Valtuustoaloite, Yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin avaaminen

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteen ehdotus on ollut esillä vuonna 2015 toivomusponnen muodossa. Kuten valtuustoaloitteessakin todetaan, kaupunkisuunnittelulautakunta katsoi tuolloin, että uusi pohjoinen sisäänkäynti Helsingin Yliopiston metroasemalle olisi perusteltu parannustoimenpide Kruununhaan joukkoliikenneyhteyksiin.

Raitioliikenteen kehittämisohjelman osana on parhaillaan käynnissä suunnittelutyö Hakaniemen ja Kaivokadun välisen rataosan sujuvoittamiseksi. Tällä välillä eräänä ongelmakohtana on Liisankadun, Unioninkadun ja Kaisaniemenkadun liittymän toimivuus. Helsingin Yliopiston metroaseman uusi pohjoinen sisäänkäynti kannattaa suunnitella samassa yhteydessä liittymän muiden uudelleenjärjestelyjen kanssa.

Kaupunkiympäristölautakunnan mielestä Helsingin Yliopiston uuden pohjoisen sisäänkäynnin suunnittelu tulee käynnistää viipymättä siten, että uusi sisäänkäynti voidaan suunnitella ja se on mahdollista rakentaa osana Liisankadun, Unioninkadun ja Kaisaniemenkadun liittymän katuympäristön ratkaisua. Liittymän muutostyöt on tarkoituksenmukaista toteuttaa ennen Laajasalon raitiotieyhteyden valmistumista ja mahdollisesti Kruunusillat -allianssiin liittyvänä hankkeena.

HKL ei ole toistaiseksi varautunut investointiohjelmassaan uuden sisäänkäynnin rakentamiseen. Sen toteuttaminen vaatii siis lisäyksen talousarvion investointimäärärahoihin.

Liikenneliikelaitoksen johtokunta antoi valtuutettu Soininvaaran aloitteeseen (30.1.2019) koskien Yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin avaamista seuraavan lausunnon:

Helsingin yliopiston metroasema (ent. Kaisaniemen metroasema) valmistui vuonna 1995, jonka yhteydessä toteutettiin ainoastaan sen eteläinen, Kaisaniemen kauppakeskukseen johtava sisäänkäyntiyhteys. Pohjoisen sisäänkäynnin osalta on metroasemalle louhittu varaus toisen liukuporras- ja hissiyhteyden toteuttamiseksi aseman pohjoispäähän. Katualueella on säilytetty tilavaraus yhteyden toteuttamiseksi.

HKL on yhdessä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa tutkinut säännöllisin väliajoin edellytyksiä toisen sisäänkäynnin toteuttamiseksi. Vuonna 2009 tehtiin laajempi selvitys, jossa tutkittiin aseman matkustajamääriä sekä sisäänkäynnin toteuttamiskustannuksia. HKL on lausunut asiasta edellisen kerran 2.9.2015 liittyen Otso Kivekkään toivomusponteen.

Edellisen lausunnon yhteydessä viitattiin Kruunusillat –raitiotieyhteyden sekä Kalasataman raitiotieyhteyden linjausvaihtoehtoon, jossa raitiotieyhteys olisi tullut Kruunuhaan ja Liisankadun kautta Kaisaniemenkadulle. Tällöin Liisankadun ja Kaisaniemenkadun risteykseen olisi muodostunut merkittävä vaihtoyhteys raitiotien ja metroaseman välillä. Kruunusiltojen linjaus kuitenkin valittiin vuonna 2016 kulkemaan Hakaniemen kautta, jolloin tämä vaihtoyhteys toteutetaan Hakaniemen metroaseman yhteyteen.

Sittemmin Helsinki on käynnistänyt raitioliikenteen nopeuttamiseen liittyvän kehittämisohjelman, jonka yhteydessä on tarkasteltu mm. Helsingin raitioliikenteen liikennejärjestelyjä. Yhtenä raitioliikenteen nopeuttamistoimenpiteenä on tunnistettu Kaisaniemenkadun ja Liisankadun risteysalueen liikenne- ja pysäkkijärjestelyjen muuttaminen. Tässä yhteydessä on tutkittu myös metroaseman sisäänkäyntien toteuttamista osana pysäkkijärjestelyjä.

HKL yhdessä KYMP-toimialan Liikennesuunnittelupalvelun kanssa suunnittelee liittymäjärjestelyn toteutusta ja sen osana metroaseman sisäänkäynnin toteuttamista. Liittymäjärjestelyt tulisi toteuttaa ennen Kruunusillat –raitiotien valmistumista vuonna 2026. HKL esittää, että Helsingin yliopiston pohjoisen sisäänkäynnin suunnittelu sekä tarkempi kustannusarvioon laadinta tehdään vuonna 2020 kun suunnitelma liikennejärjestelyistä valmistuu. HKL esittää sisäänkäynnin toteuttamista vuosien 2021-2030 talousarvioesityksen yhteydessä siten, että Kaisaniemenkadun ja Liisankadun liittymäjärjestelyt voidaan toteuttaa ennen Kruunusillat –raitiotien käyttöönottoa, mikäli pohjoinen sisäänkäynti jatkosuunnittelun ja tarkentuneen kustannusarvion myötä edelleen osoittautuu kaupunkikehityksen ja yhteiskuntataloudellisten vaikutusten näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi.