Asemakaavan muutos 12638, Haaga tontti 29018/2, Kauppalantie 9-11, Samfundet Folkhälsan
Kauppalantie 9-11 asemakaavan muuttaminen (nro 12638)
Päätös
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelin 29018 tonttia 2 ja osaa puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen 3.11.2020 päivätyn piirustuksen nro 12638 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (muodostuu uusi kortteli 29266).
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee tontti- ja puistoaluetta, joka sijaitsee Etelä-Haagassa Kauppalantien ja Kauppalanpuiston välissä. Kaavaratkaisu mahdollistaa vanhusten palvelutalon uudisrakentamisen nykyistä laajempana. Uudisrakennukseen yhdistetään kahden Etelä-Haagan alueella toimivan vanhusten palvelukodin toiminnot. Tavoitteena on toteuttaa etelähaagalaiseen ympäristöön sopiva rakennuskokonaisuus ja säilyttää tontin vehreä ilme. Kauppalanpuiston länsireunasta liitetään palvelutalon tonttiin n. 495 m2:n kokoinen alue ja palvelutalon tontin eteläinen osa (n. 175 m2) liitetään osaksi Kauppalanpuistoa. Toimenpiteellä varaudutaan pitkällä aikajänteellä Kauppalanpuiston reitistöä koskeviin mahdollisiin muutostarpeisiin. Toistaiseksi puistoon liitettävä alue on tarkoitus säilyttää ennallaan puustoisena.
Uutta asuntokerrosalaa on noin 3 000 k-m2. Tontin tehokkuusluku on e=2,26. Asukasmäärän lisäys on noin 50 vanhusasukasta.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista mahdollistamalla palveluasuntorakentamista hyvien liikenneyhteyksien varrella ja tarjoamalla ikääntyneille asuntoja virikkeellisessä ja viihtyisässä ympäristössä Kauppalanpuiston välittömässä läheisyydessä.
Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan alue on osin kantakaupunkialuetta merkinnällä C2 ja osin asuntovaltaista aluetta merkinnällä A3. Alueen vierestä kulkee viheryhteys. Maanalaisessa yleiskaavassa nro 11830 alue on esikaupungin pintakallioaluetta. Nyt laadittu kaavaratkaisu on em. yleiskaavojen mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa; palvelutalon tontilla kaava nro 5721 vuodelta 1965 ja Kauppalanpuistossa kaava nro 10505 vuodelta 1999. Palvelutalon tontti on kaavassa vanhusten asuntolan korttelialuetta, jonka tonttitehokkuusluku on e=1,0. Kauppalanpuisto puolestaan on osoitettu puistoksi merkinnällä VP. Kaavamuutos koskee asemakaavan mukaista tonttia 29018/2 sekä pientä osaa tontin itäpuolella sijaitsevasta Kauppalanpuistosta. Vehreällä tontilla sijaitsee 1960–1970-lukujen taitteessa rakennettu nelikerroksinen palvelutalorakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Matti Lieto. Tontin maasto laskee voimakkaasti Kauppalantieltä Kauppalanpuistoon, korkeuseroa on enimmillään noin 5 metriä. Tontilla on paljon rehevää ja kookasta kasvillisuutta, kuten Kauppalantien eteläpään ympäristössä muutenkin. Ympäristön rakennukset ovat pääosin 3–5 -kerroksisia.
Kauppalanpuisto on yksi Haagan harvoja suurempia rakennettuja puistoja. Puiston perusominaisuksiin kuuluvat laajat, avoimet nurmikentät sekä runsaat istutusvyöhykkeet. Kaavamuutosalueen tontinrajan tuntumassa puiston puolella on kulkenut ennen puukujanne, josta on jäljellä puiston puoleinen puurivi. Kauppalanpuistossa virtaavassa tulvaherkässä Haaganpurossa elää taimenpopulaatio.
Kauppalanpuiston itäpuolella kulkee hyvin vilkkaasti liikennöity Hämeenlinnanväylä.
Kaavaratkaisun kustannukset
Helsingin kaupunki omistaa tontin ja puistoalueen. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta (Samfundet Folkhälsan) ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia, mikäli Kauppalantien ja Kauppalanpuiston väliin toteutetaan uusi porrasyhteys. Porrasyhteyden rakentaminen ei ole ajankohtainen eikä tarkempia kustannuksia ole sen vuoksi tarpeen arvioida tässä vaiheessa. Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa ja kaupunki saa tuloja uuden vuokrattavan tai myytävän rakennuskerrosalan myötä.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa: Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaupunginmuseo sekä sosiaali- ja terveystoimiala.
Viranomaisten kannantotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat kaupunkikuvaan ja vesihuollon tilavarauksiin. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että uudisrakennuksen massoittelua, arkkitehtuuria ja tontin järjestelyitä ohjattiin mm. rakennuksen korkeutta, ulkoasua, rakennusalojen rajoja, istutusalueita ja säilytettävää puustoa koskevin kaavamääräyksin. Kauppalanpuistoon merkittiin viemärille 6 metriä leveä johtokuja.
Mielipiteet
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat uudisrakentamisen vaikutuksiin nykyisten naapureiden olosuhteisiin, Kauppalanpuistoon, puustoon, luontoarvoihin, taimeniin ja kaupunkilintuihin, tontinrajojen muutoksiin, kulkureitteihin, uudisrakennuksen korkeuteen ja tyyliin. Vanhusten palveluasuminen nähtiin alueelle sopivana toimintona, mutta rakennuksen koettu massiivisuus häiritsi useita mielipiteen jättäjiä. Yhdessä mielipiteessä oltiin kuitenkin myös sitä mieltä, että hanke on esimerkki hyvästä ja järkevästä täydennysrakentamisesta. Myös ajatusta kahtena erillisenä rakennuksena hahmottuvasta uudisrakennuksesta pidettiin hyvänä.
Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavassa on useita rakennuksen ulkonäköön, kaupunkikuvallisesti merkittävään kasvillisuuteen sekä hulevesiin ja vihertehokkuuteen vaikuttavia kaavamääräyksiä. Lisäksi on määrätty, ettei rakentaminen saa aiheuttaa haittaa säilytettävälle puuriville eikä Haaganpurolle taimenineen. Kirjallisia mielipiteitä saapui 11 kpl.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 1.-30.6.2020, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.
Kaavaehdotuksesta tehtiin 2 muistutusta.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat uudisrakennuksen korkeuteen, massoitteluun ja ulkonäköön sekä naapureiden asumisolosuhteiden oletettuun huonontumiseen ja kadulla kulkijoiden näkymiin. Lisäksi todettiin, ettei OAS-vaiheen mielipiteitä oltu riittävästi huomioitu asemakaavaehdotuksessa ja huomautettiin, että OAS-vaiheen mielipiteistä vain yhdessä suhtauduttiin täysin positiivisesti hankkeeseen, ja että sen vuoksi vuorovaikutusraportista saattoi saada tästä asiasta väärän kuvan.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausunnot seuraavilta tahoilta:
Helen Sähköverkko Oy, kaupunginmuseo ja sosiaali- ja terveystoimiala. Viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaupunginmuseo totesi, että OAS-vaiheessa esiintuodut tavoitteet rakennetun kulttuuriympäristön osalta on asemakaavamääräyksissä otettu riittävällä tavalla huomioon.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.
Tarkemmat perustelut
Kaavaratkaisun vaikutukset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Kaupunginhallitus 18.01.2021 § 41
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelin 29018 tonttia 2 ja osaa puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen 3.11.2020 päivätyn piirustuksen nro 12638 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (muodostuu uusi kortteli 29266).
Käsittely
Esteelliset: Marcus Rantala
Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolaki 28.1 § 5 kohta)
11.01.2021 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 03.11.2020 § 649
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 3.11.2020 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12638 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelin 29018 tonttia 2 ja osaa puistoaluetta (muodostuu uusi kortteli 29266).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
- kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijoilta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
- Samfundet Folkhälsan: 6 000 euroa
Esittelijä
Lisätiedot
Leena Paavilainen, arkkitehti, puhelin: 310 64424
Tiina Falck, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 20764
Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 25.6.2020
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne /Asemakaavoitus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Etelä-Haagan Kauppalantie 9-11 koskevasta, 1.6.2020 päivätystä asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos koskee Etelä-Haagassa osoitteessa Kauppalantie 9-11 sijaitsevan Kristinagårdenin tonttia 29018/2 ja pientä osaa tontin itäpuolella sijaitsevasta Kauppalanpuistosta. Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu vanhusten palvelukodin laajentamisen mahdollistaminen. Kaavamuutostontilla sijaitsevan nykyisen, 1960- ja 1970-luvun vaihteessa rakennutun palvelutalon purkaminen mahdollistetaan ja tilalle voidaan rakentaa kokonaan uusi, suurempi palvelukotikokonaisuus, joka sijoittuisi nykyisen tontin lisäksi myös osittain Kauppalanpuiston puolelle.
Voimassa olevassa Helsingin yleiskaavassa (2016) suunnittelualue on merkitty kantakaupungin alueeksi (C2) ja asuntovaltaiseksi alueeksi (A3). Lisäksi yleiskaavaan on merkitty Kauppalanpuiston puolelle viheryhteys. Voimassa olevassa, vain kyseistä tonttia koskevassa asemakaavassa vuodelta 1965 tontti on merkitty korttelialueeksi vanhusten asuntolaa varten (YA). Tontilla sijaitsee arkkitehti Matti Lieton vuosina 1969-1971 suunnittelema, nelikerroksinen vanhusten palvelutalo Kristinagården. Rakennus sijoittuu Kauppalantien varrelle, sen eteläosaan. Samalla se liittyy Kauppalanpuistoon osana sen itäreunaa rajaavaan rakennusrintamaan. Haagan rakennukset ja arvotus –selvityksessä (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1998:4) Kauppalantie on arvotettu merkittäväksi katutilaksi. Rakennus sijaitsee myös korttelissa, jonka korttelimuoto on säilynyt Haagan kauppalan ajalta, vaikka rakennukset ovatkin myöhempää kerrostumaa. Itse Kristinagårdenin rakennusta ei kuitenkaan ole selvityksessä esitetty rakennussuojelukohteeksi, jolle tulisi asemakaavamuutoksessa osoittaa suojelumerkintä.
