Matalalattiaisten raitiovaunujen hankesuunnitelman hyväksyminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Liikenneliikelaitoksen (HKL) tällä hetkellä käytössä oleva raitiovaunukalusto muodostuu kolmesta eri raitiovaunutyypistä. Käytössä on peruskorjattuja osamatalalattiaisia nivelraitiovaunuja (MLNRVI/II), täysin matalalattiaisia raitiovaunuja (Artic) ja Variotram -vaunuja. Raitiovaunun laskennallinen käyttöikä on noin 40 vuotta.

Peruskorjattuja osamatalalattiaisia nivelraitiovaunuja (MLNRV I/II), jotka on valmistettu vuosina 1973 – 1987, on käytössä kaikkiaan 52 kpl. Vuosina 2007 – 2012 raitiovaunuihin rakennetun matalalattiaisen väliosan ansiosta vaunut täyttävät esteettömän kaluston vaatimukset. Kalusto on tulossa elinkaarensa loppuun arviolta seuraavan 10 vuoden aikana.

Kokonaan matalalattiaisia raitiovaunuja on käytössä kahta tyyppiä. Variotram-raitiovaunuja (MLRV), jotka Bombardier Transportation Finland Oy on toimittanut vuosina 1998 – 2004, on käytössä 40 kpl. Vaunut poistuvat liikenteestä vuoden 2018 aikana. Kokonaan matalalattiaisia uusia Transtech Oy:n toimittamia Artic-raitiovaunuja (MLRV III) on tilattu yhteensä 60 kpl. Tilatuista 40 vaunua on käytössä ja 20 vaunun toimitus on kesken.

Korkealattiaisia nivelraitiovaunuja (NRV I), jotka on valmistettu vuosina 1973 – 1975, on varastoituna mahdollista tulevaa tarvetta tai myyntiä varten 20 kpl. Niiden käyttö voi HKL:n arvion mukaan tarvittaessa jatkua vielä noin 10 vuotta, mutta liikennöinnin edellytyksenä on kalustosarjan mittava peruskorjaus. HSL on esittänyt näkemyksenään, että 1970-luvulla hankitut korkealattiaiset raitiovaunut eivät enää täytä kaikilta osin nykyistä vaatimustasoa etenkään esteettömyyden osalta.

HKL on 2000-luvun alussa lisännyt peruskorjauksen yhteydessä osaan NRV-kalustosta matalalattiaisen väliosan, jonka avulla vaunun esteettömyys paranee osittain. Aiempien hankkeiden perusteella peruskorjauksen ja väliosan lisäämisen investointikustannus 10 vaunua kohden on arviolta noin 8 milj. euroa. Kun vaunujen muu tekninen käyttöikä on enintään 10 vuotta, ei vaunujen näin mittava korjaus ole järkevää.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä hyväksyi vuonna 2015 raitioliikenteen linjastosuunnitelman, jossa on hahmoteltu linjaston kehittämistavoitteita vuoteen 2024 saakka. Tämän suunnitelman mukainen raitioliikenneverkko käsittää nykyisen linjaston laajennuksen Jätkäsaareen sekä Hernesaareen ja Ilmalaan. Suunnitelman mukainen linjasto ei käsitä mm. Kruunusiltojen ja Kalasataman raitioteiden linjoja.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.11.2016 § 305 hankesuunnitelman nykyiset matalalattiaraitiovaunut korvaavista raitiovaunuista siten, että hanke käsittää enintään 20 kappaletta matalalattiaisia 27,4 metriä pitkiä raitiovaunuja ja hankkeen kokonaiskustannus, jossa on otettu huomioon varaosat ja varaukset, on yhteensä enintään 61,3 miljoonaa euroa (ilman alv) kustannustasossa 9/2016.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.1.2018 § 6 MLNRV2 -nivelraitiovaunujen täyskorjauksen hankesuunnitelman siten, että raitiovaunuja täyskorjataan 42 kpl ja että täyskorjauksen kustannusarvio on 10,5 milj. euroa (alv 0).

HKL:n raitiovaunujen käyttöaste (vuoromäärä jaettuna vaunujen määrällä) on vuonna 2018 keskimäärin 75 %. HKL:n pitkän aikavälin tavoitteena on 85 - 90 %:n käyttöaste raitioliikenteessä. Tavoiteltuun käyttöasteeseen päästään luopumalla epätarkoituksenmukaisesta kalustosta, kehittämällä huolto- ja korjaustoimintaa sekä vähentämällä huoltoihin ja korjauksiin sitoutuvan vaunukaluston määrää. Huoltojen ja suunniteltujen korjausten lisäksi vaunuja sitoutuu ennakoimattomiin korjauksiin kuten kolarikorjauksiin.

Raitiovaunujen nykyinen vuoromäärä on 95 vuoroa arkipäivässä. Vuonna 2015 raitioliikenteen linjastosuunnitelmassa vuoromääräksi kaupunkiraitioliikenteen tarpeisiin arvioitiin 98 vuoroa vuodelle 2024.

HSL:n arvion mukaan Helsingin kantakaupungin raitioliikenteen vuoromäärä tulee kasvamaan vuoteen 2024 mennessä enemmän kuin mitä oli arvioitu HSL:n hyväksymässä linjastosuunnitelmassa vuonna 2015. Elokuussa 2017 toteutetut raitiolinjaston kehittämissuunnitelman mukaiset linjastomuutokset kantakaupungin linjoilla ovat jo nyt lisänneet kantakaupungin raitioliikenteen matkustajamääriä. Kaupunkiraideliikenteen palvelut tulevat laajenemaan Jätkäsaaressa, Hernesaaressa ja Ilmalassa uusille asuinalueille. Lisäksi poikittaisia liikenneyhteyksiä kehitetään.

Raitioliikenteen suosion kasvamisen myötä tarve raitiovuorojen lisäämiseen kasvaa vuonna 2015 arvioituun nähden. HSL:n laatiman arvion mukaan kantakaupungin raitioliikenteen vuoromäärä nousee 105 vuoroon arkipäivässä vuoteen 2024 mennessä. Kasvavan liikenteen hoitamiseksi ja poistettaessa korkealattiaista kalustoa liikenteestä tarvitaan nykyistä enemmän matalalattiaisia raitiovaunuja.

Liikenneliikelaitoksen esitys

Liikenneliikelaitoksen johtokunta esittää 5.4.2018 § 55 matalalattiaisten raitiovaunujen hankintaa koskevan hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankitaan 10 kpl matalalattiaisia raitiovaunuja, ja vaunuhankinnan kokonaishinta sisältäen varaosat sekä hankinnan aikaiset lisä- ja muutostyöt on 30 milj. euroa (alv 0 %).

Liikenneliikelaitoksen esityslistateksti asiasta on liitteenä 1 ja vaunukaluston käyttöastetta koskeva muistio liitteenä 2.

Hankittava raitiovaunukalusto on Helsingin kantakaupungin raitioliikenteeseen soveltuva noin 28 metriä pitkä, koko pituudeltaan matalalattiainen yksisuuntainen raitiovaunu, jonka kapasiteetti on noin 150 matkustajaa.

Kaluston hankinnassa painotetaan kaluston elinkaaren kustannuksia (mm. energian kulutuksen ja kaluston kunnossapidon kustannukset).

Raitiovaunuhankintaan liittyvä riski on kaluston käyttöasteen jääminen alle tavoitellun ja täten pääomien sitoutuminen mahdollisesti tarpeettomaan kalustoon. Käyttöasteen kannalta oleellista on, että raitioliikenteen laajennukset Hernesaareen, Jätkäsaareen ja Ilmalaan toteutuvat suunnitellussa aikataulussa. Mikäli laajennukset toteutuvat myöhemmin tai jäävät kokonaan toteutumatta, raitioliikenteen vuoromäärä ei kasvaisikaan ennustetulla tavalla.

Raitiovaunujen kokonaismäärään vaikuttaa käytössä olevien osamatalalattiaisten raitiovaunujen käytön lopettamisen aikataulu. Nykyisten suunnitelmien mukaan ensimmäiset nivelvaunut poistetaan käytöstä vuonna 2026 ja ne korvataan kokonaan uudella vaunutyypillä. Aikaistamalla näiden vaunujen poistamista liikenteestä ja siten välttämällä viimeisille vuosille tehtäviä korjaustoimenpiteitä, voidaan kaluston käyttöaste säilyttää hyvänä.

Nyt käsittelyssä olevan hankesuunnitelman mukaisen hankinnan myötä HKL pystyy vähentämään huolto- ja korjaustoimiin sitoutuvan kaluston määrää. Pienempi ylläpidettävän kaluston määrä vähentää kunnossapitokustannuksia ja varikkojen kehittämistarpeita.

