Asemakaavan muutos nro 12673, Vuosaari, pohjoinen lähikeskusta ja ostoskeskustontti

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Lautakunta piti kaavamuutosta ja alueen suunnitelmaa hyvänä. Samalla lautakunta kuitenkin korosti nykyisissä tiloissa toimivan yhteisötalotoiminnan jatkumisen tärkeyttä Vuosaaressa saavutettavana ja tiloiltaan sopivana. Väestöltään Suomen toiseksi suurimman kaupunginosan matalan kynnyksen palveluiden riittävyydestä tulee huolehtia. Siksi lautakunta piti tärkeänä, että kaupunki yli toimialarajojen huolehtii siitä, että tämän kaavamuutoksen salliman vanha ostoskeskuksen purun yhteydessä huolehditaan siitä, että yhteisötalotoiminta Vuosaaressa ei keskeydy ja se tarjoaa monipuolista toimintaa Vuosaaren kasvavalle ja monimuotoiselle väestölle.

Kulttuuri ja vapaa-aikatoimialan Kulttuurikeskukset -palvelun osalta todetaan, että kulttuurikeskus Vuotalo on osallistunut ja osallistuu yhteistyöhön koskien Pohjois-Vuosaaren lähikeskuksen korttelikohtaisen valaistussuunnitelman laadintaa. Taidevalaisua osana korttelin valaistusmallia voidaan pitää alueen identiteettiä, turvallisuutta, viihtyvyyttä ja arvostusta parantavana, innovatiivisena ratkaisuna.

Vuotalon tuottamalla placemaking prosessilla kerätään asukkaiden toiveita, ajatuksia ja paikalliskokemusta Pohjois-Vuosaaren korttelikohtaisen valaistussuunnitelman pohjaksi. Vuotalolta tilattavan placemaking projektin toteuttaa Päivi Raivio Raivio Bumann Oy:sta, joka on alalla kokenut toimija. Pohjois-Vuosaaressa kartoitetaan korttelikohtaiselle aukiovalaistukselle toivottavat vaikutukset (kaupunkikuva, turvallisuus, viihtyisyys, osallisuus) lyhyillä haastatteluilla pääsidosryhmille. Asukkailta kerätyn paikkatietomateriaalin tuella voidaan jatkokehittää aukion valaistussuunnittelua. Alueen asukkailta kerätty tieto vastaa tavoiteltuun paikallisuuteen, vaikutuksiin sekä asukasosallisuuden lisääntymiseen alueella. Prosessin kautta lisätään tietoisuutta julkisen tilan taiteen mahdollisuuksista ja luodaan yhteyksiä asukasyhteisöön.

Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Vuosaaren pohjoisen lähikeskustan asemakaavanmuutoksen ehdotusta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.

Kaavaratkaisun tavoitteena on vahvistaa Kallvikintien kehittyvän joukkoliikenneyhteyden varrella olevaa Vuosaaren pohjoista lähikeskusta-aluetta mahdollistamalla nykyisen Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen tilalle toiminnoiltaan sekoittunut asuin-, liike-, toimisto-, ja palvelurakennusten korttelialue.

Nykyisen vajaakäyttöisen ostoskeskusrakennuksen purkamisella ja korvaamisella tehokkaammalla ja monipuolisemmalla täydennysrakentamisella tavoitellaan alueen elinvoimaisuuden kasvattamista: uusia lähipalveluja, uusia nykyaikaisia esteettömiä asuntoja ja nykyaikaista urbaania kävely-ympäristöä. Osa uudisrakentamisesta voi toteutua palveluasumisena.

Uudistuva keskustakokonaisuus tavoittelee alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön uutta tulkintaa, jossa tehokas täydennysrakentaminen sopeutuu alueen kaupunkikuvallisiin ja maisemallisiin arvoihin.

Uudisrakennusten arkkitehtuuria ohjataan kaavamääräyksillä, jotka perustuvat alueen 1960-luvun arkkitehtuurin vaakalinjaisuuteen sekä nykyisen ostoskeskusrakennuksen pääpiirteisiin: selväjakoiseen julkisivuväritykseen sekä katosten ja pilareiden tyyliin ja materiaalisuuteen. Määräykset ohjaavat uudisrakentamista sopeutumaan alueen kaupunkikuvaan.

