Asunnon terveyshaitta, Ullanlinna

HEL 2019-008173
Asialla on uudempia käsittelyjä
4. / 197 §

Ympäristöterveysyksikön päällikön päätöksestä tehty oikaisuvaatimus koskien asunnon terveyshaittaa

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä ********** oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut- ja luvat –palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksikön päällikön, § 28 tekemästä päätöksestä.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Oikaisuvaatimus kohdistuu ympäristöterveysyksikön päällikön 7.8.2019, § 28 tekemään päätökseen. Päätöksessä asunnon terveyshaittaa aiheuttavien olosuhteiden poistamiseksi määrätään, että **********

Oikaisuvaatimus

Asukas on säädetyssä ajassa 3.9.2019 tehnyt oikaisuvaatimuksen ympäristöterveysyksikön päällikön 7.8.2019 § 28 tekemästä päätöksestä, jonka on vastaanottanut muutoksenhakuohjeen osalta korjattuna 22.8.2019. Oikaisuvaatimuksen tekijä huomauttaa saaneensa päätöksen ilman allekirjoitusta ja että tätä koskevaan tiedusteluun ei ollut vielä vastattu oikaisuvaatimusta jätettäessä.

Päätöksen osalta oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii oikaisua asuntonsa kahteen kosteusvauriokohtaan:

1. Patteriventtiilin kohdalla oleva kosteusvaurio lattiaeristeessä tulee korjata asianmukaisesti

2. Kosteusvaurioitunut seinä ja sen kohdalla oleva lattiaeriste tulee tutkia ja korjata asianmukaisesti.

Asukas perustelee pyyntöään sillä, että päätöksessä ei mainita, että asunnossa on tehty kolme mikrobitutkimusta, joiden kaikkien tulos ”viittaa vaurioon” ja löytyneisiin mikrobilajeihin viitataan kaikkien tutkimusten osalta puutteellisesti. Rapautunutta seinää ja sen viereistä lattiaeristettä ei ole tutkittu, eikä sitä päätöksessä velvoiteta tekemään. Asunnon kosteus- ja mikrobivauriot eivät ole huonon ilmanvaihdon aikaansaamia, eivätkä poistu ilmanvaihtoa tehostamalla. Päätöksen liitteenä olevat kuvat seinästä eivät ole hänen lähettämänsä värilliset kuvat (liitteenä vastineessa ensimmäiseen kuulemiseen), eikä toisessa vastineessa esitettyä pyyntöä vaihtaa kuvia ole huomioitu. Myöskään tarkastajien ottamat kuvat toisessa tarkastuskertomuksessa eivät ole totuuden mukaisia.

Oikaisuvaatimus kokonaisuudessaan on liitteenä 1 ja oikaisuvaatimuksen liitteet liitteinä 2-11.

Kuuleminen

Ympäristöpalvelut on varannut 10.9.2019 päivätyllä kirjeellä ********** tilaisuuden lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Asunto-osakeyhtiö ei antanut vastinetta.

Päätöksen perustelut

Terveydensuojelulain (763/1994) 56 §:n mukaan oikaisuvaatimus kunnan viranhaltijan päätöksestä tehdään kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja se on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 2 luvun 10 §:n mukaan Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toimii, ellei toisin ole määrätty kunnan terveydensuojeluviranomaisena.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. asumisterveysasetuksen 20 §:n mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.

Ympäristöpalvelut on tehnyt asuntoon kaksi tarkastuskäyntiä (tarkastuskertomukset liitteinä 10 ja 11). Asukkaan epäilemää kosteusvauriota on ollut arvioimassa kolme eri ympäristötarkastajaa, jotka eivät ole aistinvaraisen arvioinnin perusteella todenneet korjaamatonta kosteusvauriota, mikrobivauriota taikka muuta sellaisia, jonka perusteella terveydensuojeluviranomainen voisi velvoittaa asunto-osakeyhtiötä ryhtymään asukkaan vaatimiin lisätutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Isännöitsijä on ilmoittanut ympäristöpalveluille puhelimitse 9.9.2019, että asunto-osakeyhtiö on tehnyt kaikki ympäristöterveysyksikön päällikön päätöksessä 7.8.2019, § 28 määrätyt toimenpiteet.

Vuonna 2007 tehtyjen tutkimusten perusteella ei voida osoittaa, että asunnossa olisi terveyshaittaa aiheuttava olosuhde. Myöskään vuonna 2018 tehdyn sisäilmatutkimuksen tulokset eivät anna aihetta määrätä lisätutkimuksia asunto-osakeyhtiön kustannuksella.

Päätöksen liitteenä olleet kuvat ovat kopioita alkuperäisistä, jolloin kuvien värisävyyn vaikuttaa käytetyn skannerin ja tulostimen laatu. Tarkastuskertomuksen liitteenä olevat kuvat on otettu tarkastuksella.

Asukkaalle on vastattu sähköpostitse, että hänelle saantitodistuksella lähetetty päätös on virallinen, vaikka siinä ei ole kynällä kirjoitettua allekirjoitusta. Helsingin kaupungilla on käytössään Ahjo-asianhallintajärjestelmä, jossa viralliset päätökset valmistellaan ja hyväksytään. Päätökset siis hyväksytään järjestelmässä ja niissä on sähköinen allekirjoitus. Tehdyt päätökset tulostetaan järjestelmästä hallinnon toimesta ja postitetaan, eikä niihin haeta käsin kirjoitettua nimikirjoitusta. Laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta (13/2003) säädetään nimenomaisesti, että viranomaisen päätösasiakirja voidaan allekirjoittaa sähköisesti (16 §).

Sovelletut oikeus- ja muut ohjeet

Hallintolaki (434/2003) 34, 49 a, 49 b, 49 e ja 49 g §

Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26, 27 ja 56 §

Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 §

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. asumisterveysasetus 20 §

Laki sähköisestä asioinnista (13/2003) 16 §

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi asukkaalle saantitodistuskirjeenä ja asunto-osakeyhtiölle postitse kirjeenä.

Esittelijä

yksikön päällikkö
Pertti Forss

Lisätietojen antaja

Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32084

taiju.virtanen@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 32 k.
2. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 32 k.
3. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 32 k.
4. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 32 k.
5. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 32 k.
6. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 32 k.
7. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 32 k.
8. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 32 k.
9. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 32 k.
10. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 32 k.
11. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 32 k.
12. Salassa pidettävä: JulkL 24 § 1 mom 32 k.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.