltuustossa hankkeen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman jälkeen valtuusto on päättänyt hanketta koskevasta hankesuunnitelmasta ja asemakaavan hyväksymisestä. Yleissuunnitelma, hankesuunnitelma ja asemakaava on käsitelty ennen valtuuston päätöstä lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Asemakaavan jälkeen lautakunta on päättänyt katusuunnittelusta.

On tarkoituksenmukaista, että kaupunginvaltuusto, tai toimivaltarajojen mukaan mahdollinen alempi toimielin, päättäisi hankepäätöksen luonteisena päätöksenä vain hankkeen yleissuunnitelmasta. Yleissuunnitelmapäätös olisi tällöin valituskelpoinen. Hankesuunnitelmasta ei tehtäisi erillistä valituskelpoista päätöstä. Hankesuunnitelmat olisivat yleissuunnitelman täytäntöönpanoa.

Tapauskohtaisesti voi tulla kysymykseen, että yleissuunnitelman jälkeen laaditaan hankesuunnitelma, joka tuodaan vielä erikseen päätettäväksi kuten esimerkiksi tilanteessa, joissa valtion tai muiden rahoittajien osuus rahoitukseen täsmentyy myöhemmin. Tällöin yleissuunnitelma olisi valmistelua eikä se olisi muutoksenhakukelpoinen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan erityinen toimivalta

Hallintosäännön 15 luvun 4 §:ssä määrätään kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan erityisestä toimivallasta. Neljännessä kohdassa on kirjoitusvirhe. Kohdassa on toistettu sanat "toimialajohtaja tai hänen määräämänsä", vaikka kyseiset sanat ovat jo pykälän ensimmäisessä virkkeessä. Kyseiset sanat poistetaan 4 kohdasta.

Hallintosäännön 15 luvun 4 §:ään lisätään uusi 7 kohta, jonka mukaan toimialajohtaja tai hänen määräämänsä päättää perusopetuksen pidennetystä oppivelvollisuudesta. Pidennetystä perusopetuksesta päättämisestä ei ole aiemmin määrätty mitään sen paremmin vanhoissa johtosäännöissä kuin nykyisessä hallintosäännössä. Toimialajohtaja on määrännyt toimintasäännössä perusopetusjohtajan tai hänen määräämänsä päättämään pidennetystä oppivelvollisuudesta, mutta toimialajohtajan toimivalta delegoida asia ei ole perustunut mihinkään säädökseen tai määräykseen. Tämä asia korjataan täydentämällä kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan erityistä toimivaltaa.

Lisäksi tarkoituksena on, että toimialajohtaja voi delegoida pidennetystä oppivelvollisuudesta päättämisen perusopetusjohtajan lisäksi myös varhaiskasvatuksen viranhaltijoille, jotka päättävät lapsen esiopetuksen erityisestä tuesta. Perusopetuksessa pidennetystä oppivelvollisuudesta päättäminen voi tulla kyseeseen, kun päätetään koulunkäynnin poikkeavasta alkamisesta.

Kaupunkiympäristölautakunnan erityinen toimivalta

Maankäyttö- ja rakennuslain 52 §:n muutos on tullut voimaan 1.4.2017. Uuden pykälän mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaa päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle myös vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta. Voimassa olevassa hallintosäännössä kaupunkiympäristölautakunnalle on annettu toimivalta hyväksyä muun kuin vaikutukseltaan merkittävä asemakaavamuutos hallintosäännössä luetelluissa tilanteissa. Vaikutukseltaan merkittävän kaavamuutoksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Vaikutukseltaan merkittävänä kaavamuutoksena pidetään esimerkiksi muutosta, joka merkitsee alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta, alueella vallitseva yhtenäisen rakennustavan merkittävää muuttumista, ympäristön kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista tai kaavan muuttamista muulla näihin rinnastettavalla tavalla.

Kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan esitetään täsmennystä siten, että lautakunta päättäisi kaavan mukaisen rakennetun tontin tai korttelin rakennusoikeuden lisäämisestä alueen lisärakentamiseksi. Toimivalta koskee rakennusoikeuden lisäämistä riippumatta tontin tai korttelin käyttötarkoituksesta. Rakennusoikeuden lisääminen lautakunnan päättämin kaavamuutoksin tulee olla mahdollista myös toimitilarakentamisessa. On myös perusteltua, ettei muutosmahdollisuutta rajoiteta vain tontille. On tapauksia, joissa on tarkoituksenmukaista ottaa mukaan koko korttelialue, vaikka vaikutukset olisivatkin vähäiset.

Lisäksi esitetään, että lautakunnan päätösvallassa olisivat myös asemakaavamuutokset koskien vähäisiä kortteli-, katu- ja puistoalueiden rajojen muutoksia sekä asemakaavan hyväksyminen maanalaisten tilojen rakentamisen mahdollistamiseksi katualueella tai muulla yleisellä alueella ja asemakaavan hyväksyminen laajuudeltaan vähäiselle alueelle. Lisäykset olisivat vaikutuksiltaan vähäisiä ja verrattavissa lautakunnan toimivaltaan vastaavissa poikkeamispäätöksissä.

Kortteli-, katu- ja puistoalueiden rajoja ei ole mahdollista muuttaa poikkeamispäätöksellä ja tapauskohtaisesti tulee esiin tilanteita, jolloin eri käyttötarkoitusta osoittavien korttelialueiden rajoja tulisi siirtää kuten rakentamisen ulottuessa toiselle korttelialueelle tai puistoalueelle vähäisissä määrin. Asemakaavan muutokseen voi liittyä kaavoittamattomia maanalaisia alueita. On tarkoituksenmukaista, että lautakunnalla on toimivalta päättää asemakaavan laatimisesta maanalaisten tilojen rakentamiseksi katualueella tai muulla yleisellä alueella, milloin kaavan vaikutukset eivät ole merkittäviä. Asemakaava on tarpeen hyväksyä laajuudeltaan vähäiselle alueelle muun muassa silloin, kun asemakaavan muutoksen yhteydessä tulee vähäisissä määrin ottaa myös asemakaavoittamatonta aluetta mukaan.

Nuorten aloitteiden käsittely

Hallintosäännön 29 luvun 7 §:ssä määrätään läsnäolo- ja puheoikeudesta eri toimielimien kokouksissa. Kyseiseen pykälään lisätään uusi 2. momentti, jonka mukaan kun kaupunginvaltuustossa käsitellään nuorten aloitteita, on nuorten vaikuttamiselimen valitsemilla kolmella jäsenellä läsnäolo- ja puheoikeus.

Kaupunginvaltuustossa käsitellään hallintosäännön mukaan kaikki nuorten aloitteet. Nuorten osallistumisen vahvistamiseksi on tarkoituksenmukaista myös aloitteita valtuustossa käsiteltäessä antaa nuorten itsensä käyttää puheenvuoroja. Läsnäolo- ja puheoikeus olisi nuorisoneuvoston keskuudestaan edustajikseen valitsemilla kolmella henkilöllä.

Kaupunginhallitus 26.03.2018 § 181

Päätös

19.03.2018 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Sari-Anna Pennanen, johtava kaupunginasiamies, puhelin: 310 36179

Kaisu Tähtinen, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37035

Päätös tullut nähtäväksi 26.04.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §