Poikkeamislupa, Malmi tontti 38320/6, Vanha Helsingintie 14, Krishna-liike ISKCON Suomessa

HEL 2020-009190
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 91

Malmi, Vanha Helsingintie 14, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 38. kaupunginosan (Malmi) korttelin 320 tonttia 6 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 10723 seuraavasti:

  • Rakennusalan käyttötarkoituksesta (rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen) siten, että rakennusalalle saa sijoittaa saunarakennuksen, jossa saa olla pienimuotoista keittiö- ja ravintolatoimintaa.
  • Rakennusalan rakennusoikeudesta (60 k-m²) siten, että uudisrakennuksen rakennusoikeus saa olla 120 k-m².
  • Poiketaan osittain asemakaavan mukaisen rakennusalan rajoista uudisrakennuksen osalta.
  • Tontin käyttötarkoituksesta (sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS)) siten, että:
    • päärakennuksessa saa olla asuintiloja henkilökuntaa varten enintään 150 m²
    • tontilla saa olla ravintolatoimintaa.

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

  • Lähtökohta uusille toiminnoille tulee olla kohteiden olemassa olevat rakenteet ja tilat. Rakennuksen muutos- ja kunnostustöissä tulee huomioida kohteen korkea rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo.
  • Kunnostustöiden (mm. värivalintojen) pohjatiedoksi tulee tehdä asiantuntijan laatima rakennushistoriallinen selvitys.
  • Rakennusten huonejärjestystä tai rakennusfysikaalista toimintatapaa ei lähtökohtaisesti tule muuttaa alkuperäisestä. Mahdollisia rakenteiden purkuja tulee tehdä hienovaraisesti siten, ettei levytysten ja myöhempien pintojen alla mahdollisesti sijaitsevia arvokkaita vanhoja yksityiskohtia tai pintoja menetetä.
  • Uudisrakennuksen mittakaavan ja ulkoasun tulee olla alisteinen päärakennukselle, ja samalla luonteva lisä ympäristön rakennuskantaan.
  • Kulttuurikerroksia koskeviin rakennustöihin ryhdyttäessä pitää muinaismuistolain mukainen rauhoitusluokitus ottaa huomioon, yhteistyössä kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksikön arkeologin kanssa.
  • Rakennuksista tulee laatia selvitys nykyisistä rakenteellisen paloturvallisuuden järjestelyistä sekä toimenpiteet, joita esitetty käyttötarkoituksen muutos edellyttää ennen rakennusluvan myöntämistä.

Maksu

1 365 euroa

Hakija

Krishna-liike ISKCON Suomessa

Rakennuspaikka

38. kaupunginosan (Malmi) korttelin 320 tontti 6

Hakemus

Hakija hakee lupaa voimassa olevasta asemakaavasta (nro 10723) poikkeamiseen seuraavasti:

  • Haetaan poikkeamaa asemakaavassa osoitetusta rakennusalan käyttötarkoituksesta siten, että tontille sijoitetaan uudisrakennus sauna pienimuotoista keittiö- ja ravintolatoimintaa varten. Rakennuksen koko on 120 m².
  • Asemakaavassa on jokaiselle rakennuspaikalle osoitettu erillinen rakennusoikeus. Haetaan poikkeamaa asemakaavassa osoitetuista rakennusoikeudesta siten, että tontin etelänurkkaan sijoitettavan uudisrakennuksen kerrosala ylittää asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden (60 m²) 60 m²:llä. Tontin rakennusalojen yhteenlaskettua rakennusoikeutta ei ylitetä.
  • Haetaan poikkeamista tontin käyttötarkoituksesta (YS = Sosiaalitointa- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue). Päärakennuksen yläkerta tulee uudestaan henkilökunnan asumiskäyttöön siellä jo oleviin asuinhuoneisiin, yhteensä 100 m². Lisäksi päärakennukseen tulee ravintolatoimintaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että toiminta ei vahingoita arvorakennuksia, niiden pitäminen asuttuina ja siitä seuraava huolto, ylläpito sekä yleinen tontilla tapahtuva toimeliaisuus myös ylläpitävät niiden kuntoa.

Hakija perustelee talousrakennuksen rakennusalan käyttötarkoitusmerkinnästä poikkeamista sillä, että suunnitteluratkaisulla edistetään historiallisesti arvokkaiden rakennusten suojelua. Hakijan mukaan nykyinen talousrakennuksen rakennusalan rakennusoikeus 60 m² on riittämätön sauna-, ravintola- ja keittiörakennukselle. Hakijan mukaan tontin yhteenlaskettua rakennusoikeutta (1 000 k-m²) ei ylitetä, vaikka rakennusalan rakennusoikeus ylitetään 60 k-m².

