Poikkeamispäätöshakemus, Oulunkylän tontti 28076/9, Kinkeripolku 3, Asunto Oy Kinkeripolku 3

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin 76 tonttia nro 9 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 3313 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavalla ehdolla:

Hakija

Asunto Oy Kinkeripolku 3

Rakennuspaikka

28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin 76 tontti nro 9

Hakemus

Hakija hakee lupaa asuinrakennuksen (288 k-m²) (rakennus A) peruskorjaamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 3313 tontilla sallitun asuntojen lukumäärän osalta sekä suurimman kerrosluvun osalta. Tontille tulee yhteensä neljä asuntoa asemakaavassa sallitun kahden asunnon sijaan. Rakennus A muuttuu kolmikerroksiseksi, asemakaavassa sallitun kahden kerroksen enimmäiskorkeuden sijaan. Rakennuksessa tulee olemaan kolme asuinkerrosta ja autotallikerros (kellari). Rakennuksen uusi kerrosala on 364 k-m².

Rakennuksen aukotusta muutetaan asuntojen ehdoilla, muuten ulkomateriaalit sovitetaan olemassa olevaan kuosiin. Kattorakenteet uusitaan ja kattomuoto vaihdetaan tasakatosta lapekatoksi. Rakennuksen ulkomuoto kadunpuoleisine terasseineen säilytetään muuten entisellään.

Rakennusmassan sisäosat uusitaan, ulkoseinien paikat säilyvät entisellään. Rakennukseen lisätään hissi, joka palvelee myös B-rakennusta. Parvekkeet, sisääntulotasot sekä hissi ovat uusia rakenteita.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuksen A rakenteet ja talotekniikka on peruskorjattava pikimmiten vakavien vesivuotojen ja huonon energiatalouden johdosta. Talotekniikka on vanhaa, samaten esteettömyysjärjestelyt muuttuvat. Molemmat rakennukset muutetaan esteettömiksi. Poikkeamisluvan toimenpiteillä vältetään rakennuksen purku, sekä säilytetään Kinkeripolun kaupunkikuvallinen yleisilme.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 5.10.1953 vahvistettu asemakaava nro 3313. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntotontti, jolle saa rakentaa enintään 2-kerroksisia ja enintään 8 metriä korkeita asuinrakennuksia. Tontille saadaan rakentaa vain yksi asuinrakennus, jossa saa olla enintään 2 asuntoa. Kaavaan merkityn rakennusalueen rajan ja kadun väliin jää n. neljän metrin vyöhyke, joka tulee istuttaa.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A3), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4–1,2.

Nykytilanteessa rinnetontilla sijaitsee vuonna 1972 rakennettu kahden asunnon asuinrakennus. Poikkeaminen koskee toista asunnoista. Asunnossa on autotallikerros, kellarikerros sekä kaksi asuinkerrosta.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (14.2.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Rakennus sijaitsee jyrkässä rinteessä. Se on mahdollistanut nykyisen ratkaisun, jossa rakennukseen syntyy kadun puolelle nelikerroksinen (ylin kerros sisäänvedetty) julkisivu, kun muun rakennuksen julkisivut ovat matalampia.

Asuntojen suurinta sallittua määrää voidaan kasvattaa tontilla, koska tilamuutoksia tapahtuu vain rakennuksen vaipan sisäpuolella ja uusien asuntojen pysäköintipaikat on mahdollista järjestää tontilla.

Asuntojen lukumäärän lisääminen kasvattaa laskennallista kerrosalaa. Aiemman rakennuslain mukaan osa tiloista on tulkittu maanpäälliseksi kellariksi, jota ei ole laskettu kerrosalaan. Nyt tätä tilaa on tarkoitus muuttaa asuintilaksi.

Rakennuksessa A asuinkerrosten määrää voidaan kasvattaa, koska suurin osa muutoksista tapahtuu rakennuksen vaipan sisällä. Rakennuksen muoto säilyy kadunpuoleisine terasseineen entisellään.

Alue on pientalo- ja rivitalovaltaista, ja peruskorjattavan rakennuksen tulee sopeutua ympäristöönsä. Vaipan ulkopuolisilla muutoksilla ei saa olla oleellista vaikutusta kaupunkikuvaan.

Asuntojen lukumäärän lisääminen muuttaa julkisivuja. Ikkunoita ja asuntojen sisäänkäyntejä rakennusmassan ulkopuolisine järjestelyineen tulee nykyistä enemmän ja rakennukseen tulee lisäksi ulkopuolinen hissi. Esitetty ratkaisu antaa kerrostalomaisen vaikutelman. Tätä vaikutelmaa tulee jatkosuunnittelussa vähentää.

Nykyisin kadun varren ajoaukko on varsin leveä. Ratkaisu muuttaa kadun varren vehreämmäksi ja viihtyisämmäksi, koska ajoaukko kapenee istutetun vyöhykkeen kasvaessa nykyisestä.

Peruskorjaus parantaa olemassa olevan rakennuksen käyttömahdollisuuksia. Rakennuksen säilyttäminen edistää kiertotaloutta ja on kaupungin strategian mukaista.

Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen edistäminen sekä olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.