Esillä olevassa asemakaavaehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi AK-1, jolle saa rakentaa ainoastaan erityisasumista, kuten esimerkiksi vanhusten palvelutaloja, ja puistoksi VP. Rinteeseen sijoittuvalle tontille on sijoitettu kaksi yhteenliitettyä rakennusalaa ja tavoitteena on sovittaa rakennusoikeus siten, että uudisrakennus hahmottuu erityisesti Kauppalantien puolella kahtena erillisenä massana. Pitkittäin Kauppalantien suuntaisesti sijoitetut rakennusalat on sijoitettu siten, että molempien edessä on istutettavaa alueen osaa, jolla kaupunkikuvallisesti merkittävä puusto tulee säilyttää ja tarvittaessa uudistaa. AK-1-korttelialueelle on merkitty myös säilytettäviä puita, kolme tontin Kauppalantien puoleisella osalla ja yksi aivan rakennusalan pohjoisreunan tuntumassa. Pohjoisemman, katulinjasta etäämmälle sijoittuvan rakennusalan edessä on myös pysäköintipaikka p. Rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu lukumäärä on kuusi, mutta rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema +25.80 mahdollistaa kadun puolella enintään viisikerroksisen rakennuksen. Kaupunkikuvaan ja rakentamiseen liittyen on annettu useita määräyksiä erityisesti rakennuksen maantalokerroksen jäsentelystä, aukotuksesta ja tilojen käytöstä, mutta myös parvekkeista ja ulkoalueen käsittelystä sekä tontin liittymisestä puistoon. Materiaaleista määrätään: ” Rakennuksen julkisivujen on oltava paikalla muurattua tiiltä, muurauksen päälle tehtyä rappausta tai puuverhottuja. Lämpörappausta ei sallita.” Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta erityisen tärkeä on määräys: ”Rakennusten tulee sopia arkkitehtuuriltaan, materiaaleiltaan, kattomuodoltaan, väritykseltään ja yksityiskohdiltaan olemassa olevaan rakennuskantaan.” Myös suunnittelualueen vehreä ominaisluonne pyritään säilyttämään kaavamääräyksillä. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä, oleskelualueina tai pysäköimiseen, tulee istuttaa puin ja pensain ja niillä oleva elinvoimainen puusto säilyttää. Lisäksi suunnittelualueen itäreunalle sijoittuva Kauppalanpuiston varhaisvaiheeseen liittyvä komea metsävaahterakujanne on osoitettu säilytettäväksi ja tarvittaessa uudistettavaksi puuriviksi.
Kauppalantie 9-11 koskevan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa antamassaan lausunnossa kaupunginmuseo ei esittänyt Kristinagårdenin rakennukselle suojelua sillä perusteella, että rakennusta ei ole Haagan rakennukset ja arvotus –selvityksessä (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1998:4) esitetty rakennussuojelukohteeksi, jolle tulisi asemakaavamuutoksessa osoittaa suojelumerkintä. Käytännössä tämä siten mahdollistaa rakennuksen tulevan purkamisen. Kaupunginmuseo nosti tässäkin hankkeessa esiin kestävän kehityksen, mistä näkökulmasta tarkasteltaessa olisi toivottavaa olemassa olevan rakennuksen hyödyntäminen tulevassa palvelutalokokonaisuudessa. Alueen ominaisluonteen säilymisen kannalta kaupunginmuseo piti tärkeänä, että jatkossakin tontin rakennusala rajataan siten, että Kauppalantien varteen jää vähintään nykyisen kaltainen, Kauppalantien itäpuolen tonteille ominainen istutuskaistale ja luodaan näin alueelle ominaista katutilan vehreyttä. Kaupunginmuseo piti tärkeänä myös uudisrakentamisen korkeuden rajaamista ympäristön olemassa olevaan rakennuskantaan sopeutuvaksi. Lisäksi uuden rakennuksen tulisi muodostaa rauhallinen tausta puistolle ja ottaa huomioon Kauppalantien katutilan ja ympäröivien asuinkortteleiden mittakaava ja ominaisluonne.
Edellä mainittuun viitaten Helsingin kaupunginmuseo toteaa, että sen Haagan Kauppalantie 9-11 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa esittämät tavoitteet rakennetun kulttuuriympäristön osalta on asemakaavamääräyksissä riittävällä tavalla otettu huomioon eikä kaupunginmuseolla ole asemakaavan muutoksen ehdotukseen enempää huomautettavaa.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 22.11.2019
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 31.03.2020 § 18
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12638 pohjakartan kaupunginosassa 29 Haaga. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12638
Kaupunginosa: 29 Haaga
Kartoituksen työnumero: 53/2019
Pohjakartta valmistunut: 3.12.2019
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Päätös tullut nähtäväksi 19.02.2021
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
- rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154