Hakija perustelee tontin käyttötarkoitusmerkinnästä poikkeamista sillä, että Krishna-liike aloittaa kasvisravintolatoiminnan (max 25 paikkaa) päärakennuksessa. Hakijan mukaan henkilökunnalla on välttämätön tarve asua toimintapaikassa Krishna-liikkeen toiminnan kannalta.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 12.10.1999 hyväksytty asemakaava nro 10723. Asemakaavan mukaan alue on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS). Nykyiset rakennukset on suojeltu merkinnällä sr-2. Kaupunkikuvallisesti arvokkaita rakennuksia ei saa purkaa, eikä niissä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksissa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka sijaitsee asuntovaltaisella alueilla A2, A3 sekä A4. Asuntovaltaista aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. A2-alueella keskeisten katujen varsilla tulee mahdollistaa liike- ja muuta toimitilaa. Korttelitehokkuus A2-alueella on pääasiassa 1,0–2,0, A3-alueella se on pääasiassa 0,4–1,2, ja A4-alueella se on pääasiassa alle 0,4.

Tontin pihapiiri on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi (Sonaby malm Malmby Storby).

Tontilla on nykyisin kaksi kaksikerroksista puurunkoista rakennusta sekä vanhaa ja arvokasta puustoa. Piha-alue on pääosin nurmi- ja hiekkapintainen. Pihapiiri liittyy viereisen Longinojan varren historialliseen kulttuurimaisemaan.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (22.4.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttaja ilmoittaa, että Helsingin kaupungin asunnot Oy:n osalta ei ole estettä poikkeamiseen.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakijalta ei ole määräaikaan mennessä saapunut vastinetta.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot sosiaali- ja terveystoimialalta sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta (kaupunginmuseo).

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (21.5.2021), että poikkeamishakemus koskee historiallisesti arvokkaan Örskin tilan rakennuksia osoitteessa Latokartanontie 11. Tila on yksi Sonaby-Malmin Storbyn kylän kantatiloista. Tällä paikalla sijainnut keskiaikainen kylä on nimistön perusteella asutettu 1100-luvulla, ja se esiintyy ensimmäisen kerran historiallisissa dokumenteissa 1400-luvun alkupuolella. Kyläpaikka on merkitty Museoviraston muinaisjäännösrekisteritunnuksella 1000001715 ja se on muinaismuistolain mukainen kiinteä muinaisjäännös rauhoitusluokituksella II. Kulttuurikerroksia koskeviin rakennustöihin ryhdyttäessä pitää muinaismuistolain mukainen rauhoitusluokitus ottaa huomioon hankkeessa, yhteistyössä kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksikön arkeologin kanssa.

Örskin tilan päärakennus tunnetaan historiallisesti arvokkaana Malminkylän kartanorakennuksena. Kohteen varhaisia rakennusvaiheita ei rakennusvalvontaviraston arkistojen perusteella tunneta. Rakennus on todennäköisesti valmistunut nykymuotoonsa useiden rakennus- ja laajennusvaiheiden myötä. Rakennuksissa on toiminut yksityinen Svenska folkakademin oppilaitos vuosina 1908-30, joka toiminnassaan suuntautui ruotsinkielisen maaseutuväestön sivistystyöhön. Opistoa varten ostetut Storgården ja Svenstugan –rakennukset mainittiin erittäin huonokuntoisiksi ennen vuosien 1907-08 laajoja kunnostustöitä.

Örskin tila ja rakennukset myytiin vuonna 1937 Helsingin maalaiskunnalle. Seuraavana vuonna rakennuksissa avattiin Malmin lastenkoti. Tätä toimintaa varten rakennukseen asennettiin keskuslämmitys, ja sivurakennukseen sijoitettiin keittiö-leipomo-ruokasalitilat. Lastenkodin toiminta jatkui 1960-luvun lopulle saakka, jonka jälkeen käyttäjänä oli Emmaus-yhdistys. Vuosien 1972-78 korjauksissa rakennukseen sijoitettiin Emmauksen toimintakeskus ja lastenkoti. Malmin virkistyskeskuksen tilat sijoitettiin rakennukseen vuosina 1979-80, jolloin rakennukset peruskorjattiin arkkitehti Irmeli Visannin suunnitelmien mukaan. Korjaus kattoi sekä päärakennuksen (Storgården) että sivurakennuksen (Svenstuga). Rakennuksiin sijoitettiin kokoontumis- ja asuintiloja, sekä toimintaa palvelevat keittiöt. Päärakennus varustettiin ilmanvaihtolaitteilla. Pihapiirin itälaidalle rakennettiin arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema lastenkodin sauna- ja pesularakennus vuonna 1947. Yksikerroksinen rankorakenteinen sauna on myöhemmin kuitenkin palanut.

