Kävelyn edistämisohjelma

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kävelyn edistämisohjelma hyväksytään ohjeellisena noudatettavaksi.

Kaupunkirakenne ja siihen kuuluva infrastruktuuri ja liikennejärjestelmä määrittävät kaupunkielämälle puitteita. Kävelyllä on keskeinen rooli kaupunkielämän ja kaupunkikehityksen kannalta. Kävelyn edistämisohjelmassa tunnistetaan keskeisiä tavoitteita ja kehittämistarpeita, jotka edistävät kävelyä. Kävely ei ole vain liikennettä, vaan kaupunkitilan käyttöä. Käveltävyyteen vaikutetaan koko rakennetun ympäristön suunnittelulla, ei vain jalkakäytävillä ja muilla kävelyreiteillä.

Kävelyn edistämisohjelma perustuu Helsingin yleiskaavaan 2016. Ohjelma on valmisteltu erityisesti maankäytön ja liikennesuunnittelun tarpeisiin. Tarkoituksena on selkiyttää suunnittelun lähtökohtia, joilla tuetaan elävän ja houkuttelevan kaupunkiympäristön kehittymistä. Painopisteenä ovat yleiskaavassa 2016 määritellyt keskusta-alueet ja raideliikenneasemien ympäristöt. Näitä kehitetään yleiskaavan ja siihen liittyvän keskusta-alueita koskevan määräyksen mukaisesti kävelypainotteisina alueina.

Kävelyn edistämisohjelma asettaa neljä päätavoitetta ja viisi toimenpidettä ohjaaman kävelyn edistämistä Helsingin yleiskaavan 2016 keskusta-alueilla. Ohjelmassa on otettu huomioon kaupungin keskeisimpien kävelyn edistämiseen liittyvien strategioiden, ohjelmien ja suunnitelmien linjaukset, joista merkittävimpiä ovat Helsingin kaupunkistrategia, Helsingin yleiskaava 2016 ja Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma.

Helsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki. Helsingin kaupunkistrategian (2017−2021) mukaan Helsinki tavoittelee myös hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä sekä terveellistä, kilpailukykyistä ja elävää Helsinkiä. Kävelyn edistäminen tukee näiden kaikkien tavoitteiden saavuttamista. Käveltävän Helsingin vision 2030 mukaan kävelyn edistäminen vie kohti kestävän kehityksen mukaista, hiilineutraalia, asuttavaa, terveellistä ja kilpailukykyistä Helsinkiä 2030. Vision mukaan kävely on Helsingissä ensisijainen liikkumismuoto, jota priorisoidaan suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa.

Kävelyn edistämisohjelma painottuu Helsingissä vahvasti kävelyn ydinalueiden ja asemanseutujen käveltävyyden edistämiseen osana Helsingin kaupunkikeskustojen kokonaisvaltaista kehitystä. Neljä päätavoitetta antavat suunnan niille toimenpiteille, joita tarvitaan käveltävämmän Helsingin saavuttamisessa vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman viisi toimenpidettä ovat kävelyn suunnitteluohjeen laatiminen, jalankulkuverkoston hierarkian määrittäminen, jalankulun kunnossapidon hierarkian päivittäminen, kävelyn tutkimuksen toimintasuunnitelman laatiminen ja kävely-ympäristön kokeilut.

Kävelyn edistämisohjelman valmistelua on ohjannut ohjausryhmä, jossa on ollut edustus kaupunkiympäristön toimialan liikenne- ja katusuunnittelu-, asemakaavoitus- sekä kaupunkitila ja maisemapalvelusta. Lisäksi ohjausryhmässä on ollut edustaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymästä (HSL) sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikkumisohjelmasta.

Ohjelman laatiminen alkoi loppuvuodesta 2018 ja varsinaista ohjelman laadintaan edeltäviin työvaiheisiin on lukeutunut parhaiden käytäntöjen valinta muiden kaupunkien kävelyn edistämisohjelmista, työpajat kävelyn parissa työskenteleville asiantuntijoille, tutkimuskirjallisuuskatsauksen laatiminen, asukaskyselyiden analyysit, Helsingin kävelyn nykytilannekatsaus sekä vuorovaikutus ohjelman toimenpiteiden osallisten kanssa.

