Kaupungin puhelinliittymissä ja puhelinvaihteessa on laaja häiriö ja puhelut eivät yhdisty tai katkeavat yllättäen. Vikaa selvitetään parhaillaan. Pahoittelemme häiriötä.

Vahingonkorvaus, autovaurio, 14.10.2019, Itäkadun liikenneympyrä

HEL 2019-011630
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 11
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Yksikön päällikkö

Päätös

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Hakija on 7.11.2019 esittänyt kaupungille vielä erittelemättömän suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen ajoneuvon vahingon aiheuttamista korjauskuluista. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo on vaurioitunut törmättäessä ajoradalla liikenneympyrässä merkitsemättömään korokkeeseen 14.10.2019 kello 19.50 osoitteessa Itäkatu.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Tähän perustuen Helsingissä kadut on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen sekä muun rakenteellisen kunnossapidon, johon liikennemerkkien kunnossapitokin kuuluu.

Vahinkopaikka Itäkadulla on luokiteltu II-luokan kunnossapidettäviin alueisiin liikenteellisen merkityksen mukaan.

Vahinkoalueella kunnossapitoa suorittavalta urakoitsijalta on pyydetty selvitys asiassa. Selvityksen mukaan vahinkopaikalla on normaalirakenteinen ja ehjä kiertoliittymä, joissa on tyypillisesti korokerakenteita. Koroke, johon hakija on ajoneuvollaan törmännyt puuttuvan liikenteenjakajan vuoksi, on rakennettu punaisesta, selkeästi näkyvästä kivestä. Alueella on myös katuvalaistus. Vahinkopaikalta on tullut ilmoitus puuttuvasta liikenteen jakajasta asiakaspalvelun kautta 6.11.2019 ja se on korjattu heti seuraavana aamuna ilmoituksen tultua. Alueella on lukuisia työmaita, eikä ole tietoa siitä, kuka merkin on ko. kohdalta poistanut. Puuttunut liikenteenjakajan merkki on myös sijoitettu siten, että se ohjaa liikennettä Turunlinnantien suunnasta. Liikenneympyrästä poistuttaessa jakajaa ei ole. Luiskalla, missä vahinko on tapahtunut, on kaksi kaistaa, joista toinen erkanee liikenneympyrästä ja toinen Turunlinnantien suunnasta luiskalle laskeuduttaessa.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Hakija on ylittänyt myös sulkuviivan risteysalueella ja siten ajolinja on ollut väärä. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Merkki on poistettu tuntemattoman tahon toimesta ja syystä eikä kaupungilla ole ollut tietoa puuttuvasta liikenteen jakajasta ennen vahinkoa.

Pelkkä vahinkotapatuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon mm. katualueiden kunnossapidon tarpeet.

Edellä esitetyin perustein kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti ja tehneensä kaikki kunnossapitolain edellyttämät tarvittavat toimenpiteet, eikä vahinko ole seurausta sen laiminlyönnistä tai tuottamuksesta. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki 3 §, 23 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57

Lisätietojen antaja

Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 09 310 38506

kymp.korvausasiat@hel.fi

Päättäjä

Kaisu Tähtinen
vs. yksikön päällikkö