Kaupungin puhelinliittymissä ja puhelinvaihteessa on laaja häiriö ja puhelut eivät yhdisty tai katkeavat yllättäen. Vikaa selvitetään parhaillaan. Pahoittelemme häiriötä.

Lausuntopyyntö, ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi, Maa- ja metsätalousministeriö

HEL 2020-007998
Asialla on uudempia käsittelyjä
3. / 157 §

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston lausunto kaupunginhallitukselle maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksesta kansallisesti haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki pitää kansallisesti haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaehdotusta toimenpiteineen tarpeellisena ohjeena ja hyvänä tiedonlähteenä kaupungin vieraslajien torjuntatyössä. Myös muiden tahojen, kuten esimerkiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ja väyläviraston selvitykset, alueelliset toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet edistävät vieraslajien torjuntaa myös Helsingissä ja muissa kunnissa. Eri tahojen toimenpiteet keskenään läheisillä alueilla kannattaa toteuttaa samanaikaisesti vieraslajien uudelleen leviämisen estämiseksi.

Helsingin kaupungilla on jo ollut omistamillaan alueilla samansuuntaiset vieraslajien torjunnan priorisointiperiaatteet kuin uudessa hallintasuunnitelmaehdotuksessa. Torjuntaa tehdään pääasiassa muiden viheralueiden hoitotöiden yhteydessä ja se on pyritty keskittämään haitallisimpiin esiintymiin ja lajeihin. Jos laji on kuitenkin jo levinnyt laajalle, on tavoitteeksi asetettu kannan rajoittamien. Tällaisissa tapauksissa on torjuntaa keskitetty luonnonsuojelualueiden läheisyyteen ja ns. arvokkaille kasvikohteille, joilla kasvaa uhanalaisia kasvilajeja. Helsingin kaupungin vieraslajiryhmä tulee päivittämään kaupungin vieraslajien torjunnan priorisointisuunnitelman ottaen huomioon uuden kansallisen hallintasuunnitelman.

Torjuntaan käytettyjen resurssien määrä on Helsingin kaupungilla vähitellen kasvanut mutta resurssit ovat silti osoittautuneet liian vähäisiksi. Luontokartoituksissa löytyneiden vieraslajikasvien lajimäärä ja runsaus ovat olleet yllättävän suuria. Vuonna 2019 haitallisten vieraslajien torjuntaan käytetiin yhteensä yli 650 000 euroa. Ylläpitopalvelun mukaan yhä suurempi osa vieraslajien torjunnasta tehdään kuitenkin muiden viheralueiden hoitotöiden yhteydessä eikä kustannuksia eritellä. Omien resurssien lisäämisen lisäksi asukkaiden mukaan ottamisella, kuntien yhteistyöhankkeilla ja valtion tuella vieraslajien torjuntaa voitaisiin tehostaa. Asukkaiden mukaan saamiseksi olisi hyvä kehittää keinoja motivaation lisäämiseksi. Melko laaja ja syvällinen koulutus saattaisi innostaa torjuntatoimintaan. Kaupungin yleisten alueiden talkoissa Helsingin kaupunki on jo vuosia antanut neuvoja torjuntaan ja apua jätteenkuljetukseen.

Kuntien torjuntavastuuta, silloin kun vieraslajiesiintymän alkuperää ja leviämistapaa ei voida osoittaa, olisi hyvä avata ja tarkentaa. Ovatko kunnat niistä vastuussa yhdessä ELY-keskusten kanssa? Aiemmin kunnat ovat vastanneet vain omistamistaan alueista. Joissain harvoissa tapauksissa Helsingin kaupunki on antanut apua talkoisiin alueilla, joissa on ollut sekä yksityisten että kaupungin maita. ELY-keskukset ovat vastanneet muista alueista. Yleensä maanomistaja on torjunnan vastuutaho, kuten vieraslajilaissa säädetään. Maaomistus tai hallinta ovatkin selkeitä kriteereitä vieraslajien torjuntavastuussa silloinkin, kun leviämisen lähdettä ei voida osoittaa. Kunnatkin voivat näitä tapauksia hoitaa, mutta erityisesti tällaisissa tapauksissa tarvittaisiin valtion tukea.

Helsingissä on noin 60 luonnonsuojelualuetta. Niiden vieraslajien kartoittaminen, hoito- ja käyttösuunnitelmien päivittäminen tai erillisten lupien haku vieraslajien torjuntaan vie aikaa. Vieraskasvilajien käytännön torjuntatyö nopeutuisi ja joustavoituisi, jos ne voitaisiin poistaa heti havaittaessa muiden hoitotoimenpiteiden yhteydessä ilman ELY-keskuksen lupaa tai vahvistetun hoito- ja käyttösuunnitelman vieraslajien torjuntaa koskevaa määräystä. Myös vieraslajilainsäädäntöä olisi hyvä kehittää vierasnisäkkäiden käytännön pyyntitoimenpiteiden sujuvoittamiseksi sekä luonnonsuojelu- että viheralueilla. Esimerkiksi Harakan saaressa supikoiraa tai minkkiä ei saa ampua pistoolilla piilokojun alle, jos kaikki alle 150 metrin säteellä asuvat eivät ole antaneet siihen nimenomaista lupaa. Mutta jos supikoira tai minkki on loukussa piilokojun vieressä, saa ne lopettaa pistoolilla ampumalla lupaa kysymättä. Vieraslajilain 16 §:ssä säädetään, että vierasnisäkkään voi lopettaa metsästyslain 25 §:n 1 momentin estämättä loukkuun alle 150 metrin etäisyydellä asutusta rakennuksesta. Lain 16 §:n 3 momentti on seuraava: tässä pykälässä tarkoitetun nisäkkään saa ampua sen pyydystämisessä käytettyyn loukkuun poiketen siitä, mitä metsästyslain 25 §:n 1 momentissa säädetään. Momentti 3 kannattaisi muuttaa muotoon: tässä pykälässä tarkoitetun nisäkkään saa ampua metsästysasetuksen 14 §:ssä määritellyissä tapauksissa, joissa myös keinotekoisen valonlähteen käyttäminen on sallittua.

Vieraslajijätteen kuljetus ja käsittely on ainakin toistaiseksi vielä kallista. Sen vuoksi vieraslajien torjunnan ajankohtia olisi myös hyvä ohjeistaa. Mitä aiemmin kesällä torjunta tapahtuisi, sitä vähemmän muodostuisi hankalasti siirrettävää ja käsiteltävää, esimerkiksi poltettavaa, vieraslajijätettä. Ainakin yksivuotisten lajien ennen kukintaa tehdyn torjunnan jäte voitaisiin kompostoida tavallisessa kompostorissa.

Helsingin kaupunki on tyytyväinen siihen, että uudesta hallintasuunnitelmasta on tarkoitus tiedottaa aktiivisesti kansalaisille ja yhteiskunnan eri toimijoille. Tiedotus on tarpeen kansallisesti haitallisten vieraslajien maahantuontikiellosta, kasvattamiskiellosta ja ympäristöön päästämiskiellosta. On hyvä, että tiedotuksessa kiinnitetään erityistä huomiota puutarhajätteen oikeaan käsittelyyn sekä sen varmistamiseen, että lemmikit eivät pääse lisääntymään eivätkä karkaamaan. Vieraslajiportaali (www.vieraslajit.fi) on paljon käytetty tietolähde ja se vähentää kuntien tiedotustarvetta ja samasta asiasta tiedottamisen päällekkäisyyttä.

Esittelijä

va. yksikön päällikkö
Johanna Af Hällström

Lisätietojen antaja

Kaarina Heikkonen, kaupunkiekologi, puhelin: 09 310 31581

kaarina.heikkonen@hel.fi