Talousarvioaloite, sorateiden kunnostus ja asfaltointi

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin katuverkkoon sisältyy edelleen joukko rakentamattomia sorakatuja. Näitä katuja on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan yli 200. Niiden yhteispituus on noin 35 kilometriä. Luvuissa ei ole mukana Östersundomin liitosalueen sorateitä.

Kun rakennusvirasto inventoi kesällä 2007 rakentamattomat sorakadut, oli niitä tuolloin yhteensä 262 katua. Sorakatujen määrä on vähentynyt tämän jälkeen yli 50 kadulla. Sorakatujen rakentamiseen on vuoden 2007 jälkeen käytetty keskimäärin noin 1,5 milj. euroa vuosittain. Mikäli viime vuosina toteutunut investointitaso sorakatujen rakentamisessa jatkuu, kestää kaikkien sorakatujen rakentaminen yli 30 vuotta. Näiden sorakatujen rakentaminen kestopäällysteisiksi kaduiksi maksaa vuoden 2018 hintatasolla noin 46 milj. euroa.

Koko katujen rakentamisen investointimääräraharaami vuodelle 2020 on noin 150 milj. euroa. Kaupunkiympäristölautakunnalle osoitettavat katuinvestointimäärärahat jaetaan useisiin talousarvion alakohtiin. Projektialueiden ja liikenneviraston yhteishankkeiden määrärahat osoitetaan kaupunginhallituksen käyttöön. Sorakatujen rakentaminen rahoitetaan kaupunkiympäristölautakunnan käyttöön osoitettujen investointimäärärahojen talousarviokohdasta 8 03 01 01 katujen uudisrakentaminen. Uudisrakentamisen osuus katujen rakentamisen investointimäärärahoista vuonna 2020 on 21 milj. euroa. Summaan ei ole tulossa merkittävää muutosta lähivuosina. Koillisen suurpiirin uudisrakentamisen rahoitus vuodelle 2019 on 4 milj. euroa ja esitys vuodelle 2020 on 4,5 milj. euroa.

Määrärahojen siirtäminen talousarviokohdalta toiselle edellyttää kaupunginvaltuuston päätöksen. Määrärahojen jääminen käyttämättä joltakin talousarvion alakohdalta ei tarkoita, että rahat olisivat säästyneet. Määrärahojen käyttämättä jääminen johtuu siitä, että nimettyjen investointitarpeiden ajankohta on siirtynyt myöhemmäksi. Käyttämättä jääneet määrärahat haetaan ylitysoikeutena siirtyväksi seuraavalle vuodelle ja ne voidaan käyttää myöhemmin vain siihen tarkoitukseen, jolle rahoitus on alun perinkin osoitettu. Toiselta talousarvion alakohdalta käyttämättä jääneiden määrärahojen käyttäminen sorakatujen rakentamiseen ei siis ole mahdollista ilman valtuuston päätöstä määrärahojen siirtämisestä.

Asuntotuotantotavoitteen ja työpaikkarakentamisen edellyttämä uusien katujen rakentaminen on lykännyt sorakatujen rakentamista. Asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista edistävät kohteet on priorisoitu sorakatujen rakentamisen edelle. Sorakatuja rakennetaan tällä hetkellä lähinnä asuntotuotannon edellyttämään alueiden täydennysrakentamiseen tukeutuen. Nykyinen katujen investointimäärärahataso ei mahdollista nykyistä laajempaa toteutusohjelmaa sorakatujen rakentamiseksi.

Lautakunta toteaa jälleen, että tavoite vuoden 1946 alueliitoksista peräisin olevien sorakatujen rakentamisesta hyväksytyn katusuunnitelman mukaisiksi kestopäällysteisiksi kaduiksi on oikea. Aloitteen aikataulutavoite, että kaikki Koillis-Helsingin sorakadut tulisi saada rakennetuksi vuoteen 2036 mennessä, edellyttäisi toteutuakseen joko katujen investointimäärärahan korottamista vuositasolla noin 5 milj. eurolla, leikkaamatta vastaavaa summaa muusta katujen investointirahoituksesta tai asuntotuotantotavoitteista tinkimistä sorakatujen rakentamisen hyväksi.

Kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotukseen ei lähivuosina sisälly sorakatujen rakentamista aloitteessa esitetyssä laajuudessa. Täydennysrakentamisen edellyttämien sorakatujen rakentaminen sisältyy talousarvioehdotuksen alakohtaan 8 03 01 01 Uudisrakentaminen.