Nykytila

Kävelyn kulkutapaosuus on Helsingissä kansainvälisesti verrattuna korkea. Vuonna 2019 helsinkiläiset tekivät 39 % kaikista kaupungin sisäisistä matkoista kävellen. Joukkoliikenteellä tehtiin 29 %, henkilöautolla 22 % ja polkupyörällä 9 % kaikista vuorokauden matkoista. Kestävien kulkutapojen yhteenlaskettu osuus oli 77 %. (Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2019.) Korona-pandemia näkyi vuoden 2020 kulkutapaosuuksissa vahvasti. Kävelyn osuus nousi selvästi ollen 52 % kaikista tehdyistä matkoista. Kävelyn osuus korostui etenkin kantakaupungissa. Sen sijaan julkisten liikennevälineiden matkaosuudet ovat vähentyneet selvästi. Vuorokauden aikana tehdyistä matkoista 17 %:ssa käytettiin joukkoliikennettä, 52 %:ssa matkoista käveltiin, 20 %:ssa käytettiin henkilöautoa ja 11 %:ssa pyöräiltiin vuonna 2020. (Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2020.) Helsinkiläisten koko Helsingin seudulla tekemistä matkoista kävelyn osuus oli 29 % vuonna 2018 (Liikkumistottumukset Helsingin seudulla 2018).

Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumista on seurattu 1980-luvulta alkaen ja yleisenä trendinä on ollut henkilöauton ja joukkoliikenteen osuuksien pieneneminen ja kävelyn osuuden kasvu. (Liikkumistottumukset Helsingin seudulla 2018.) Myös kaupungin teettämissä tutkimuksissa kävelyn osuus on noussut selvästi, vaikka kehitys ei olekaan ollut suoraviivaista, ja kävelyn osuus on vaihdellut vuosittain. Vuonna 2020 kävelymatkojen osuus oli kaikkien tutkimusvuosien korkein. (Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2010-2020).

Kävely kulkumuotona korostuu erityisesti kantakaupungissa asuvien keskuudessa, he tekivät 45 % kaikista matkoistaan kävellen vuonna 2019 ja 60 % vuonna 2020. Esikaupungissa asuvilla kävelyn osuus oli 35 % tehdyistä matkoista vuonna 2019 ja 47 % vuonna 2020. (Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2019 ja 2020.)

Kävelyä koskevat muut linjaukset

Ennen kävelyn edistämisohjelman laatimista Helsingin linjaukset ovat esiintyneet erillisissä strategioissa, ohjelmissa ja suunnitelmissa, joista merkittävimmät ovat Yleiskaava 2016, Liikkumisohjelma (2018), Liikkumisen kehittämisohjelma LIIKE (2013) ja tämän jatkona Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma SUMP (Sustainable Mobility Plan) 2017.

Helsingin liikennesuunnittelun yleisenä periaatteena on huolehtia ensimmäisenä kävelijöiden tarpeista. Tämän jälkeen huomioidaan järjestyksessä pyöräliikenteen, joukkoliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöautoilun tarpeet. Helsingin liikennejärjestelmän tavoitteet ja toimintalinjaukset on määritelty Helsingin liikkumisen kehittämisohjelmassa. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelman vuonna 2015 ohjeellisena noudatettavaksi.

Helsingin kaupunkistrategian tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki ja hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Strategian mukaan kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan ja samalla huolehditaan kaikkien liikennemuotojen kehittämisestä. Kävelyn edistäminen tukee näitä kaupunkistrategiassa asetettuja tavoitteita. Toimivassa kaupungissa on sujuvaa ja miellyttävää kävellä ja samalla liikkua kestävästi.

Yksi kaupunkistrategian kärkihankkeista on Liikkumisohjelma (2018), joka pyrkii lisäämään helsinkiläisten aktiivista liikkumista muun muassa kävelyn määrää lisäämällä. Fyysisen ympäristön laadun, kuten ympäristön turvallisuuden, meluasteen ja viihtyisyyden, todetaan olevan yksi keskeisimmistä arkiliikkumista määrittävistä tekijöistä

Helsingin yleiskaava 2016 perustuu raideliikenteen verkostokaupunkiin, jossa raideliikenteellä hyvin saavutettavat keskustat sisältävät asumista, työpaikkoja ja palveluita. Yleiskaavan kaavamerkintöjen liike- ja palvelukeskusta C1, kantakaupunki C2 sekä lähikeskusta C3 tulee suunnitella ympäristön ensisijaisesti jalankulkijan näkökulmasta.

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma (2013) tarkensi kaupunkistrategiaa (2013-2016) liikkumisen osalta ja ohjaa Helsingin kestävän kaupunkiliikkumisen edistämistä. Kävelyn edistämisohjelman kannalta oleellisimmat linjaukset liittyvät kaupunkikeskustojen ihmisen mittakaavaiseen suunnitteluun sekä kävely-yhteyksien jatkuvuuden, virikkeellisyyden, esteettömyyden ja turvallisuuden kehittämiseen, joukkoliikenteen vaihtopaikkojen käyttäjälähtöiseen suunnitteluun ja lähisaavutettavuuden parantamiseen ja liikenneverkon kehittämiseen kaupungin tiivistymistä tukien.

Tavoitteet

Helsingin ensimmäinen kävelyn edistämisohjelma kokoaa kävely-ympäristön kehittämiseen liittyvät linjaukset. Kävelyn edistämisohjelma sisältää käveltävän Helsingin vision 2030, visioon perustuvat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Käveltävän Helsingin vision 2030 mukaan kävelyn edistäminen vie kohti kestävän kehityksen mukaista, hiilineutraalia, asuttavaa, terveellistä ja kilpailukykyistä Helsinkiä 2030. Kävely on Helsingissä ensisijainen liikkumismuoto, jota priorisoidaan suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Kävely on erottamaton osa kaupunkielämää ja sosiaalista kanssakäymistä. Liikkumismuotona kävely on osa jokaista matkaa. Se on toimivin, tilatehokkain, ympäristöystävällisin, tasa-arvoisin ja terveellisin tapa liikkua

Vision mukaan Helsinki on ympäristöystävällinen, vilkas ja eloisa, tuo hyvinvointia arkeen ja on elinvoimainen. Kävelyn edistäminen tukee kaupunkistrategiassa ja Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelmassa asetettuja liikenteen päästövähennystavoitteita lisäämällä kävelyn houkuttelevuutta ja suosiota. Kävely on Helsingissä paitsi tapa liikkua paikasta toiseen myös mahdollisuus nauttia ympäristöstä. Käveltävä kaupunki rakentuu paikallisista vahvuuksista ja tarjoaa vaivatonta, esteetöntä ja virikkeellistä jalankulkua arjen ja vapaa-ajan reiteillä. Riittävän tiivis, käveltävä, lähipalveluita tarjoava ja sekoittunut kaupunkirakenne tukee liikkumista kävellen ja tuo siten kävelyn terveyshyötyjä. Käveltävä, lyhyiden etäisyyksien kaupunkirakenne kasvattaa yritysten ja ihmisten vuorovaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on, että käveltävä kaupunkiympäristö on vetovoimatekijä Helsinkiin sijoittuville yrityksille ja osaajille.

Kävelyn edistämisohjelma painottuu Helsingissä vahvasti kävelyn ydinalueiden ja asemanseutujen käveltävyyden edistämiseen osana Helsingin kaupunkikeskustojen kokonaisvaltaista kehitystä. Ohjelman neljä päätavoitetta ovat:

1. Kävelyn ydinalueita ovat raideliikenteen verkostokaupungin kaupunkikeskustat. Näitä alueita suunnitellaan ensisijaisesti jalankulkijan näkökulmasta alueelliset lähtökohdat huomioiden. Erityisesti ydinkeskustan keskeisiä asiointi- ja oleskelualueita sekä kaikkia kaupungin asemanseutuja kehitetään toimivina, viihtyisinä ja turvallisina kävely-ympäristöinä.
2. Kävely on osa kestävän liikkumisen palveluverkkoa, jossa palvelut ja työpaikat saavutetaan helposti ajankohdasta, tulotasosta ja autonomistuksesta riippumatta. Kävely on houkutteleva tapa liikkua kaupunkikeskustoissa ja osa jokaista matkaketjua.
3. Helsingissä kävely ei ole vain liikkumista, vaan olennainen osa toimivaa ja miellyttävää kaupunkielämää.
4. Kävelyn tutkimus, suunnittelu ja kokeilut muodostavat ehyen kokonaisuuden. Tutkimus ohjaa suunnittelua ja vastaavasta tutkimusta kohdennetaan kävelyn ydinalueille. Helsingin kaupunki mahdollistaa rohkeasti myös nopeita kokeiluja selvittämään erilaisten suunnitteluratkaisujen toimivuutta käyttäjien näkökulmasta.

Tavoitteet on muodostettu asiantuntijoille järjestettyjen työpajojen, asukaskyselyiden sekä tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet on muodostettu yhdessä kaupunkiympäristön asiantuntijoiden, työn ohjausryhmän ja sidosryhmien kanssa.

Toimenpiteet

Helsingin kävelyn edistämisohjelma sisältää 5 toimenpidettä.

Ensimmäiseksi toimenpiteeksi on määritelty kävelyn suunnitteluohjeen laatiminen. Kävelyn suunnitteluohje keskittyy Helsingin yleiskaavan 2016 keskusta-alueilla ja asemanseuduilla ottaen huomioon liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen ja paikkalähtöisen suunnittelun. Tavoitteena on, että kävely-ympäristö huomioidaan suunnitteluprosesseissa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla eri suunnitteluvaiheissa. Suunnitteluohje tarjoaa myös opastusta, miten kävely-ympäristön laatua voidaan parantaa tiivissää kaupunkiympäristössä.

Toinen toimenpide on jalankulkuverkoston hierarkian määrittäminen, jossa priorisoidaan parannettavat kävely-yhteydet. Kävely-ympäristön kehittäminen vaatii onnistuakseen resurssien kohdentamista niihin paikkoihin, joissa vaikutus kävelyolosuhteisiin on suurin. Priorisoidun verkoston myötä varmistetaan, että kävelyverkostosta tulee yhtenäinen kokonaisuus ja että resurssit kohdistetaan tehokkaasti. Kävelyn priorisoitu verkosto voidaan laatia esimerkiksi kehittämisperiaatteiden, aluesuunnitelman tai kävely-ympäristön laatukartoituksen yhteydessä.

Kolmas toimenpide on jalankulun kunnossapidon hierarkian päivittäminen. Ympärivuotisen kunnossapidon laatu vaikuttaa mahdollisuuksiin liikkua. Kävelyn priorisoitu verkosto auttaa kohdistaman talvihoidon tarpeita, mutta lisäksi tulee huomioida muut talven liikkumisympäristön erityispiirteet.

Neljäs toimenpide on kävelyn tutkimuksen toimintasuunnitelman laatiminen. Tietopohjan saattaminen riittävälle tasolle edellyttää tutkimussuunnitelman laatimista jalankulkijoiden laskemiseksi, oleskelun määrien seuraamiseksi sekä kävely-ympäristön laadun arvioimiseksi. Tutkimukset ja laskennat kohdennetaan kävelyn ydinalueille ja priorisoidulle verkostolle. Tutkimustieto toimii parannustoimenpiteiden lähtötietona ja tuottaa tietoa kävelyn edistämisen laadullisten ja määrällisten tavoitteiden etenemisestä.

Viidentenä toimenpiteenä on kävely-ympäristön kokeilut. Kävelyyn liittyvän suunnittelukulttuurin uudistaminen edellyttää valmiutta kokeilla rohkeasti uusia ratkaisuja. Kokeilut avaavat mahdollisuuksia toteuttaa kevyesti ja nopeasti erilaisia ratkaisuja.

Ohjelman vaikutukset

Terveys

Kävelyllä on tutkimuksissa havaittu lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia. Kävelyolosuhteiden parantaminen, riittävän tiivis, käveltävä, lähipalveluita tarjoava ja sekoittunut kaupunkirakenne tukee liikkumista kävellen ja siten kävelyn terveyshyötyjä yhdessä liikkumiseen kannustavien toimenpiteiden kanssa.

Kilpailukyky ja yritysvaikutukset

Kävelykeskustojen kehittäminen on vahva osa eurooppalaisten kaupunkikeskustojen kehittämistä ja kytkeytyy esimerkiksi matkailun edistämiseen. Käveltävyydellä on vaikutuksia myös kaupungin ja yritysten kilpailukykyyn. Parhaimmillaan kävelykadut ja muut kävely-ympäristöihin tehdyt parannukset lisäävät kävelijämääriä katutilassa ja tutkimusten mukaan on havaittavissa positiivisia vaikutuksia kävelyalueen yritysten asiakasmääriin, liikevaihtoon, tuottoon, yritysten lukumäärään, asuin- ja liikekiinteistöjen arvoon, toimitilojen käyttöasteisiin ja vuokratuottoihin sekä yritystoiminnan tuottamiin verotuloihin.

Käveltävät yhdyskunnat tuovat infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitämiseen liittyviä kustannussäästöjä sekä säästävät rakennusmaata. Lisääntyneen kävelyn positiiviset terveysvaikutukset tuovat kansantaloudellisia hyötyjä vähentyneinä terveyskuluina ja sairaspoissaoloina, pidentyneenä työurana ja lisääntyneenä tuottavuutena.

Siirtyminen kävelyyn ja kestäviin liikennemuotoihin vähentää henkilöautoilun tarvetta arjen liikkumisessa ja riippuvuutta auton omistamisesta. Henkilöautoilun vähentyminen vähentää liikenteen negatiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten ruuhkia ja päästöjä. Tilatehokkaiden ja liikenneverkkoa vähiten kuormittavien liikkumismuotojen rooli sujuvan liikkumisen mahdollistamisessa kasvaa. Käveltävässä lyhyiden etäisyyksien kaupunkirakenteessa myös yritysten ja ihmisten vuorovaikutusmahdollisuudet kasvavat. Edelleen positiivisia seurauksia voivat olla lisääntyneet kasautumisedut, innovaatiohyödyt, parantunut asiakassaavutettavuus sekä työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaavuus, ajalliset ja kustannukselliset säästöt sekä taloudellisesti positiiviset ulkoisvaikutukset. Viihtyisällä kävely-ympäristöllä on vaikutuksia myös kaupunkiympäristöjen laadulle ja sitä kautta mm. kaupungin vetovoimaan ja osaajien houkutteluun.

Asuttavuus ja elävyys

Kävelyn edistämiseksi on tärkeää panostaa kävely-ympäristöjen viihtyisyyteen, liikenteelliseen ja sosiaaliseen – koettuun ja faktiseen – turvallisuuteen sekä toimivuuteen. Kävely-ympäristöt ja -alueet voivat olla mahdollisuus myös julkisille kaupunkitiloille, tapahtumille, katumarkkinoille, palveluille, kohtaamisille ja oleskelulle. Pysähtymisellä ja oleskelulla on tärkeä merkitys osana kävelyä liikkumisen muotona ja kaupungin asuttavuutta.

Kaupungin käveltävyyttä on mahdollista edistää rakentamalla lisää tiiviitä ja käveltäviä kaupunginosia, joissa palvelut ovat lähellä. Samalla on kuitenkin huolehdittava suurempien viheralueiden saavutettavuudesta. Käveltävillä kaupunginosilla on havaittu hyötyjä myös yhteisöllisyyden näkökulmasta.

Kävely on lähes kaikkien kaikilla matkoilla käyttämä, halpa ja siten hinnaltaan tasa-arvoinen liikkumisen muoto. Käveltävyydeltään heikko kaupunkirakenne ja pitkät etäisyydet voivat rajoittaa eri ryhmien mahdollisuuksia käyttää kaupunkia. Käveltävät kaupunginosat ja hyvät kävely-ympäristöt lisäävät liikkumismahdollisuuksien tasa-arvoisuutta.

