Testisisältö

Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 18.2.2020 § 113

HEL 2020-002311
Asialla on uudempia käsittelyjä
20. / 153 §

Oikaisuvaatimus grillikatoksen rakentamista koskevasta kielteisestä toimenpidelupapäätöksestä 59-345-20-C, 18.2.2020 § 113

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä ********** tekemän oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluiden arkkitehdin tekemästä kielteisestä toimenpidelupapäätöksestä 18.2.2020 (§ 113), jolla on evätty hakemus rakentaa grillikatos kiinteistölle **********

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätös pannaan julki ilmoitustaululle samana päivänä, kuin ympäristö- ja lupajaoston pöytäkirja asetetaan nähtäville kaupungin verkkosivuilla.

Päätöksen perustelut

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1995, jolloin alue kuului Sipooseen. Asemakaavan mukaan kiinteistön ********** varsinainen rakennusoikeus on 357 m². Lisäksi rakennuspaikalle on sallittua rakentaa erillisiä autotalli- ja talousrakennuksia yhteispinta-alaltaan enintään 100 m² yhtä asuntoa kohti. Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetään, asemakaavassa ei mainita, että avonaiset katokset tai kevytrakenteiset vajat olisi vapautettu luvantarpeesta.

Rakennuspaikalle myönnettiin seuraavat kolme rakennuslupaa 5.12.2008, jolloin alue kuului vielä Sipooseen:

- § 569, lupa 348 m² suuruisen asuinrakennuksen rakentamiselle,

- § 570, lupa 100 m² suuruisen autotalli/varaston rakentamiselle sekä

- § 571, lupa 33 m² suuruisen autokatoksen rakentamiselle. Autokatoksen ei katsottu kuuluttavan rakennusoikeutta.

Alue liitettiin Helsinkiin 1.1.2009. Helsingin rakennuslautakunnan päätöksellä 27.8.2013 § 268 myönnettiin oikaisuvaatimuksen jälkeen lupa rakentaa edellä mainitun (§ 570) autotalli- ja varastorakennuksen jatkeeksi 17 m² suuruinen pyöräkatos. Katos tulkittiin vähäiseksi poikkeamaksi autotalli- ja talousrakennusten 100 m² yhteispinta-alasta. Samassa päätöksessä todettiin, että edellä mainittua (§ 571), 33 m² suuruista, kahdelta sivulta avointa autokatosta ei tule laskea autotalli- ja talousrakennusten yhteispinta-alaan. Näin ollen asemakaavassa sallittu 100 m² lisärakennusoikeus autotalli- ja varastorakennusten rakentamiselle on Sipoon päätöksellä (§ 570) käytetty ja Helsingin rakennuslautakunnan päätöksellä ylitetty 17 %:lla. 26 m² suuruisen grillikatoksen rakentaminen johtaisi siihen, että lisärakennusoikeus ylittyisi yhteensä 43 %:lla, minkä ei voida katsoa olevan vähäinen rakennusoikeuden ylitys.

Lupapäätöksissä mainittujen rakennusten lisäksi tontilla on hakijan ilmoituksen mukaan 4 m² suuruinen puuvaja ja 5 m² suuruinen puutarhavarasto. Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 22 §:n mukaan asuinpientalotontilla ei tarvitse hakea lupaa korkeintaan 20 neliömetrin suuruisen piharakennelman rakentaminen. Tontilla saa olla kerrallaan vain yksi tämän määräyksen nojalla rakennettu piharakennelma.

Aiemmin mainitun, 33 m² suuruisen autokatoksen kuuluminen rakennusjärjestyksen 22 §:n soveltamisalaan on tulkinnanvaraista. Sitä ei ole rakennuslautakunnan päätöksen mukaisesti laskettu autotalli- ja varastorakennusten kerrosalaan, mutta sille on kuitenkin myönnetty rakennuslupa. Vaikka autokatos jätettäisiin rakennusjärjestyksen 22 §:n soveltamisalan ulkopuolelle, 26 m² suuruisen grillikatoksen rakentaminen aiheuttaisi sen, että säännöksessä sallittu piharakennelmien lukumäärä asuinpientalotontilla ylittyisi puuvajan ja puutarhavaraston vuoksi kahdella ja sallittu pinta-ala (20 m²) ylittyisi 15 m²:llä eli 75 %:lla. Näiden ei voida katsoa olevan vähäisiä poikkeamia rakennusjärjestyksen 22 §:stä.

