Hallintosäännön muuttaminen

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginvaltuusto on 16.11.2016, 291 § hyväksynyt Helsingin kaupungin uuden johtamisjärjestelmän mukaisen hallintosäännön. Kaupunginvaltuusto on edellisen kerran muuttanut hallintosääntöä 11.4.2018, 77 §.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle muodostetaan neljäs palvelukokonaisuus, kirjastopalvelukokonaisuus. Tällä päätöksellä tehdään palvelukokonaisuuden muodostamisen edellyttämät muutokset hallintosääntöön. Lisäksi tehdään vähäisiä muutoksia kaupunginhallituksen, kaupunkiympäristölautakunnan ja rakennusvalvontapäällikön toimivaltaan.

Muutokset kirjastopalvelukokonaisuuden muodostamisen johdosta

Helsingin organisaatiouudistuksessa 1.6.2017 lukien rakennettiin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sisälle kulttuurin palvelukokonaisuus. Kaupunginkirjastosta tuli palvelukokonaisuuteen yksi palvelu.

Kirjaston tehtävä eroaa muista kulttuuripalveluista. Sillä on korostettu rooli kansalaistoiminnan olosuhteiden turvaajana, omaehtoisen kulttuuri- ja kansalaistoiminnan alustana sekä kotouttamisen ja neuvonnan toimijana.

1.1.2017 voimaan tulleen kirjastolain (1492/2016) mukaan yleisellä kirjastolla on kulttuuristen tehtävien lisäksi muitakin laajoja tavoitteita. Kirjastolain 2 §:n mukaan yleisen kirjaston tulee edistää
1) väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin;
2) tiedon saatavuutta ja käyttöä;
3) lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa;
4) mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen;
5) aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Helsingin kirjastopalveluilla on myös muista poikkeava lakisääteinen kansallinen kehittämistehtävä. Kirjastopalvelujen aineisto- ja metatietoyksikkö sekä valtakunnallinen kehittämisyksikkö tuottavat laki- tai sopimuspohjaisesti palveluita maan kaikille yleisille kirjastoille.

Helsingin kaupunginkirjasto tavoittaa kaupunkilaiset laajasti. Se palvelee kaikkia kaupunkilaisryhmiä, ja sitä käyttää eri selvitysten mukaan noin 80 % kaupunkilaisista, kun koko maan keskiarvo on noin 65 %. Kunta- ja kaupunkitutkimuksen mukaan helsinkiläiset ovat kaikista kaupungin palveluista toisiksi tyytyväisimpiä kirjastoon (91 %). Kaupungin organisaatiouudistuksen yhteydessä vuonna 2016 tehdyn kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kumppaniselvityksen mukaan kaikkein eniten erilaisia sidoksia ja yhteistyöhankkeita suuntautui muista toimijoista juuri kirjastoon.

Kirjasto on kooltaan suurempi kuin muut kulttuuripalvelukokonaisuuden palvelut. Sillä on kaupunginosakirjastojen ja muun palveluverkon, valtakunnallisen tehtävän ja kansainvälisen aseman myötä jo valmiiksi syvä ja moniulotteinen organisaatio. Aluepalvelujen yksiköllä on 37 kiinteää toimipaikkaa, kaksi kirjastoautoa sekä yhdeksän palvelupistettä sairaaloissa ja palvelutaloissa. Kirjastossa työskentelee 460 työntekijää, mikä on noin puolet palvelukokonaisuuden koko työntekijämäärästä. Jätkäsaaressa kirjasto vastaa omien toimintojensa lisäksi alueen infokonttorista. Kirjaston profiili neuvonnan paikkana korostuu edelleen, kun keskustakirjasto Oodi avataan. Virka-Info on siirtymässä kaupungintalon aulasta Oodiin samoin kaupunkiympäristön toimialan Laituri-neuvontapistekin.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on tehnyt jatkuvasti kirjastoa koskevia poikkeuksia ja omia ratkaisuja. Toimialan toimintasäännössä ja hallintopäätöksissä, kuten delegoinneissa, kirjaston asema palvelukokonaisuuteen kuuluvana yhtenä palveluna on edellyttänyt erillissääntöjä. Hallinnollinen työ on lisääntynyt tavalla, joka ei tuota lisäarvoa. Esimerkiksi toimialan esimieskokouksiin kutsutaan tiedonkulun varmistamiseksi kirjastosta alempi esimiestaso kuin muista palveluista. Kirjaston oma perusorganisaatio on syvempi kuin toimialan muiden toimijoiden (liikunta ja nuoriso). Tämä hämärtää organisaatioterminologian ymmärrettävyyttä.

Kirjasto organisoi toimintaansa parhaillaan uudelleen keskustakirjasto Oodista johtuvien henkilöstöjärjestelyjen takia. Organisaatiomuutoksen jälkeen kaupungin nykyisen organisaatiomallin mukainen tiimi käsittäisi pääsääntöisesti 50–70 työntekijää ja useita kirjastoja. Sillä olisi myös lukuisia alatiimejä omine esimiehineen. Vastaavan kokoisia ja rakenteisia tiimejä ei löytyisi muualta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta.

Kirjastopalvelukokonaisuuden muodostamisen johdosta muutoksia on tehty hallintosäännön 2 luvun 15 §:ään, 4 luvun 7 § 2 momenttiin, 5 luvun 8 §:n 3 momenttiin ja 17 luvun 2 §:ään.

Muutos kaupunginhallituksen toimivaltaan

Hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdassa määrätään, että kaupunginhallitus päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan muu toimielin tai viranhaltija päättää kirjanpidollisten rahastojen varoista myönnettävistä lainoista ja varojen muusta käytöstä.

Muiden kuin kirjanpidollisten rahastojen varoista myönnettävistä lainoista päättää tällä hetkellä kaupunginhallitus sen yleistoimivallan perusteella. Muihin lainoihin kuuluvat muun muassa talousarviolainat. Osa näistä lainoista on varsin pieniä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaupunginhallitus päättää määrältään vähäisistä lainoista. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan voi delegoida päätösvaltaa sellaisissa asioissa, joista se päättää yleistoimivaltansa perusteella. Tämän vuoksi on perusteltua, että hallintosääntöä muutetaan siten, että kaupunginhallituksella on toimivalta päättää lainojen myöntämisestä tai hyväksyä perusteet ja rajat, joiden mukaan muu toimielin tai viranhaltija päättää lainojen myöntämisestä.

Selkeyden vuoksi 8 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohta on jaettu kahdeksi erilliseksi kohdaksi: Uusi 11 kohta koskee lainojen myöntämistä ja 12 kohta kirjanpidollisten rahastojen varojen käyttöä.

Muutos kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan

Kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan lisätään oikeus päättää muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan hyväksymisestä, milloin laaditaan asemakaava maanalaisten tilojen rakentamiseksi katualueella tai muulla yleisellä alueella tai laaditaan asemakaava laajuudeltaan vähäiselle asemakaavoittamattomalle alueelle (hallintosääntö 16 luku 1 §:n 3 kohta).

Tämä muutos oli tarkoitus tehdä samassa yhteydessä, kun muutettiin 16 luvun 1 §:n 2 kohdan määräyksiä (Kvsto 11.4.2018, 77§). Tämä osa jäi kuitenkin erehdyksessä pois.

Asemakaavan muutokseen voi liittyä tarve kaavoittaa myös aiemmin kaavoittamattomia maanalaisia alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 56 §:n mukaan asemakaava voidaan laatia myös vaiheittain siten, että se käsittää vain maanalaisia alueita. On tarkoituksenmukaista, että kaupunkiympäristölautakunnalla on toimivalta päättää asemakaavan laatimisesta maanalaisten tilojen rakentamiseksi katualueella tai muulla yleisellä alueella, milloin kaavan vaikutukset eivät ole merkittäviä.

Asemakaava on tarpeen hyväksyä laajuudeltaan vähäiselle alueelle silloin, kun asemakaavamuutoksen yhteydessä tulee ottaa myös vähäisissä määrin asemakaavoittamatonta aluetta mukaan. Tämä on kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista.

Muutos rakennusvalvonnan päällikön toimivallassa

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää, ellei toimialalautakunta yksittäistapauksessa toisin päätä, käyttää kaupungin puhevaltaa toimialalautakunnan ja toimialan viranhaltijoiden päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa.

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan toimivaltaan ei kuitenkaan kuulu puhevallan käyttäminen rakennusvalvontaviranomaisen päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa rakennusvalvontaviranomaisen itsenäisen aseman vuoksi.

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä sen nojalla annetun asetuksen tai päätöksen perusteella rakennusvalvontaviranomaiselle annetusta tehtävästä.

Vuosittain Helsingin hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle annetaan noin 20 lausuntoa ympäristö- ja lupajaoston tekemistä rakennuslupapäätöksistä, oikaisunhakupäätöksistä ja rakentamisen velvoitepäätöksistä tehdyistä valituksista. Tähän asti kaikki lausunnot on antanut ympäristö- ja lupajaosto.

Lausuntomenettelyn keventämiseksi ja tehostamiseksi esitetään, että rakennusvalvontapäällikölle annettaisiin toimivalta antaa rakennusvalvonnan muutoksenhakuun liittyviä lausuntoja. Hän voisi myös delegoida toimivallan alaisilleen viranhaltijoille.

Rakennusvalvontapäällikön toimivaltaa koskevaan hallintosäännön 16 luvun 9 §:n 1 momenttiin lisätään puhevallan käyttöä koskeva 11 kohta.

Kaupunginhallitus 04.06.2018 § 389

Esitys

Esittelijä

Lisätiedot

Hilkka Tapiolinna, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36185

Sari-Anna Pennanen, johtava kaupunginasiamies, puhelin: 310 36179

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 24.04.2018 § 87

Esitys

Esittelijä

Lisätiedot

Marko Luukkanen, lakimies, puhelin: 89130

Päätös tullut nähtäväksi 26.06.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.