Ilmasto

Kompakti kaupunkirakenne ja riittävän tiiviit, käveltävät kaupunginosat ovat hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta monin tavoin hyödyllisiä. Ne vähentävät henkilöautoilun sekä autonhankinnan tarvetta. Käveltävyyttä tukevat toimivat matkaketjut. Käveltäviin kaupunginosiin usein yhdistetty vehreys lisää kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöihin. Tiivis rakentaminen säästää myös viheralueita ja siten hiilinieluja rakentamiselta. Tiivis kaupunkirakenne näyttää kuitenkin myös kannustavan kuluttamiseen, mikä näyttäytyy ilmastotavoitteiden näkökulmasta haasteena.

Vuorovaikutus

Ohjelmaa varten laadittiin asukaskysely Jalan kaupunginosissa, joka oli auki kesäkuussa 2019. Kyselystä laadittiin myös erillinen raportti Kaunis, vihreä ja rauhallinen – Jalan kaupunginosissa -asukaskyselyn tulokset (Norppa & Hovi 2020). Tämän kyselyn analyysin lisäksi käytiin läpi vuoden 2018 Jalan kaupungilla –kyselyn tulokset. Lisäksi ohjelman sisältöön on voinut tulla tutustumaan näyttelytila Bryggassa syyskuussa 2019 sekä keskuskirjasto Oodin aulassa joulukuussa 2019.

Ohjelmasta on saatu lausunnot vammais- ja vanhusneuvostolta ja lausuntoa on pyydetty nuorisoneuvostolta.

Kävelyn asiantuntijoille järjestettiin kaksi työpajaa, joista ensimmäinen toteutettiin toukokuussa ja toinen kesäkuussa 2019.

Asukaskyselyiden, järjestöjen ja asiantuntijoiden näkemyksiä hyödynnettiin ohjelman sisällön muokkaamisessa useaan otteeseen ja ne toimivat omalta osaltaan ohjelman lähtötietoina.

Ohjelman toteutus ja seuranta

Ohjelmassa on esitetty toteutusaikataulu kaikille toimenpiteille. Kävely-ympäristön kehittäminen edellyttää yhteistyötä ja sitoutumista kaupungin kaikilta toimijoilta. Kävely-ympäristön laatuun ei voida vaikuttaa ainoastaan yhdessä palvelussa, sillä kävely-ympäristön kehittäminen on riippuvainen useista toimijoista.

Jokaiselle toimenpiteelle on asetettu päävastuutahot tietyn toimenpiteen toteuttamisesta. Koska ohjelmassa on eri palveluiden toimintaa koskettavia ja yhteistyötä vaativia toimenpiteitä, on kävely-ympäristön kehittämisen koordinoinnille tarvetta.

Toimenpiteen laatimisvaiheessa tulee tunnistaa niiden keskeiset vaikutukset eri väestöryhmiin, yrityksiin sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Ohjelmassa esitetyt toimenpiteet sisällytetään palveluiden vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin. Ohjelman toimenpiteiden koordinoimista ja edistämiset varten perustetaan ryhmä, jossa tulee olla edustus jokaisesta ohjelman toimenpiteen vastuutahon palvelusta. Ryhmään voidaan lisäksi kutsua vierailevia jäseniä käsiteltävän teeman mukaan. Ryhmä valmistelee ohjelmasta vuosittain seurannan kaupunkiympäristölautakuntaan.

Ohjelman toimenpiteet on laadittu vuosille 2021−2030. Ohjelmaa voidaan kuitenkin tarvittaessa päivittää ennen vuotta 2030. Ennen päivitystyön aloittamista on syytä tehdä tilannekatsaus siitä, missä on onnistuttu ja missä on eniten kehitettävää, jotta ohjelman toimenpiteet kohdistuvat oikein ja ovat mahdollisimman vaikuttavia.

Päätös tullut nähtäväksi 16.06.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §