Valtuustoaloite, lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseksi
V 25.9.2019, Valtuutettu Ozan Yanarin aloite lasten ja nuorten harrastamisen tukemisesta
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Kaisa Hernbergin ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Ozan Yanarin aloitteen loppuun käsitellyksi.
Valtuutettu Ozan Yanar ja 43 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki selvittää mahdollisuudet tarjota lisätukea kaikkien lasten ja nuorten harrastamiseen ja etenkin perheille, joilla on rajalliset mahdollisuudet tukea lapsen harrastamista taloudellisesti.
Kaupunginhallitus viittaa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausuntoon ja toteaa, että Helsingin kaupunkistrategian tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus. Harrastamisen tukemiseksi tarvitaan uusia kokeiluja ja kehittämistoimien vaikuttavuuden arviointia.
Lasten ja nuorten harrastaminen on jo varsin korkealla tasolla, mutta samaan aikaan lasten ja nuorten vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta ollaan syystä huolestuneita. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn perusteella 91 prosentilla perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista on jokin viikoittainen harrastus. Kyselyyn osallistuneista matalin harrastamisen aste on ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla, joista 81 prosenttia ilmoittaa harrastavansa viikoittain.
Kouluterveyskyselyn mukaan tytöillä ja pojilla on lähes yhtä usein joku viikoittainen harrastus eikä eroja koko maahan juuri ole. Eniten nuoret harrastavat liikuntaa, lukemista ja kirjoittamista, kuvataidetta tai valokuvaamista. Harrastukset ovat varsin sukupuolittuneita: pojat liikkuvat enemmän, tytöt taas lukevat, kuvaavat, hoitavat lemmikkiä tai harrastavat musiikkia tai näyttelemistä enemmän. Pojista yli kolmannes kokee, että omalla asuinalueella on mielenkiintoista vapaa-ajan toimintaa, tytöistä vain viidennes. Kolmannes ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kokee harrastukset liian kalliiksi, yläkoululaisista ja lukiolaisista viidennes.
Kaupungin keskeisin tapa tukea lasten ja nuorten harrastamista on harrastustoimintaa tuottavien järjestöjen ja muiden toimijoiden avustaminen sekä rahallisesti että tarjoamalla tiloja toimintaan. Jatkossa sitä, kuinka hyvin avustukset kohdentuvat juuri lasten ja nuorten kohtuuhintaisen harrastamisen tukemiseen, arvioidaan entistä tarkemmin. Harrastustoiminnan ammattimaistuminen samanaikaisesti kehittää toiminnan laatua ja nostaa kustannuksia.
Kaupungin vuosina 2013–2017 toteuttaman Hyvä vapaa-aika -tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksena tiedetään, ettei harrastamisen esteenä ole ainoastaan hinta, vaan aloittamiseen tarvitaan perheen ja lähiyhteisön harrastamista tukeva kulttuuri. Ilmaisten tai kohtuuhintaisten harrastusten tarjoaminen ei siis yksin riitä, jos halutaan saada kaikki lapset ja nuoret harrastamaan. Tarvitaan myös pitkäjänteisempää harrastusmyönteisen kulttuurin rakentamista sekä perheissä että asuinalueilla.
Kaupunki tuottaa yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa monipuolisia liikuntaharrastuksia lapsille ja nuorille. Alakouluikäisille suunnatut EasySport-tunnit ovat pääosin ilmaisia ja yläkouluikäisille suunnattujen FunAction-tuntien puolen vuoden kausikortti maksaa 25 euroa. Kesätoiminnasta ei peritä maksuja.
Kaikille tunneille voi lähteä mukaan milloin tahansa kauden aikana. Toiminnan keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus, lapsi-/nuorilähtöisyys ja toiminnan laadukkuus. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjaajien pedagogiseen osaamiseen sekä kiusaamiseen ja häirinnän ehkäisyyn. Myös erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille on tarjolla monipuolisia harrastusmahdollisuuksia EasySportin ja FunActionin puitteissa.
Liikuntapalveluiden tavoitteena on, että EasySport-toimintaa voitaisiin lisätä alueellisesti kattavammaksi ja kaikki tunnit voitaisiin tuottaa veloituksetta lapsille. Toiveissa on, että myös FunAction-toimintaa voitaisiin tarjota jatkossa veloituksetta yläkouluikäisille nuorille. Tämä edistäisi lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta, kun kaikilla alaikäisillä olisi mahdollisuus osallistua kaupungin järjestämään laadukkaaseen toimintaan veloituksetta vuoden ympäri. Tämä mahdollistaisi myös aiempaa tiiviimmän ja hedelmällisemmän yhteistyön maksuttomia liikuntatunteja tarjoavien nuorisopalvelujen kanssa. Tällä hetkellä tämä ei ole talousarvion tulotavoitteiden puitteissa mahdollista, koska EasySportin maksullisten tuntien ja FunAction-korttien vuosituotto-odotus on noin 30 000 euroa.
Kaupunkistrategian kärkihankkeisiin kuuluvassa Mukana-ohjelmassa kokeillaan parhaillaan uusia tapoja harrastamisen tukemiseen. Ohjelman toimenpiteiden joukossa on esimerkiksi tavoite taata kaikille Kontulan alueen kolmasluokkalaisille harrastus ja osana Kannelmäen ja Malminkartanon alueiden lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä ja uudistamisesta pyritään vahvistamaan harrastamisen kulttuuria. Näiden pilottihankkeiden tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää muualla kaupungissa.
Kaupunki toteuttaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Harrastuspassi-hanketta. Harrastuspassista tulee sovellus, jolla ilmaista harrastustarjontaa voidaan kohdentaa ja markkinoida suoraan yläkouluikäisille nuorille. Harrastuspassi saadaan kokeilukäyttöön vuoden 2019 aikana.
Kaupunki tukee lasten taideharrastusta myöntämällä avustuksia taiteen perusopetusta tarjoaville oppilaitoksille. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää, ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Kaupunki tukee taiteen perusopetusta noin 55 oppilaitoksessa, joista 15 saa lisäksi tuntiperusteista valtionosuutta. Kaupunki on linjannut taiteen perusopetuksen kehittämistavoitteeksi saavutettavuuden, sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisuuden lisäämisen sekä eri taiteenalojen monipuolisen kohtelun.
Lasten ja nuorten taidekeskus Annantalo saavuttaa yhdessä muiden kaupungin kulttuurikeskusten Kanneltalon, Malmitalon, Stoan ja Vuotalon kanssa kaikki kaupungin alakouluikäiset 5x2-taidekurssien avulla. Osana koulupäivää järjestettävä 5x2-taideopetus tarjoaa näköalan taideharrastamisen mahdollisuuksiin, mutta vain osa jatkaa harrastuksen puitteissa joko taloudellisista tai muista syistä, vaikka innostuisikin aiheesta. Annantalossa kehitellään ajatusta taidestipendistä, jonka avulla lapsen luokanopettaja tai taideopettaja voisi tarjota innostuneille lapsille ja heidän perheilleen mahdollisuuden harrastamisen jatkamiseen maksutta.
Taideopetusta harrastaa Annantalon ryhmissä vuosittain 700–800 lasta ja nuorta. Annantalosta käsin on järjestetty vuosina 2017–2019 hallituksen kärkihankerahoituksen turvin taidekerhoja kouluihin ja leikkipuistoihin. Tätä koulupäivien jatkeeksi sijoittuvaa taidekerhotoimintaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää. Syksyllä 2019 alkava koululaisten keskiviikkoiltapäiviin sijoittuva harrastusaika tarjoaa jatkossa hyvän mahdollisuuden matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoamiseen.
Harrastamisen ja hyvän vapaa-ajan positiivisia vaikutuksia voidaan tarkastella sekä aikuislähtöisestä pedagogisesta näkökulmasta että nuorten omaehtoisen toiminnan ja oman elämän osallisuuden näkökulmasta. Joka tapauksessa hyvään yhteisöön kuuluminen ja itselle mieleinen toiminta ovat vahvoja hyvinvoinnin lähteitä ja tuottavat mielekkäiksi koettuja oppimiskokemuksia. Nuorten osallisuuden ja omaehtoisen toiminnan tukeminen ovat Helsingin vahvuus ja keskeinen tavoite.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on lausunnossaan todennut, että aloitteessa esimerkkinä mainittua Islannin mallin kaltaista laajaa harrastustoiminnan rakenteiden ja rahoituksen muutosta ei voida tehdä ilman lisäpanostuksia sekä tukijärjestelmiin että olosuhteiden rakentamiseen. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nykyisellä budjettiraamilla ja resursseilla on mahdollista toteuttaa vain pienimuotoisempia ja alueellisia kokeiluja. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kuitenkin kannattaa Islannin mallin kaltaista tukea harrastustoimintaan ja katsoo, että kaupungin tulee edistää mallin tarkempaa selvittämistä ja mahdollista käyttöönottoa.
Kaupunginhallitus toteaa, että Islannin mallin soveltamista selvitetään nuorten syrjäytymistä ehkäisevän Mukana-ohjelman jatkotyössä. Sen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja niistä raportoidaan kaupunginhallitukselle. Tavoitteena on lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentyminen, ylisukupolvisen syrjäytymiskierteen katkaiseminen, kiusaamisen ehkäiseminen sekä yleisen hyvinvoinnin lisääntyminen Helsingissä.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 21.05.2019 § 96
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää kannatettava sitä, että harrastamisen nykyistä vahvempaa tukea selvitetään. Lisäksi harrastamisen tukemiseksi tarvitaan uusia kokeiluja ja kehittämistoimien vaikuttavuuden arviointia.
Laajaa Islannin mallin kaltaista harrastustoiminnan rakenteiden ja rahoituksen muutosta ei voida tehdä ilman merkittäviä lisäpanostuksia sekä tukijärjestelmiin että olosuhteiden rakentamiseen. Nykyisellä budjettiraamilla ja niukilla resursseilla on mahdollista toteuttaa vain pienimuotoisempia ja alueellisia kokeiluja. Lautakunta kuitenkin kannattaa Islannin mallin kaltaista tukea harrastustoimintaan ja toivoo mallin käyttöönotosta lisäselvitystä syksyn budjettineuvotteluihin.
Lasten ja nuorten harrastamisen tärkeys ja harrastamisen tukeminen ovat viime vuosina olleet vahvasti esillä sekä kaupunkistrategiassa että opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteenasettelussa. Kaupunkistrategian mukaan Helsingin tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus.
Lasten ja nuorten harrastaminen on jo varsin korkealla tasolla ja samaan aikaan lasten ja nuorten vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta ollaan syystä huolestuneita. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn perusteella 91% perusopetuksen 8. ja 9.-luokkalaisilla oppilailla on jokin viikoittainen harrastus. Kyselylyyn osallistuneista matalin harrastamisen aste on ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla, joista 81% ilmoittaa harrastavansa viikoittain. Kouluterveyskyselyn mukaan tytöillä ja pojilla on lähes yhtä usein joku viikoittainen harrastus, eikä eroja koko maahan juuri ole. Eniten nuoret harrastavat liikuntaa, lukemista sekä kirjoittamista, kuvataidetta tai valokuvaamista. Harrastukset ovat varsin sukupuolittuneita; pojat liikkuvat enemmän, tytöt taas lukevat, kuvaavat, hoitavat lemmikkiä tai harrastavat musiikkia tai näyttelemistä enemmän. Pojista yli kolmannes kokee, että omalla asuinalueella on mielenkiintoista vapaa-ajan toimintaa, tytöistä vain viidennes. Kolmannes ammatillisen koulutuksen opiskelijoista koki harrastukset liian kalliiksi, yläluokkalaisista ja lukiolaisista viidennes.
Kaupungin keskeisin tapa tukea lasten ja nuorten harrastamista on harrastustoimintaa toteuttajien järjestöjen ja muiden toimijoiden avustaminen sekä rahallisesti että tarjoamalla heille tiloja toimintaan. Jatkossa sitä, kuinka hyvin avustukset kohdentuvat juuri lasten ja nuorten kohtuuhintaisen harrastamisen tukemiseen, tulee arvioida entistä tarkemmin. Harrastustoiminnan ammattimaistuminen samanaikaisesti kehittää toiminnan laatua ja nostaa kustannuksia.
Helsingin kaupungin toteuttaman Hyvä Vapaa-aika -tutkimus- ja kehittämishankkeen (2013–2017) tuloksena tiedetään, ettei harrastamisen esteenä ole ainoastaan harrastamisen hinta, vaan harrastamisen aloittamiseen tarvitaan perheen ja lähiyhteisön harrastamista tukeva kulttuuri. Ilmaisten tai kohtuuhintaisten harrastusten tarjoaminen ei siis yksin riitä, jos halutaan saada kaikki lapset ja nuoret harrastamaan, vaan myös pitkäjänteisempään harrastusmyönteisen kulttuurin rakentamista sekä perheissä että asuinalueilla.
Helsingin kaupunki tuottaa yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa monipuolisia liikuntaharrastuksia lapsille ja nuorille. Alakouluikäisille suunnatut EasySport-tunnit ovat pääosin ilmaisia, ja yläkouluikäisille suunnattujen FunAction-tuntien puolen vuoden kausikortti maksaa 25 euroa. Kesätoiminnasta ei peritä maksuja.
Kaikille näille tunneille voi lähteä mukaan milloin tahansa kauden aikana. Toiminnan keskeisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus, lapsi-/nuorilähtöisyys ja toiminnan laadukkuus. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjaajien pedagogiseen osaamiseen sekä kiusaamiseen ja häirinnän ehkäisyyn. Myös erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille on tarjolla monipuolisia harrastusmahdollisuuksia EasySportin ja FunActionin puitteissa.
Liikuntapalveluiden tavoitteena on, että EasySport-toimintaa voitaisiin lisätä alueellisesti kattavammaksi, ja että kaikki tunnit voitaisiin tuottaa veloituksetta lapsille. Toiveissa on, että myös FunAction-toimintaa voitaisiin tarjota jatkossa veloituksetta yläkouluikäisille nuorille. Tämä edistäisi lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta, kun kaikilla alaikäisillä olisi mahdollisuus osallistua kaupungin järjestämään laadukkaaseen toimintaan veloituksetta vuoden ympäri. Tämä mahdollistaisi myös aiempaa tiiviimmän ja hedelmällisemmän yhteistyön maksuttomia liikuntatunteja tarjoavien nuorisopalveluiden kanssa. Tällä hetkellä tämä ei ole talousarvion tulotavoitteiden puitteissa mahdollista. EasySportin maksullisten tuntien ja FunAction-korttien vuosituotto-odotus on tällä hetkellä noin 30 000 euroa.
Kaupunkistrategian kärkihankkeisiin kuuluvassa Mukana-ohjelmassa kokeillaan parhaillaan uusia tapoja harrastamisen tukemiseen. Ohjelman toimenpiteiden joukossa on esimerkiksi tavoite taata kaikille Kontulan alueen kolmasluokkalaisille harrastus ja osana Kannelmäen ja Malminkartanon alueiden lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä ja uudistamisesta pyritään vahvistamaan harrastamisen kulttuuria kyseisillä alueilla. Näiden pilottihankkeiden tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää muualla kaupungissa.
Helsingin kaupunki toteuttaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Harrastuspassi-hanketta. Harrastuspassista tulee sovellus, jolla ilmaista harrastustarjontaa voidaan kohdentaa ja markkinoida suoraan yläkouluikäisille nuorille. Harrastuspassi saadaan kokeilukäyttöön vuoden 2019 aikana.
Lisäksi Helsinki tukee lasten taideharrastusta myöntämällä avustuksia taiteen perusopetusta tarjoaville oppilaitoksille. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Helsinki tukee taiteen perusopetusta noin 55 oppilaitoksessa, lisäksi näistä 15 saa tuntiperusteista valtionosuutta. Helsinki on linjannut kehittämistavoitteeksi saavutettavuuden, sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisuuden lisäämisen sekä eri taiteenalojen monipuolisemman kohtelun.
Lasten ja nuorten taidekeskus Annantalo saavuttaa yhdessä muiden kaupungin kulttuurikeskusten (Kanneltalo, Malmitalo, Stoa, Vuotalo) kanssa kaikki Helsingin alakouluikäiset 5x2-taidekurssien avulla. Osana koulupäivää järjestettävä 5x2-taideopetus tarjoaa näköalan taideharrastamisen mahdollisuuksiin, mutta vain osa jatkaa harrastuksen puitteissa joko taloudellisista tai muista syistä, vaikka innostuisikin aiheesta. Annantalossa kehitellään ajatusta taidestipendistä/-voucherista, jonka avulla lapsen luokanopettaja tai taideopettaja voisi tarjota innostuneille lapsille ja heidän perheilleen mahdollisuuden maksuttomaan, matalan kynnyksen harrastamisen jatkamiseen. Taideopetusta harrastaa Annantalon ryhmissä vuosittain 700–800 lasta ja nuorta. Annantalosta käsin on myös järjestetty vuosina 2017–19 hallituksen kärkihankerahoituksen turvin taidekerhoja kouluihin ja leikkipuistoihin. Tätä koulupäivien jatkeeksi sijoittuvaa taidekerhotoimintaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää myös jatkossa. Helsingissä syksyllä 2019 alkava koululaisten keskiviikkoiltapäiviin sijoittuva harrastusaika (koulupäivä loppuu kaikilta klo 14) tarjoaa myös jatkossa hyvän mahdollisuuden matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoamiseen.
Harrastamisen ja hyvän vapaa-ajan positiivisia vaikutuksia voidaan tarkastella sekä aikuislähtöisestä pedagogisesta näkökulmasta että nuorten omaehtoisen toiminnan ja oman elämän osallisuuden näkökulmasta. Joka tapauksessa hyvään yhteisöön kuuluminen ja itselle mieleinen toiminta ovat vahvoja hyvinvoinnin lähteitä ja tuottavat mielekkäiksi koettuja oppimiskokemuksia. Nuorten osallisuuden ja omaehtoisen toiminnan tukeminen ovat Helsingin vahvuus ja keskeinen tavoite. Lautakunta katsoo, että Helsingin kaupungin tulee edistää Islannin mallin tarkempaa selvittämistä ja mahdollista käyttöönottoa Helsinkiin. Islannin mallin käyttöönotosta tulee tehdä tarkka selvitys syksyn budjettineuvotteluihin.
Käsittely
Vastaehdotus 1:
Niilo Toivonen: Korvataan lausunnon toinen kappale kuulumaan seuraavasti:
Laajaa Islannin mallin kaltaista harrastustoiminnan rakenteiden ja rahoituksen muutosta ei voida tehdä ilman merkittäviä lisäpanostuksia sekä tukijärjestelmiin että olosuhteiden rakentamiseen. Nykyisellä budjettiraamilla ja niukilla resursseilla on mahdollista toteuttaa vain pienimuotoisempia ja alueellisia kokeiluja. Lautakunta kuitenkin kannattaa Islannin mallin kaltaista tukea harrastustoimintaan ja toivoo mallin käyttöönotosta lisäselvitystä syksyn budjettineuvotteluihin.
Kannattaja: Sami Muttilainen
Vastaehdotus 2:
Niilo Toivonen: Korvataan lausunnon viimeisen kappaleen lopussa olevat seuraavat virkkeet:
Koska nuorten osallisuuden ja omaehtoisen toiminnan tukeminen ovat Helsingin vahvuus ja keskeinen tavoite, ei vahvasti aikuisjohtoista ja hyvin pedagogisoitua Islannin mallia ole mielekästä lähteä suoraan kopioimaan Helsinkiin. Islannin kaltaisen mallin toteuttaminen ei olisi myöskään mahdollista ilman merkittäviä taloudellisia lisäpanostuksia. Kuitenkin vaikuttamalla koko lasten ja nuorten harrastuskenttään omin toimin ja avustuksin kaupunki pystyy varsin nopeastikin parantamaan lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastamiseen ja mielekkääseen vapaa-aikaan.
kuulumaan seuraavasti:
Nuorten osallisuuden ja omaehtoisen toiminnan tukeminen ovat Helsingin vahvuus ja keskeinen tavoite. Lautakunta katsoo, että Helsingin kaupungin tulee edistää Islannin mallin tarkempaa selvittämistä ja mahdollista käyttöönottoa Helsinkiin. Islannin mallin käyttöönotosta tulee tehdä tarkka selvitys syksyn budjettineuvotteluihin.
Kannattaja: Sami Muttilainen
Vastaehdotus 3:
Sami Muttilainen: Korvataan lausunnon ensimmäinen kappale kuulumaan seuraavasti:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta painottaa, että harrastamisen nykyistä tukea tulee merkittävästi lisätä. Ainoastaan siten lasten- ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus harrastamiseen voidaan toteuttaa. Lisäksi harrastamisen tukemiseksi tarvitaan uusia kokeiluja ja kehittämistoimien vaikuttavuuden arviointia.
Sami Muttilaisen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Niilo Toivosen vastaehdotuksen 1 mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 4
Mika Ebeling, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Laura Varjokari
Ei-äänet: 8
Jussi Chydenius, Simon Granroth, Eeva Kärkkäinen, Päivi Meros, Sami Muttilainen, Hannu Oskala, Nasima Razmyar, Niilo Toivonen
Tyhjä: 0
Poissa: 1
Arja Karhuvaara
Lautakunta hyväksyi Niilo Toivosen vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen äänin 4 - 8 (1 poissa)
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Niilo Toivosen vastaehdotuksen 2 mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 4
Mika Ebeling, Heimo Laaksonen, Otto Meri, Laura Varjokari
Ei-äänet: 8
Jussi Chydenius, Simon Granroth, Eeva Kärkkäinen, Päivi Meros, Sami Muttilainen, Hannu Oskala, Nasima Razmyar, Niilo Toivonen
Tyhjä: 0
Poissa: 1
Arja Karhuvaara
Lautakunta hyväksyi Niilo Toivosen vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen äänin 4 - 8 (1 poissa)
07.05.2019 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Mikko Vatka, nuorisoasiainjohtaja, puhelin: 310 71252
Tuuli Salospohja, liikuntapalvelupäällikkö , puhelin: 310 87500
Päätös tullut nähtäväksi 18.09.2019
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731