Lausuntopyyntö, YVA-menettely, Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunnelihanke, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

HEL 2019-003800
Asialla on uudempia käsittelyjä
23. / 354 §

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Finest Bay Area -hankkeen ympäristövaikutustenarviointiohjelmasta ja koko hanketta koskevasta kansainvälistä kuulemismenettelyä varten laaditusta tiivistelmästä

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus antoi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Finest Bay Area -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja koko hanketta koskevasta kansainvälisestä kuulemismenettelyä varten laaditusta tiivistelmästä seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on antanut kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena asiasta lausunnon uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 29.4.2019. Kaupunginhallitus viittaa ympäristöpalveluiden lausuntoon ja toteaa, että hankekuvaus on hankkeen laajuuteen nähden pintapuolinen ja osa merkittävistä asioista on kuvattu niukasti. Nähtävillä oleva aineisto on varsin vähäinen ja se sisältää ristiriitoja. Aineiston perusteella ei ole mahdollista muodostaa kokonaiskuvaa hankkeesta. Materiaalista puuttuvat taloudelliset laskelmat, luotettavat volyymiarviot sekä selkeä näkemys tunnelin rahoittamisesta ja operoimisesta. Luotettavien suunnitelmien, taloudellisten laskelmien ja volyymiarvioiden puuttuminen on huolestuttavaa ja kyseenalaistaa hankkeen uskottavuutta. Hanke sisältää riskejä, joita ei ole huomioitu nähtävillä olevassa aineistossa. Aineiston pohjalta jää epäselväksi, miten keinosaaren rakentamissuunnitelmat liittyvät nyt arvioitavaan hankkeeseen.

Suunniteltavien kansallisten ja kansainvälisten yhteyksien tulee kiinnittyä seudullisen ja valtakunnallisen liikenteen keskeisiin solmupisteisiin. Uudet yhteydet tulee kytkeä seudun olemassa olevaan liikennejärjestelmään ja linjauksen tulee perustua riittäviin selvityksiin joka tasolla. Linjausten VE1a ja VE1b kaavallisia edellytyksiä, tai linjauksen VE1b Ilmalan alle sijoittuvan aseman toteuttamisedellytyksiä, ei ole tutkittu Helsingin alueella. VE2 toteutumiselle on kaavalliset edellytykset ainoana esitetyistä vaihtoehdoista. Helsingin keskustan kautta kulkeva linjausvaihtoehto on sekä Helsingin voimassa olevassa yleiskaavassa, Vantaan yleiskaavaluonnoksessa sekä Uudenmaan uuden maakuntakaavan ehdotuksessa.

VE2 vaihtoehdossa esitettyjen Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan aseman kautta kulkee suurin osa Suomen kauko- ja lähijunaliikenteestä. Metro kytkeytyy Suomen rautatieverkostoon ainoastaan Helsingin päärautatieasemalla. Seudullisia juna- ja metroyhteyksiä täydentää kattava linja-autoliikenne, joka palvelee koko seudun sisäistä saavutettavuutta. Helsingin keskustassa sijaitsee Suomen merkittävin linja-autojen kaukoliikenteen terminaali. Kansainvälisten, valtakunnallisten ja seudullisten järjestelmien tulee muodostaa yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, jossa eri järjestelmät tukevat toisiaan optimaalisella tavalla.

On huomioitava myös, että tunneli ei ole ainoastaan liikennehanke, vaan sillä on myös maankäytöllisiä, agglomeraatio- ja muita vaikutuksia. YVA-menettelyn ulkopuolelle on rajattu esimerkiksi keinosaarille mahdollisesti tulevaisuudessa sijoittuva rakennuskanta ja elinkeinoelämä sekä hankkeen tulevaisuudessa mahdollistama yhdyskuntarakenteen sekä infrastruktuurin kehitys asemien ympäristössä, kuten uusien kiinteistöjen, toimintojen sekä liikenneyhteyksien rakentuminen. Liikenteellisessä arvioinnissa mallinnetaan vaikutukset valtion rajat ylittäviin henkilö- ja tavaraliikennevirtoihin raide-, meri- ja lentoliikenteessä liikenne- ennustemallin avulla. Muuttuvan maankäytön vaikutusten rajaaminen arvioinnin ulkopuolelle ei huomioi muuttuvasta maankäytöstä johtuvia kysyntämuutoksia.

Helsingin ja Tallinnan välisen tunneliyhteyden jatkokäsittely edellyttää yhteisen tahtotilan ja päätöksen Suomen ja Viron valtioiden sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien välillä. Suunniteltava infrastruktuuri luo kahden valtion välille pysyvän yhteyden ja sillä on oleellinen merkitys pääkaupunkien liikennejärjestelmiin sekä maankäyttöön. Tunnelin suunnittelu tai toiminta ei ole mahdollista ilman edellä mainittua valtioiden ja kaupunkien välistä tiivistä yhteistyötä.

Käsittely

Vastaehdotus:
Daniel Sazonov:

Päätösehdotuksen 2. kappaleen 4. lause muutetaan muodosta ”Aineiston perusteella on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa hankkeesta” muotoon: "Aineiston perusteella ei ole mahdollista muodostaa kokonaiskuvaa hankkeesta".

Päätösehdotuksen viimeinen kappale muutetaan muodosta ”Helsingin ja Tallinnan välisen tunneliyhteyden jatkokäsittely edellyttää yhteisen tahtotilan ja päätöksen Suomen ja Viron valtioiden välillä. Suunniteltava infrastruktuuri luo kahden valtion välille pysyvän yhteyden, jonka suunnittelu tai toiminta ei ole mahdollista ilman asianomaisten valtioiden yhteistyötä.” muotoon: "Helsingin ja Tallinnan välisen tunneliyhteyden jatkokäsittely edellyttää yhteisen tahtotilan ja päätöksen Suomen ja Viron valtioiden sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien välillä. Suunniteltava infrastruktuuri luo kahden valtion välille pysyvän yhteyden ja sillä on oleellinen merkitys pääkaupunkien liikennejärjestelmiin sekä maankäyttöön. Tunnelin suunnittelu tai toiminta ei ole mahdollista ilman edellä mainittua valtioiden ja kaupunkien välistä tiivistä yhteistyötä.”

Kannattaja: Kaisa Hernberg

Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Daniel Sazonovin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun esityksen.

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Timo Lindén, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi

Liitteet (pdf)

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.