Jatkossa koko kalusto on esteetöntä vuoden 2020 alusta lähtien. Esteettömiä korkealattiaisia vaunuja käytettäisiin jatkossa ainoastaan varakalustona poikkeustilanteita varten.

HSL:n hyväksyntä hankinnan valmistelulle

HKL:llä on Helsingin raitioliikenteen operoinnista HSL:n kanssa voimassa operointisopimus, joka päättyy vuonna 2024. HSL:n ja HKL:n välisen raitioliikenteen hoitosopimuksen mukaan kaluston uushankinnat ja peruskorjaukset tehdään tilaajan hyväksymän kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tätä raitiovaunukaluston investointiohjelmaa käsitellään yhdessä kahdesti vuodessa ja tehdään tarpeelliset päivitykset.

HKL on neuvotellut HSL:n kanssa hankittavien raitiovaunujen elinkaarenaikaisesta käytöstä HSL:n tilaamassa liikenteessä. HSL:n hallitus on 13.2.2018 päättänyt antaa hyväksynnän Helsingin keskustaliikenteen hoitamista varten tarvittavan lisäraitiovaunukapasiteetin hankkimisen valmistelemiselle. Hyväksyntä koskee enintään 10 raitiovaunuyksikön hankintaa, ja hankinnan kokonaishinta varaosineen, hankinnan aikaisine lisä- ja muutostöineen voi olla enintään 30 milj. euroa hintatasossa 1/2017.

HSL:n hallituksen esityslistalla mainitaan vaihtoehtona lisäkapasiteetin hankkimiselle, että sama kapasiteetin lisäys toteutettaisiin peruskorjaamalla HKL:n vanhaa korkealattiaista nivelraitiovaunukalustoa. HSL pitää kuitenkin parempana ratkaisuna, että tarvittava lisäkapasiteetti toteutetaan hankkimalla uusia matalalattiaisia nivelraitiovaunuja, jotka vastaavat nykyisen edellytetyn palvelutason vaatimuksiin sekä matalalattiaisuuden että muun asiakaspalvelun laadun kannalta.

HSL edellyttää, että HKL selvittää mahdollisuutta nostaa raitiovaunujen käyttöastetta ja kehittää raitiovaunujen käytettävyyttä. Lisäksi HSL edellyttää selvitystä hankinnalla saavutettavista synergiaeduista/lisäkustannuksista kunnossapitokustannuksissa sekä selvitystä hankintaprojektin organisoinnista, toteuttamisesta ja aikatauluttamisesta tehokkaasti.

Lopullinen tarvittava raitiovaunukapasiteetin määrä tarkentuu HSL:n ja HKL:n välisissä neuvotteluissa HKL:n esittämien kantakaupungin raitiovaunujen toteutuvaa käyttöastetta koskevien selvitysten perusteella.

HSL käsittelee raitiovaunuhankinnan täsmällisen sisällön ennen kuin liikenneliikelaitoksen johtokunta tekee päätöksen vaunuhankinnasta.

HSL:n hallituksen päätös on liitteenä 3 ja HSL:n lausunto Artic-vaunujen lisätilauksesta on liitteenä 4.

Kustannukset ja rahoitus

Raitiovaunujen kokonaiskustannus on 30,0 miljoonaa euroa (ilman alv) kustannustasossa 3/2018. HKL on ottanut huomioon kokonaiskustannuksen määrittelyssä markkinatiedot sekä HKL:n voimassa olevan raitiovaunuhankintasopimuksen optioita koskevat ehdot. Lisäksi kokonaiskustannukseen on arvioitu vaunujen valmistuksen aikaisen lainan korko sekä HKL:n oman henkilökunnan projektikustannus. Vuotuisiksi liikennöintikustannuksiksi HSL on hyvin alustavasti arvioinut noin 4,4 milj. euroa.

Kaupunginhallituksen vuoden 2018 talousarvioehdotukseen sisältyvässä HKL-liikelaitoksen investointiohjelmassa vuosille 2018 – 2027 ei tähän hankintaan ole varauduttu. Asia on noussut esille vasta vuoden 2017 lopussa HSL:n kanssa käydyissä keskusteluissa.