OAS-lausunnossaan museo piti valitettavana, että hankkeessa on päädytty ostoskeskuksen purkamiseen. Tämän johdosta täydentävän rakentamisen tulee olla paitsi kunnianhimoista, ja ottaa myös huomioon arvokas kulttuuriympäristö. Samalla museo totesi, että kulttuuriympäristön reunaehtoja tarkastelemalla on viitesuunnitelmassa saatu aikaan lopputulos, johon museolla ei ole huomauttamista.

Nyt esitetty kaavaehdotus vastaa viitesuunnitelmaa, eikä museolla ole asemakaavanmuutoksen ehdotukseen huomauttamista.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12673 pohjakartan kaupunginosassa 54 Vuosaari. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12673
Kaupunginosa: 54 Vuosaari
Kartoituksen työnumero: 10/2024
Pohjakartta valmistunut: 11.4.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Kaupunkiympäristön toimiala on pyytänyt kaupunginkanslian osallisuusyksiköltä kannanottoa koskien Vuosaaren pohjoista lähikeskustaa asemakaavan muutoksesta. Kannanotto on pyydetty, koska nykyisessä ostoskeskusrakennuksessa sijaitsee Stadin yhteisötalo Vuosaari. Kaupunkiympäristön toimiala tarvitsee tiedon, onko yhteisötalotoiminnan jatkumiselle alueella edellytyksiä nykyisen ostoskeskusrakennuksen purkamisen jälkeen.

Kaupunki ylläpitää tällä hetkellä kymmentä Stadin yhteisötaloa (entiset Stadin asukastalot) sekä osallistuvan budjetoinnin rahoituksella määräaikaista yhteisötaloa Käpylässä.

Talot sijaitsevat suurpiireittäin seuraavasti:

Eteläinen suurpiiri: Stadin asukastalo Betania

Läntinen suurpiiri: Stadin asukastalo Lassila

Keskinen suurpiiri: Stadin asukastalo Hanna, Stadin asukastalo Käpylä (Oma Stadi, osallisuusrahasto) Pohjoinen Suurpiiri: Stadin asukastalo Saunabaari, Stadin asukastalo Oulunkylän Seurahuone

Koillinen suurpiiri: Stadin asukastalo Malmi, Stadin Asukastalo Pihlajanmäki

Itäinen Suurpiiri: Stadin asukastalo Kontula, Stadin asukastalo Vuosaari

Yhteisötalot sijaitsevat epätasaisesti eri puolilla Helsinkiä. Niiden epätasaisen sijoittumisen historia juontuu sosiaaliviraston 90-luvun aluepainotteisesta työstä sekä 90-luvun lähiöprojektialueista ja EU-rahoitteisen Urban-ohjelman kohdealueista.

Tällä hetkellä kaupungin kymmenen eri yhteisötaloa ovat kukin toiminnoiltaan, sisällöiltään, ja mahdollisuuksiltaan hyvin erilaisia - myös sijainnin ja tilojen koon näkökulmasta. Ne toimivat infopisteinä, matalan kynnyksen olohuoneina, harrastusverstaina, kokoontumis- ja kohtaamispaikkoina, osallisuuden lisääjinä ja vapaa-ajan hengailupaikkoina. Yhteisötalot ovat kaikille avoimia, monipuolisen tekemisen ja kohtaamisen paikkoja. Yhteisötaloilla toimitaan yhteistyössä asukkaiden, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteisötalot toimivat matalan kynnyksen periaatteella ja aktivoivat eri asuinalueiden asukkaita aloitteellisuuteen, yhteisöllisyyteen, yhdessä viihtymiseen ja tekemiseen. Iltaisin ja viikonloppuisin talojen tilat ovat vuokrakäytössä eri toimijoilla kuoroista liikuntaryhmiin. Asukkaiden on myös mahdollista vuokrata yhteisötalojen tiloja omaan käyttöön. Osallisuusyksikön yhteisötalotoiminta on kuitenkin keskittynyt matalankynnyksen palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien tuottamiseen eikä keskity pelkästään tilavuokrauksiin.

