Sosiaalialan tehtävärakenteiden uudistamisen tilannekatsaus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Johtava erityissuunnittelija Kaisa Pasanen on kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Tehtävärakenteiden uudistamisen tausta ja tavoitteet

Sosiaali- ja terveystoimialalla toteutettiin keväällä 2016 kaikki toimialan palvelut kattava selvitys sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtävistä (liite 1). Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen selvityksessä todettiin, että sosiaalialan työntekijöiden tehtävät ovat osittain päällekkäisiä ja sosiaalityön resurssia kohdentuu tietyissä palveluissa paljon ohjaus- ja neuvontatyöhön. Sosiaaliohjausta ei ole ollut saatavilla kaikissa palveluissa, vaikka sosiaaliohjauksen tarve on tunnistettu. Selvityksen valmistumisen jälkeen sosiaali- ja terveystoimialalla on uudistettu sosiaalialan tehtävärakennetta selvityksen ehdotusten mukaisesti (liite 2). Toimenpiteiden tai niihin liittyvien pilottikokeilujen on tarkoitus valmistua pääosin vuoden 2018 aikana.

Sosiaalialan tehtävärakenteiden uudistamisen tavoitteena on, että asiakkaalla on yksi yhtenäinen asiakasprosessi useiden päällekkäisten sosiaalityön asiakkuuksien sijaan. Asiakas saa sosiaalityön palvelut siitä yksiköstä, joka vastaa parhaiten hänen ensisijaiseen tuen tarpeeseensa, ja tarvittavat sosiaalihuollon päätökset voidaan tehdä samassa yksikössä. Tavoitteena on myös tukipalvelujen, kuten toimistosihteerien, työn parempi hyödyntäminen sosiaalialan ammattilaisten tukena. Sosiaalialan ammattilaiset voivat hyödyntää osaamistaan entistä paremmin ja resurssit jakautuvat tasaisemmin. Päällekkäisen työn vähentyessä myös palveluprosessit kevenevät. Palvelut ovat oikea-aikaisia ja asiakas saa palvelua niiltä ammattilaisilta, jotka parhaiten vastaavat tuen tarpeeseen, mikä parantaa palvelujen vaikuttavuutta.

Keskeiset toimenpiteet palvelukokonaisuuksissa

Perhe- ja sosiaalipalveluissa keskeisenä tehtävärakennetyöhön liittyvinä uudistuksena perheneuvoloiden sosiaalityöntekijöiden toimet on muutettu viroiksi. Lisäksi perheneuvoloiden sosiaalityöntekijät ovat mukana moniammatillisissa lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin tiimeissä ja toimivat perheneuvolan asiakkuudessa olevien erityistä tukea tarvitsevien lasten omatyöntekijöinä. Lapsiperheiden palveluissa on lisäksi aloitettu keskitetyn palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen.

Nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä sekä lastensuojelussa tehtävänjakoa on kehitetty niin, että ohjaukseen, neuvontaan ja asiakkaiden arjen tukemiseen liittyvät tehtävät painottuvat sosiaaliohjaajille ja sosiaalityöntekijöiden tehtävät keskittyvät suunnitelmalliseen muutostyöhön. Nuorten palveluihin on sijoitettu sosiaalityöntekijöiden lisäksi sosiaaliohjaajia ja etsivän työn sosiaaliohjaajaresurssia on lisätty. Myös sosiaalineuvontaa on kehitetty ja siirretty palveluun sosiaaliohjaajia.

Terveys- ja päihdepalveluissa keskeisimpiä muutoksia on psykiatria- ja päihdekeskusten sekä psykiatrisen sairaalahoidon sosiaalityöntekijöiden toimien muuttaminen viroiksi. Jatkossa sosiaalityöntekijät voivat tehdä sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arviointeja, toimia erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden omatyöntekijöinä sekä tehdä esimerkiksi ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiä. Tämä vähentää päällekkäisiä asiakkuuksia erityisesti nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön kanssa.

Auroran sairaalassa lisätään sosiaaliohjausta ja osa sosiaalityöntekijöiden vakansseista siirretään vahvistamaan psykiatria- ja päihdekeskuksissa tehtävää sosiaalityötä. Sosiaaliterapeuttien tehtävänkuvaa painotetaan vahvemmin hoito-ohjelman toteuttamiseen ja päihdepoliklinikoiden asiakkaat voivat saada tarvittaessa sosiaalityön palvelua psykiatria- ja päihdekeskusten sosiaalityöntekijöiltä. Asumisen tuen asiakasprosesseja kehitetään yhteistyössä nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön kanssa.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa suunnitelmallinen, pitkäjännitteinen sosiaalityö ja sosiaaliohjaus on keskitetty gerontologisen sosiaalityön yksikköön. Yksikkö on jaettu neljään alueelliseen toimipisteeseen, joista erityistä tukea tarvitsevat sekä tuki- ja huolenpitoasiakkaat saavat tarvitsemansa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelun. Lisäksi ikääntyneiden keskitetty palvelutarpeen arviointi HelppiSeniori on käynnistynyt. HelppiSeniorissa sosiaalityöntekijät toimivat osana moniammatillisia arviointitiimejä, ja sosiaalityö kohdentuu etenkin erityistä tukea tarvitsevien sekä paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin.

Helsingin sairaalan sosiaalityöntekijöiden vakansseista puolet on muutettu sosiaaliohjaajien vakansseiksi ja terveyssosiaalityön yksikkö on sijoitettu hallinnollisesti selvitys, arviointi ja sijoitus (SAS) -palveluun. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtävänjakoa on yhtenäistetty muiden palveluiden kanssa myös arviointi- ja kuntoutusyksiköissä sekä lyhytaikaisyksiköissä.

Tehtävärakennetyön etenemistä on seurattu sosiaali- ja terveystoimialan johtoryhmässä, henkilöstötoimikunnassa sekä toimialatasoisessa koordinaatioryhmässä. Lisäksi toimenpiteitä on käsitelty henkilöstön kanssa palvelukokonaisuuksissa.

Tehtävärakenteiden uudistamisen jatko

Tehtävärakenteiden uudistamisen jatkotyön tavoitteena on toteuttaa uudistuksia koskeva seuranta, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti palvelukokonaisuuksien rajat ylittävien toimenpiteiden arviointiin. Perhe- ja sosiaalipalveluissa on aloitettu resurssiseuranta, jossa seurataan asiakasmääriä sekä tehtyjä päätöksiä, palvelutarpeen arviointeja ja suunnitelmia. Seurantaa kehitetään tukemaan sosiaalialan resurssien jakautumista. Tehtävärakenteiden kehittämisessä huomioidaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu, ja Helsingissä tehty kehittäminen tuodaan osaksi valmistelua. Kehittämistä tehdään yhteistyössä muiden kuntien sekä HUS:n kanssa.

Päätös tullut nähtäväksi 02.05.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §