Testisisältö

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman ja -ohjelman toteutuminen 2019

HEL 2020-004106
Asialla on uudempia käsittelyjä
11. / 76 §

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman ja -ohjelman toteutuminen vuonna 2019

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti merkitä tiedoksi seuraavan selvityksen ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman ja -ohjelman toteutumisesta vuonna 2019.

Ympäristönsuojelun valvonnasta säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 18 luvussa ja valvontasuunnitelman sisällöstä ja toiminnan määräaikaistarkastuksista ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 5 luvussa. Lisäksi valvontaviranomaisen on jätelain (646/2011) 124 §:n nojalla määräajoin asianmukaisesti tarkastettava laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätettä. Myös vesilain (587/2011) ja vesihuoltolain (119/2001) mukaisten asioiden käsittely edellyttää tarkastuksia.

Ympäristölautakunta päätti 14.12.2018 hyväksyä vuodelle 2019 säännöllistä tarkastustoimintaa varten Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman ja -ohjelman, joka kattaa ympäristönsuojelulain, jätelain, vesihuoltolain ja vesilain mukaiset suunnitelmalliset tarkastukset. Valvontaohjelma koskee ympäristöluvanvaraisia ja rekisteröitäviä kohteita ja valvontasuunnitelma muita valvontakohteita. Vuoden 2019 valvontaohjelmaan kuuluvat tarkastettavat kohteet määriteltiin riskiperusteisesti ja ne on yksilöity valvontaohjelmassa. Käytännössä tarkastettaviksi valikoituivat sellaiset kohteet, joiden edellisestä tarkastuksesta on kulunut kohteen valvontaluokan mukainen aika. Valvontasuunnitelma on laadittu vuodesta 2007 alkaen.

Valvontasuunnitelman ja -ohjelman tavoitteena on ohjata ja tehostaa toimintaa suuntaamalla valvontaa ympäristövaikutuksiltaan merkittäviin toimintoihin toiminnan riskialttiuden mukaan. Riskialttiutta on arvioitu esimerkiksi toiminnasta aiheutuvien päästöjen, toiminnassa käsiteltävien vaarallisten kemikaalien määrien, jätteiden määrien ja niiden vaarallisuuden, toiminnassa todettujen puutteiden, pilaantumisen todennäköisyyden ja ympäristön herkkyyden avulla.

Valvontaohjelman mukaiset tarkastuskohteet ovat pääsääntöisesti pysyviä kohteita. Ympäristölupaa edellyttävä kivenmurskaamo voi olla myös tilapäiseksi katsottavaa toimintaa. Valvontasuunnitelmatarkastuksia tehdään sekä pysyviin kohteisiin että tilapäisiin kohteisiin. Tilapäisiä kohteita ovat erilaiset erityisen häiritsevää melua aiheuttavat maa- ja talonrakennustyömaat, tapahtumat sekä kohteet, joissa puhdistetaan pilaantunutta maaperää.

Valvontasuunnitelmaan sisältyviä pysyviä kohteita tarkastetaan tyypillisesti keskimäärin noin viiden vuoden välein, ellei kohdetta ole erityisestä syystä tarvetta tarkastaa useammin, esimerkiksi toimenpidepyynnön vuoksi. Pilaantuneen maaperän puhdistamiseen liittyvien kohteiden tarkastustarve arvioitiin tapauskohtaisesti. Tarkastustiheyteen vaikuttivat muun muassa kunnostuskohteen ympäristön herkkyys, maaperässä ilmenneiden haitta-aineiden kulkeutumisominaisuudet, sään vaikutus kunnostustyöhön ja tiedonvälitystarve.

Tilapäistä erityisen häiritsevää melua aiheuttavien kohteiden ja muidenkin tilapäisten kohteiden tarkastukset pyrittiin ajoittamaan toiminnan alkuvaiheeseen. Melun lisäksi kohteiden tarkastuksissa kiinnitettiin huomiota pölyhaittojen torjuntaan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.

Vuonna 2019 jatkettiin projektia, jossa isoihin aluerakentamiskohteisiin (Jätkäsaari, Kalasatama, Kuninkaantammi, Kruunuvuorenranta) tehtiin tarkastuksia ilman, että kohteista tuli ympäristöpalveluille haittailmoituksia. Aluerakentamiskohteista jätettiin pois vuonna 2019 Triplan alue, vähäisen rakentamisen vuoksi. Projektista laadittiin erillinen projektisuunnitelma.

Vuoden aikana ympäristönsuojeluyksikkö jatkoi viranomaisyhteistyötä ja järjesti alkuvuonna laajemman viranomaistapaamisen, jossa olivat mukana poliisi, tulli, Uudenmaan ELY-keskus, veroviranomainen, pelastuslaitos, rakennusvalvonta ja maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu. Lisäksi järjestettiin mm. yhteistyökokous, jossa mukana poliisi, syyttäjä ja ELY-keskus sekä kahdenvälisiä kokouksia alueiden käyttö ja valvonta –yksikön, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (2 kpl) ja ELY-keskuksen kanssa.

Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui myös pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöpalavereihin, joissa käsiteltiin yksittäisiä valvontakohteita, mm. tallien valvontaa, vesihuoltolain vapautuksia ja jätteitä. Lisäksi osallistuttiin Helsingissä toteutettavien vesilupahankkeiden kokoukseen, johon osallistui kaupungin toimijatahoja sekä valtion lupaviranomaiset. Helsingin ja Tallinnan kaupunkien välinen yhteistyö käynnistyi, kun Tallinna kutsui ympäristönsuojeluyksikön edustajia vierailulle Tallinnaan helmikuussa 2019.

Tutkintapyyntöjä tehtiin poliisille 10 kappaletta, joiden lisäksi poliisille on annettu noin 10 tapaukseen asiantuntija-apua muiden vireillepanemien tutkintapyyntöjen käsittelyyn. Suunnitelman mukaisista valvontahankkeista toteutumatta jäivät sekä poliisin että PKS-kuntien kanssa järjestettävä yhteistyö.

Ympäristönsuojelun valvontatehtävät jakaantuivat ympäristönsuojeluyksikön kolmelle eri tiimille (ympäristövaikutukset, ilma ja melu -tiimi, maaperä ja jätteet -tiimi sekä vesi-tiimi). Tietojärjestelmän tietojen mukaan ympäristönsuojelulain mukaisessa suunnitelmallisessa valvonnassa tehtiin vuonna 2019 kaikkiaan 430 tarkastusta, mikä alitti suunniteltujen tarkastusten määrän (529 tarkastusta). Valvontaohjelmatarkastuksia näistä oli 33 kappaletta. Valvontaohjelman mukaisia kohteita oli 40 kappaletta, joihin oli suunniteltu tehtävän 50 tarkastusta.

Esittelijä

yksikön päällikkö
Päivi Kippo-Edlund

Lisätietojen antaja

Hannu Arovaara, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 32014

hannu.arovaara@hel.fi