Yhteisötalotoiminnan kehittämistä tulee tarkastella laajemmin kokonaisuutena Itä-Helsingissä. Vuosaaren yhteisötalon nykyinen ja alustavassa uudisrakennuksen suunnitelmassa vielä mukana oleva sijainti eivät palvele kulkuyhteyksien ja tilojen koon puolesta yhteisötoiminnan tarpeita. Yhteisötalojen toimintaa kehitetään tavoitteellisesti vastaamaan laajempaa ja monipuolisempaa kävijäkuntaa sekä vastamaan muiden yhteistyökumppaneiden, toimijoiden ja kuntalaisten tilankäytön tarpeita. Toiminnan toteuttaminen edellyttää lapsiperheille, eri kulttuuritaustaisille, eri ikäisille ja liikuntarajoitteisille kävijöille soveltuvampaa sijaintia ja tilaa. Vuosaaren yhteisötalon nykyisessä tilassa voidaan jatkaa pienimuotoista toimintaa, kunnes kiinteistö puretaan. Itä-Helsingin osalta yhteisötalotoiminnan kehittämisen painopiste tulee tulevaisuudessa olemaan mitä luultavammin Vuosaaren keskustan, Itäkeskuksen tai Kontulan alueella.

Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Vuosaaren pohjoisen lähikeskustan asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutos koskee Vuosaaren pohjoisen lähikeskuksen aluetta Keski-Vuosaaressa. Alue on osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Tavoitteena on mahdollistaa alueelle nykyistä paremmat lähipalvelut Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen tonttia kehittämällä ja monipuolistaa alueen asuntokantaa täydennysrakentamalla asuinrakennuksia kortteli-, ja puistoalueille. Täydennysrakentamalla on tarkoitus vahvistaa lähikeskuksen elinvoimaisuutta ja saada lisää asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle Kallvikintiellä kulkevan nykyisen bussiliikenteen runkolinjan 560 läheisyyteen. Kyseinen linja on esitetty yleiskaava 2016:sta korvattavaksi pikaraitiotieyhteys Jokeri 2:lla arviolta 2030-luvulla.

Vuosaaren Liikekeskus Oy on hakenut asemakaavan muutosta. Nykyinen ostoskeskus tontilla 54052/1 on tarkoitus purkaa ja tilalle ollaan suunnittelemassa toiminnallisesti sekoittunutta keskustakorttelia. Korttelin V-VIII-kerroksisista asuinkerrostaloista osa on suunniteltu erityisasumiselle. I-kerroksisissa matalissa osissa on yksityinen päiväkoti, liiketiloja sekä asumisen yhteistiloja. Rakennusten keskelle ollaan suunnittelemassa puistomaista aukiota, joka avautuu suoraan tontin viereiseen Ilveskorvenpuistoon sekä yksityisempää rakennusten rajaamaa piha-aluetta korttelin asukkaille ja uudelle päiväkodille. Korttelin läpi suunnitellaan yleinen kulkuyhteys pohjois-eteläsuunnassa Kivisaarenpolun jatkeeksi. Nykyisessä ostoskeskuksessa oleva Helsingin kaupungin lähiöasema jatkaa mahdollisesti toimintaansa korttelin uusissa tiloissa.

Ilveskorvenpuisto on suunniteltu säilymään pääosin ennallaan. Puistoa koskien on meneillään erillinen peruskorjaushanke, jossa puiston toimintoja ja tiloja kehitetään, lammen ruoppausta suunnitellaan ja kasvillisuutta kunnostetaan. Tämän asemakaavan muutoksen yhteydessä tutkitaan liiketilapaviljongin sijoittamista puiston pohjoisnurkkaan Mustalahdentien ja Kallvikintien risteyksen yhteyteen sekä Mustalahdentien mahdollista leventämistä tai siirtoa nykyistä katulinjausta etelämmäs osittain puistoalueelle.

Mustalahdentien mahdollinen leventäminen tai siirtäminen liittyy kadun pohjoispuolisten lähivirkistysalueen, autopaikkojen korttelialueen sekä korttelin 54053 täydennysrakentamisen tutkimiseen. Näiden alueiden täydennysrakentamista yhdessä korttelin 54053 ja Niinisaarentien välisen puistoalueen kanssa suunnitellaan kaupungin aloitteesta. Korttelin 54053 täydennysrakentamista tutkitaan mahdollistamalla 1960-luvun asuinkerrostalojen purkaminen. Tavoitteena on alueen tehokas
täydennysrakentaminen, jonka yhteydessä kehitetään myös kaupallisia palveluita, koska kortteli sijaitsee Kallvikintien tulevan pikaraitiotieyhteyden vieressä ja osana Vuosaaren pohjoista lähikeskustaa.

Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia mm. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja liikenteeseen ja laaditaan tarvittavat selvitykset kaavaratkaisun merkittävien vaikutusten arvioimiseksi.

Keski-Vuosaaren 1960-luvun alue on säilyttänyt varsin hyvin metsäkaupungin leiman. Alueen tunnuspiirteitä ovat ulkosyöttöinen liikenne, rakennusryhmien saarekemaisuus, palveluiden sijoittaminen ostoskeskuksiin, metsävaltainen keskuspuisto ja runsas jalankulkuverkosto. Samalla tämä Vuosaaren metsäkaupunkimaisuus tekee tiivistämisen hyvin hankalaksi.

Esillä oleva asemakaavamuutos on luonteelta voimakkaasti purkaen täydentyvä. Vuosaarten kaltaisissa kokonaisuuksissa yhden korttelin muutoksilla on huomattava vaikutus koko kaupunginosan toimintaan ja lähiölle tunnusomaiselle puolijulkisen tilan luonteelle.

Purettavaksi kaavailtuun ostoskeskukseen Helsingin kaupunginmuseo otti välillisesti kantaa vuoden 2012 asemakaavamuutosehdotuksessa koskien korttelia 54052 ja tonttia 54057/4, jolloin Ostoskeskuksen omistava Vuosaaren Liikekeskus Oy vastusti suojelua, minkä seurauksena asemakaavan muutosehdotuksesta ostoskeskuksen tontti rajattiin pois. Kaavan seurauksena vanhan ostoskeskuksen kehittäminen on muuttunut haastavaksi.

Kaupunginmuseon laatimassa ostoskeskusinventoinnissa, arkkitehti Lauri Silvennoisen suunnittelema, vuonna 1965 valmistunut ostoskeskus luokiteltiin ylimpään 1. luokkaan. Perustelut luokittelulle olivat arkkitehtuurin korkea laatu, mikä näkyy rakennuksen harkitussa ja viimeistellyssä massoittelussa. Melko hyvin säilyneen ostoskeskuksen ympäristöarvo on erittäin merkittävä, ja se liittyy olennaisesti Lauri Silvennoisen suunnittelemaan asuinkerrostaloalueeseen. Tämän johdosta ostoskeskuksen purkamista ja sen perusteita tulee tarkastella huolellisesti.

OAS-aineistossa on mukana ostoskeskuksen viitesuunnitelma. Mikäli ostoskeskuksen suhteen päädytään purkavaan täydentämiseen, tulee uudisrakentamisen olla selkeän alisteista alueen ikonisina tunnusmerkkeinä toimiville korttelissa 54059 sijaitseville Lauri Silvennoisen suunnittelemille veistoksellisille ”Laivataloille”. Lisäksi viitesuunnitelman lounaisin rakennus tekee alueen koordinaatistolle epäluonteenomaisen ja perusteettoman nytkähdyksen.

Korttelin 54053 täydennysrakentamista tutkitaan mahdollistamalla 1960-luvun asuinkerrostalojen purkaminen. Korttelissa sijaitsevat lamellikerrostalot ovat rakennusmestari Klaus Grathin vuonna 1964 suunnittelemia, ja nivoutuvat viereisen korttelin Niilo Kokon vuotta aiemmin suunnittelemaan, Vuosaaren inventoinnissa korkealla arvostetun asuinkorttelin sommitteluun. Korttelin kehittämiselle on tarjolla muitakin tapoja kuin huomattavan hiilipiikin aikaansaava purkaminen, kuten esimerkiksi lamellin jatkaminen ja korottaminen. Maakunnallisesti arvokkaassa kohteessa täydentävä purkaminen ei ole perusteltua. Kaupunginmuseo korostaa, että mahdollista tiivistämistä tulee tutkia rakennusten korjaamisen ja laajentamisen kautta.