Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 31.10.2019, Arkadiankatu 20

HEL 2019-013270
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 16
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Vahingonkorvausvaatimus, kompastuminen

Yksikön päällikkö

Päätös

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Hakija on 19.12.2019 esittänyt kaupungille vielä yksilöimättömän suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija kompastui jalkakäytävällä olevaan reikään 31.10.2019 klo 18.50 osoitteessa Arkadiankatu 20.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka on jalkakäytävä ja sen hoitoluokka on I.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla jalkakäytävän asfaltti oli purkaantunut alueelta, jonka mitat oli 10cm x 15cm ja syvyys enintään 1,5 cm. Vahinkopaikka on korjattu kaupungin saatua tiedon asfaltin purkaumasta.

Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen mittausaseman mukaan lokakuussa esiintyi runsaasti sateita. Esimerkiksi 26.10.2019 sadekertymä oli 13,2mm. Vahinkopäivää edeltäneiden viiden vuorokauden keskilämpötila on vaihdellut 7,5°C ja -1°C välillä. Vahinkopäivänä 31.10.2019 lämpötila on pysynyt plussan puolella eikä sateita ole esiintynyt. Vahinkopäivää edeltäneenä päivänä lämpötila on vaihdellut 1,6°C ja -3,4°C välillä.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle. Pelkkä Arkadiankadun jalkakäytävän lievästi vaurioitunut kunto ja asfaltin purkauma siinä ei yksin osoita kaupungin korvausvastuuta, vaan kaupungin on tullut syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi vahingon on täytynyt aiheutua kyseisestä laiminlyönnistä tai muusta virheellisestä menettelystä (syy-yhteys).

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (I-luokan kadun) jalankulun tarpeita tyydyttävä kunto säilyy, mikäli urasyvyys on vähäinen.

Kuoppien ja asfaltin purkautumien syntyminen johtuu muun muassa väylällä olevasta vedestä ja lämpötilan vaihtelusta 0°C molemmin puolin. Asfaltti on huokoista, joten vesi pääsee tunkeutumaan sen rakenteisiin. Jäätyessään vesi laajenee ja alkaa hajottamaan asfaltin rakennetta. Kuopan muodostumista tiettyyn paikkaan ei voi etukäteen ennakoida.

Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Kaupunki on korjannut asfaltin purkauman saatuaan siitä tiedon.

Hakijan toimittaman valokuvan sekä kunnossapidolta saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla on ollut yksittäinen viivahalkeama, jonka päätyyn on muodostunut pieni asfaltin purkauma. Kaupunki katsoo tässä tapauksessa urasyvyyden olevan vähäinen sen ollessa enintään 1,5 cm.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet sekä purkauman koko huomioiden kaupunki ei katso olevansa asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57

Lisätietojen antaja

Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 09 310 39930

kymp.korvausasiat@hel.fi

Päättäjä

Kaisu Tähtinen
vs. yksikön päällikkö