Vahingonkorvaus, kiinteistön vesivahingot ja vaatimus katualueen / sadevesiviemäröinnin korjauksesta, As Oy Vesakko Bostads Ab

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtajan vahingonkorvauspäätöksestä 15.11.2018 (37 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja on 15.11.2018 (37 §) päätöksellään hylännyt 2-3.7.2016 Maunulassa Vesakkotiellä tapahtuneeseen kiinteistövaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 2-3.7.2016 Maunulassa Vesakkotiellä tapahtuneeseen kiinteistövaurioon liittyen. Oikaisuvaatimuksen mukaan vahingosta johtuneet kiinteistövauriot ulottuvat koskemaan myös Männikkötien rakennuksia. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija on esittänyt vahingonkorvausvaatimuksensa tueksi Vahanen rakennusfysiikka Oy:n 17.6.2017 laatiman muistion sekä PS-Palosaneeraus Oy:n 12.7.2016 laatiman raportin ja 11.8.2016 lisäraportin asiassa.

Hakija on esittänyt oikaisuvaatimuksensa tueksi Vahanen rakennusfysiikka Oy:n 11.12.2018 laatiman selvityksen Männikkötien vedenohjauksista sekä karttapiirustuksen 12.2.2018. Kartta liittyy 17.6.2017 muistioon ja 11.12.2018 selvitykseen.

Hakija on esittänyt oikaisuvaatimuksen tueksi Ilmatieteen laitoksen 16.2.2018 antamaan lausunnon vuorokautisista sademääristä 2-3.7.2016 Helsingin Kaisaniemen ja Kumpulan mittauspisteellä. Lausunnon mukaan Kaisaniemessä on mitattu 13,6 mm. ja 6,9 mm. sekä Kumpulassa 10.7 mm. ja 7,0 mm. Lausunnossa on kerrottu, että alle 15 mm. vuorokausisademäärät eivät ole Suomessa (Helsingissä) varsinkaan kesäaikaan harvinaisia, vaan ne toistuvat lähes kuukausittain.

Perustelut

Lautakunta viittaa kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtajan asiassa antaman päätöksen perusteluun, jossa on todettu, että hakija ei ole osoittanut, että kiinteistövaurion aiheuttaneen kosteuden alkuperä olisi katualueen hulevettä.

Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella.

Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Esimerkiksi kiinteistön pihalla olevat ojat, kaivot, putket ja painanteet sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla.

Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvista laitteistosta ja rakenteista kiinteistön hulevesijärjestelmän ja kunnan hulevesijärjestelmän rajakohtaan asti.

Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa myös tonttiliittymän rakentamisesta rakennetun kadun ajoradan reunasta kiinteistölleen.

Rakennuksen omistajalla ja haltijalla on yleinen velvollisuus varautua vaaratilanteisiin kuten tulvatilanteisiin.

Asiassa on riidatonta, että hakijan omistamille kiinteistöille on aiheutunut kosteusvaurioita (lisäraportti 11.8.2016).

Hakijan esittämää syytä kosteusvaurioille voidaan pitää lähtökohdiltaan epätodennäköisenä. Tämän osoittaa pinta-alojen tarkastelu. Kaupungin ylläpitoinsinööri on 25.10.2019 arvioinut, että tontilla kuvatun valuma-alueen pinta-ala on noin 1340 m2. Katualueen pinta-ala, jolta vedellä on mahdollista valua tontille, on noin 90 m2. Ylläpitoinsinööri on arvioinut että jos kyseisestä vedestä ajautuisi 10 % tontille, muodostaisi se vajaan 1 % prosentin veden kokonaismäärästä.

Hakijan esittämä vahingon tapahtuma-aika on jäänyt epäselväksi. Hakijan toimittamassa lisäraportissa (11.8.2016) on kerrottu laajoista vaurioista alapohjissa, ja että näiden vaurioiden syntyminen on vaatinut vuosia.

Hakijan toimittaman muistion 17.6.2017 mukaan katujen hulevesi ohjautuisi tontin puolelle vain runsaimpien sateiden aikana.

Hakijan esittämää säähavaintolausuntoa (Ilmatieteen laitos 16.2.2018) ei tule käyttää paikallisen sademäärän arvion perustana. Arvio siitä, milloin kyseessä on runsaampi sade, tulee tehdä sadetutkan mittausten perusteella, kuten kaupunki on asiassa tehnyt. Tällöin sateesta saadaan mahdollisimman tarkka tieto, niin paikallisesti kuin ajallisesti.

Hakijan toimittamassa selvityksessä (11.12.2018) on kiinnitetty huomiota madallettuun reunakiveen suojatien kohdalla. Kaupungin ylläpitoinsinöörin mukaan on luiskattu reunatuki yleinen ja käytössä koko Helsingin alueella. Selvityksen kuvasta 14 näkyy, miten reunakiven yläreuna on luiskattu ja on vain etureunastaan ajoradan päällysteen tasolla. Selvityksessä kerrotaan edelleen, että kadun poikkileikkaus ei vastaa suunnitelmia. Selvityksessä ei kuitenkaan esitetä poikkileikkausta tontin kohdalta (PL 5 – PL 13). Tontin raja ulottuu kadun reunakivilinjalle ja jalkakäytävä on lähes kokonaan tontin puolella.

Tontin puolella on aiemmin tehty kaivuutöitä, jotka ovat saattaneet muuttaa valumaolosuhteita.

Edellä esitetyn perusteella asiassa on jäänyt näyttämättä, että vaatimuksessa kuvattu vahinko olisi syy-yhteydessä kaupungin hulevesijärjestelmän virheisiin, toimimattomuuteen tai muihin puutteisiin liittyen tai että kaupunki olisi muutoin vahingonkorvauslain mukaisesti vastuussa ko. vahinkotapahtumasta.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle aiheutuneesta vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtajan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2:1 §.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1–4 §.

Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) 62 §, 85 §, 88 §, 13 a-i §.

Pelastuslaki (29.4.2011/379) 14 §.