Hankesuunnitelma, Sahaajankadun metrosillan vahventaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sahaajankadun metrosillan vahventaminen on tarkoituksenmukaista, jotta kantametron liikennöinnin häiriöttömyys ja turvallisuus pystytään takaamaan tulevaisuudessakin. Sillan vahventamisella poistetaan ikääntyneen sillan mahdolliset kestävyysriskit.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 (kaupunginvaltuusto 27.9.2017, 321 §) todetaan, että liikennejärjestelmän toimivuudesta huolehditaan liikenneinvestoinneilla ja että kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan. Päätösehdotus tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita kestävän kasvun turvaamisesta ja on näin strategian mukainen.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Sahaajankadun metrosilta sijaitsee Roihupellossa, Vartiokylän kaupunginosassa, Siilitien metroasemasta noin 700 metriä itään. Silta ylittää Viilarintien.

Sahaajankadun metrosilta on rakennettu 1970-luvulla osana Helsingin kantametron alkuperäisiä rakennustöitä. Silta on rakenteeltaan jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, jossa sillan kansi on jälkijännitetty.

Sillassa on käytetty viimeisen vuosikymmenen aikana riskirakenteeksi tunnistettuja KA-jännemenetelmällä tuotettuja rakenteita. Samanlaisia rakenteita on myös muissa HKL:n metrosilloissa, joista mm. Kulosaaren siltaa on merkittävästi vahvennettu viime vuosien aikana, Kipparlahden silta tullaan uusimaan lähiaikoina ja Siilitien metrosilta on tarkoitus vahventaa Sahaajankadun sillan tavoin.

Tieto jännitettyjen betonisiltojen pitkäaikaiskestävyydestä on parantunut, kun aihetta on tutkittu laajemmin muualla vastaavissa rakenteissa paljastuneiden rakennevaurioiden myötä.

Metrosiltojen kuntoa on kartoitettu kattavasti HKL:n teettämissä projekteissa. Viimeisimmät jänteiden kuntoa ainetta rikkomattomilla menetelmillä tehdyt tutkimukset ja kantavuus- ja riskiarvioinnit ovat vahvistaneet, että nykyisen sillan rakenteita on syytä vahventaa.

Välittömiä riskejä sillan käytön jatkosta ei tutkimuksissa havaittu, mutta Sahaajankadun metrosillan vahventaminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa ennen kuin mahdolliset puutteet sillan rakenteissa vaikuttavat metroliikenteeseen esim. alennettujen nopeusrajoitusten muodossa. Vahventamisen toteuttamatta jättäminen voi aiheuttaa metroliikenteen häiriöttömyyteen ja ennen kaikkea turvallisuuteen liittyvien riskien kasvamisen sietämättömiksi ja tällöin vaatia huomattavasti kalliimpia korjaavia toimenpiteitä.

Metrosillan vahventaminen varmistaa Helsingin kantametron liikennöinnin turvallisuutta ja häiriöttömyyttä tuleviksi vuosikymmeniksi.

Hankkeen toteuttaminen

Hankkeessa sillan taivutuskestävyyttä parannetaan sillan kanteen tehtävällä raudoitetulla betonivalulla sekä sillan alapintaan asennettavilla hiilikuitukomposiittiliuskoilla.

Rakenteiden vahventamisen lisäksi hankkeessa tehdään myös korjaustoimenpiteitä, joihin kuuluu mm. pinnoitteen uusiminen, halkeamien injektointi, paikallisten vaurioiden korjaaminen, kuivatuslaitteiden kunnostaminen sekä liikuntalaakereiden uusiminen. Katujen läheisten sillan pilarien törmäyskestoa parannetaan joko vahventamalla pilareita tai toteuttamalla ulkoista törmäyssuojausta.

Sillan vahvistustyöt on suunniteltu toteutettavan pääosin kesän 2021 aikana ja ne koordinoidaan muiden samaan aikaan toteuttavien metrosiltojen (Kipparlahti, Siilitie) töiden kanssa.

Hankkeen toteuttamisen aikana vaikutukset metroliikenteeseen rajoittuvat pääosin mahdollisiin alennettuihin nopeusrajoituksiin metrosillan kohdalla.

Kipparlahden sillan uusimisen yhteydessä kesällä 2021 metroliikenteessä on enintään 2 viikon mittainen liikennekatko ja saman liikennekatkon aikana on tarkoituksenmukaista tehdä myös Sahaajankadun sillan siltakannen töitä. Toteuttamalla mahdollisimman monet liikennekatkoja vaativat työt yhtäaikaisesti saadaan häiriöt liikenteelle minimoitua.

Vahvistustöiden työmaajärjestelyt aiheuttavat väliaikaista haittaa Viilarintien ja Sahaajankadun sekä sillan läheisyydessä sijaitsevan liikekiinteistön ajoneuvo- ja kevyelle liikenteelle.

Hankkeen kustannusteen muodostuminen

Sahaajankadun metrosillan rakentamisen arvonlisäverottomat kustannukset ovat enintään 3,28 milj. euroa hankesuunnitelman mukaisesti.

Hankkeen suunnitteluun on käytetty maaliskuun 2020 loppuun mennessä 0,06 milj. euroa.

Loppuvuodelle 2020 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 0,14 milj. euroa, vuodelle 2021 2,58 milj. euroa ja vuodelle 2022 0,50 milj. euroa. Vuosille 2021 ja 2022 sijoittuvat kustannukset otetaan huomioon HKL:n talousarvioiden laatimisessa kyseisille vuosille.

Rakennusurakan ja rakennuttamispalkkioiden kuluja on arvioitu HKL:lle kohdistuvan vuosien 2020-2022 aikana n. 2,79 milj. euroa, josta n. 1,54 milj. euroa käytetään sillan vahventamiseen, n. 0,28 milj. euroa sillan korjaustöihin sekä n. 0,97 milj. euroa työmaan yhteiskustannuksiin.

Näiden lisäksi hankkeelle tulee suunnittelun ja projektin johdon kustannuksia n. 0,18 milj. euroa sekä n. 0,3 milj. euron hankevaraus.

Hankkeen vaikutukset käyttötalouteen

Hanke aiheuttaa 30 vuoden poistoajalla tasapoistoina 0,11 milj. euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (0,06 milj. euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (30 vuoden aikana yhteensä 1,27 milj. euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon ns. infran korkotulona kaupungille.

Loppuosa poistoista (0,06 milj. euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset 1,43 milj. euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 3 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin HKL:n infratukena maksettavaksi. Sahaajankadun metrosillan vahvistamisen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 0,06 milj. euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Sahaajankadun metrosillan vahvistamisen HKL:n osuuden kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 0,1 milj. euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä).

Toimivalta

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa tarveselvitykseen perustuvan hanke- tai muun suunnitelman hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen 21.5.2018 (346 §) hyväksymien katu-, liikenneväylä-, rata- ja puistohankkeiden hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää alle 5 milj. euron hankkeista.

Päätös tullut nähtäväksi 10.04.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.