Edellä kerrotuilla perusteilla kiinteistöllä ei voida katsoa olevan jäljellä rakennusoikeutta grillikatoksen rakentamiselle.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että asiassa olisi sovellettava Helsingin rakennusjärjestyksen sijasta Sipoon rakennusjärjestystä. Alueliitos, jolla oikaisuvaatimuksen alainen kiinteistö siirtyi Sipoosta Helsinkiin, tapahtui 1.1.2009. Helsingin nykyinen rakennusjärjestys hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 22.9.2010. Rakennusjärjestys muutettiin tuolloin vastaamaan muuttunutta hallinnollista tilannetta silloisen kuntajakolain 31 §:n mukaisesti. Näin ollen oikaisuvaatimuksen alaisella kiinteistöllä on sovellettava voimassa olevaa Helsingin kaupungin rakennusjärjestystä. Se, että Helsingin asukkaat olisivat rakennusjärjestyksen noudattamisen osalta eriarvoisessa asemassa siitä riippuen, missä kaupunginosassa he asuvat, ei perustu lainsäädäntöön.

Asian tausta

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

********** on hakenut lupaa rakennuksesta irrallisen grillikatoksen (26 m²) rakentamiselle omakotitalon terassille osoitteessa ********** sijaitsevalle kiinteistölle ********** Kiinteistö on kaavatontti ********** Rakennusvalvontapalvelujen arkkitehti on päätöksellään 18.2.2020 (§ 113) evännyt haetun luvan, sillä tontilla on aiemmin myönnettyjen rakennuslupien mukaisesti jo ylitetty rakennusoikeutta, minkä lisäksi tontille on ilman lupamenettelyä rakennettu kaksi muuta rakennelmaa. Päätöksen perustelujen mukaan jo myönnettyjen ylitysten jälkeen tehtävät lisäylitykset eivät ole perusteltuja ja hyväksyttäviä.

Oikaisuvaatimus

********** on vaatinut oikaisua päätökseen. Hän vaatii ympäristö- ja lupajaoston kannanottoa evättyyn toimenpidelupaan sillä perusteella, että päätöksen perustelut ovat väärät, sekä myönteistä päätöstä toimenpidelupahakemukselle 59-345-20-C.

Oikaisuvaatimuksen mukaan evättyyn lupaan liittyy sama problematiikka, joka nostettiin esille jo rakennuslautakunnan käsitellessä oikaisuvaatimusasiaa vuonna 2013, eli Sipoon myöntämät rakennusluvat ja rakennuskäytännöt vs. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys.

********** mukaan Sipoon soveltamat rakennuskäytännöt ja alueen asemakaava eivät tuohon aikaan olleet niin tiukkoja kuin Helsingin. Asemakaava salli muun muassa rakennusten vapaan sijoittamisen tontille ja vapaan julkisivumateriaalin käytön, eivätkä avonaiset katokset ja kevytrakenteiset, korkeintaan 5 m² suuruisen rakennelman vaatineet rakennusoikeusneliöitä eikä niitä laskettu rakennusten yhteispinta-alaan. Nämä ovat olleen tärkeimmät tekijät, kun ********** aikanaan päätti ostaa tontin Sipoosta. Hänen mukaansa asiassa on kyse siitä, onko juridisesti oikein jälkikäteen muuttaa tai rajoittaa oikeuksia ja käytäntöjä, joita tontin ostohetkellä sovellettiin.

********** esittää myös, että aiemmin luvitettua autokatosta ei tule laskea mukaan yhteispinta-alaan, ja että olisi johdonmukaista, että sama linjaus koskisi kahta piharakennelmaa. Tällaiset rakennelmat eivät Sipoon aikana vaatineet rakennuslupaa tai rakennusoikeusneliöitä eikä niitä laskettu yhteispinta-alaan. Päätöksen perusteluja pidetään epäjohdonmukaisina ja väärinä huomioiden Sipoon myöntämät luvat ja noudattamat käytännöt sekä rakennuslautakunnan aikaisempi linjaus.

Lisäksi oikaisuvaatimuskirjelmässä todetaan, että rakennettavaksi esitetty grillikatos on varsin kevytrakenteinen rakennelma, jossa on kaksi avointa sivua ja kaksi rimoitettua sivua, jotka eivät ole umpinaisia. Lisäksi rakennelman päällä on valokate sadesuojaksi. Esitetty rakennelma olisi toimivampi ratkaisu kuin paikalla nyt olevat puuritilät.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 115 § ja 175 §

Helsingin kaupungin rakennusjärjestys 22 §

Kuntajakolaki (kumottu) 19.12.1997/1196 31 §

Esittelijä

yksikön päällikkö
Salla Mustonen

Lisätietojen antaja

Ulpu Juvalainen, rakennuslakimies, puhelin: 09 310 26467

ulpu.juvalainen@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Sijaintikartta
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Oikaisuvaatimuskirjelmä
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Oikaisuvaatimuksen alainen päätös
Liitettä ei julkaista internetissä.
4. Asemapiirros
Liitettä ei julkaista internetissä.
5. Pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset
Liitettä ei julkaista internetissä.
6. Kerrosalalaskelma
Liitettä ei julkaista internetissä.
7. Rakennuslautakunnan päätös 27.8.2013
Liitettä ei julkaista internetissä.
8. Sipoon kunnan myöntämät rakennusluvat
Liitettä ei julkaista internetissä.
9. Asemakaava
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.