Investointi kohdistuu pääasiassa vuosille 2018 ja 2019. HKL on varautunut sopeuttamaan vuoden 2018 investointisuunnitelmaa siten, että hankinnan ennakkomaksut vuonna 2018 voidaan tehdä HKL:n investointisuunnitelman puitteissa. HKL tulee esittämään talousarvioehdotuksessaan vaunujen hankintaan rahoitusta vuonna 2019. HKL:n johtokunta käsittelee talousarvioehdotusta elokuussa 2018.

Raitiovanujen poistoaika on 30 vuotta, joten hankinnan poistovaikutus on noin 1,0 milj. euroa/vuosi. HKL vakuuttaa raitiovaunut kaupungin vakuutusrahaston kautta. Vakuutusrahastomaksu on 0,1 % omaisuuden arvosta, joten 30 vuoden aikana vakuutusrahastomaksut ovat noin 0,9 milj. euroa.

HKL rahoittaa hankkeen lainarahoituksella. Korkokulut ovat yhteensä noin 17,5 milj. euroa (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta). Hankkeen kokonaiskustannukseen sisältyvä valmistuksen aikainen korko 1,3 milj. euroa (korkokanta 4 % ja 2,5 vuotta) on laskettu erikseen.

HKL laskuttaa raitiovaunujen hankinnan poistot, korot ja vakuutusrahastomaksun HSL:ltä operointikustannusten yhteydessä. Helsingin kaupunki osallistuu investoinnin HSL:lle aiheuttamien operointikulujen kattamiseen vuosittain käytön mukaisesti HSL:n maksuosuuden kautta.

Hankinta ja aikataulu

HKL:llä on voimassa oleva tarjouskilpailuun perustuva raitiovaunujen hankintasopimus Transtech Oy:n kanssa. Hankintasopimus sisältää tähän mennessä tilatun Artic -perussarjan lisäksi toimitusoptiot nrot 1, 2 ja 3, joiden perusteella HKL voi hankkia Transtechiltä hankintasopimuksen ehtojen mukaisesti vielä tarpeidensa perusteella 20 – 120 optiotoimituksiin kuuluvaa raitiovaunua.

HKL on tähän mennessä hankkinut optio 1:n ja 2:n mukaisesti yhteensä 49 raitiovaunua. Nyt toteutettava hankinta neuvotellaan toimitusoptio 3:n pohjalta.

Vaihtoehtona voimassa olevan raitiovaunujen hankintasopimuksen mukaisten optioiden käyttämiselle on, että HKL toteuttaa erillisen hankintamenettelyn tarvittavien raitiovaunujen osalta.

HKL on neuvotellut Transtechin kanssa optioiden käytöstä hankesuunnitelman toteuttamiseksi. Käytettävä hankintamalli hankesuunnitelman toteuttamiseksi päätetään näiden neuvottelujen perusteella.

Hankintasopimuksen optioiden käyttäminen edellyttää erillistä HKL:n johtokunnan päätöstä sekä HSL:n erillistä hyväksyntää vaunujen lukumäärälle, ominaisuuksille ja kustannuksille.

Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen, hankintatavasta riippuen, vaunujen valmistus voidaan aloittaa aikaisintaan vuoden 2018 aikana ja vaunujen toimitus on vuoden 2019 aikana.

Kaupunginhallituksen kannanotot

Kaupunginhallitus pitää uusien raitiovaunujen hankkimista perusteltuna, jotta liikennöintiin on käytettävissä riittävä määrä nykyisiä palvelutason vaatimuksia vastaavaa esteetöntä matalalattiaista kalustoa lisääntyvän raitioliikennematkustuksen tarpeisiin. Vanhojen korkealattiaisten vaunujen laajamittaista peruskorjausta ei voida pitää tarkoituksenmukaisena vaihtoehtona mm. niiden suhteellisen lyhyt odotettavissa oleva käyttöikä sekä kalustolta nykyisin edellytetyt esteettömyys- ja muut palvelutasovaatimukset huomioon ottaen. Mm. kaupungin esteettömyyslinjauksissa on eräänä tavoitteena kaikille soveltuva joukkoliikennejärjestelmä ja kaikille käyttäjäryhmille soveltuvan matalalattiakaluston käyttö julkisessa liikenteessä.

HSL:n hallitus on osaltaan hyväksynyt hankinnan.

Kaupunginhallitus 14.05.2018 § 330

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 05.04.2018 § 55

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Ollipekka Heikkilä, kalustopäällikkö, puhelin: 310 35499

Päätös tullut nähtäväksi 14.06.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.