Kaupunginmuseon kannan mukaan palaneen saunan paikalle voidaan sovittaa ympäristöön hyvin sopiva uudisrakennus, joka täydentää sivurakennuksena pihapiiriä. Poikkeamishakemuksessa esitetty rakentamisen laajuus on kaupunginmuseon arvion mukaan soveltuva päärakennuksen pihapiirissä. Uudisrakennuksen mittakaavan ja ulkoasun tulee olla alisteinen päärakennukselle, ja samalla luonteva lisä ympäristön rakennuskantaan. Suunniteltavan rakennuksen julkisivumateriaalien ja yksityiskohtien tarkentaminen tulee tehdä rakennuslupavaiheessa, eikä kaupunginmuseo ota tässä kantaa viitesuunnitelman yksityiskohtiin.

Olevien pää- ja sivurakennusten muutos- ja kunnostustöissä tulee huomioida kohteen korkea rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo. Kohteet on asemakaavassa v. 1999 varustettu rakennussuojelumerkinnällä sr-2: Suojeltava rakennus. Kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Kunnostustöiden pohjatiedoksi tulee tehdä asiantuntijan laatima rakennushistoriallinen selvitys. Rakennusten huonejärjestystä tai rakennusfysikaalista toimintatapaa ei lähtökohtaisesti tule muuttaa alkuperäisestä. Mahdollisia rakenteiden purkuja tulee tehdä hienovaraisesti siten, ettei levytysten ja myöhempien pintojen alla mahdollisesti sijaitsevia arvokkaita vanhoja yksityiskohtia tai pintoja menetetä. Rakennukset ovat suurtilojen päärakennuksina poikkeuksellisia helsinkiläisrakennuksia, niiden rakenteiden historia saattaa syvimmillään ulottua jopa 1800-luvun alkupuolelle. Julkisivuväritysten muutokset tulee perustua rakennuksen pintakerrostutkimuksella varmistettuihin alkuperäissävyihin.

Uudisrakennus sijaitsee alueella, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu historiallinen kyläpaikka. Rakentamiseen osoitetuilla osilla, uudisrakennusten paikat ja kunnallistekniset asennukset, tulee ennen rakennustöiden aloittamista suorittaa arkeologinen koetutkimus ja dokumentointi. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja tutkimustarpeesta on neuvoteltava kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin arkeologin kanssa hyvissä ajoin ennen rakennustöitä.

Kaupunginmuseo voi puoltaa poikkeamishakemusta, tässä esitetyin huomautuksin.

Sosiaali- ja terveystoimialalla ei ollut lausuttavaa.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska kiinteistössä on harjoitettu myös aiemmin haetun kaltaista toimintaa kuten koulutusta, ravintolatoimintaa ja asumista.

Uudisrakennus voidaan toteuttaa haetussa käyttötarkoituksessa, laajuudessa ja esitetyssä sijainnissa. Uudisrakennus tulee sovittaa historialliseen pihapiiriin kaupunginmuseon ohjauksessa. Jatkosuunnittelun aikana ratkaistaan rakennuksen paloturvallisuusjärjestelyt.

Poikkeamisen tavoitteena on edistää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskokonaisuuden käyttöönottoa, ja hakemuksen mukainen toiminta edistää rakennuskokonaisuuden säilymistä ja kunnossapitoa.

YS-tontti ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu asumiskäyttöön, mutta henkilökunnan asunnot voidaan sallia.

Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee selvittää rakennusten palotekniset järjestelyt. Mikäli esimerkiksi osastointia ei nykyisellään ole toteutettu rakennuksessa, edellyttää sen toteuttaminen todennäköisesti merkittäviä muutostöitä ravintola- ja asumiskäytön mahdollistamiseksi. Rakennuslupavaiheessa rakennuksista laaditaan tarkempi selvitys nykyisistä rakenteellisen paloturvallisuuden järjestelyistä sekä toimenpiteet, joita esitetty käyttötarkoituksen muutos edellyttää.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö sekä suojelutavoitteiden edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Lisätietojen antaja

Katariina Hirvonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 21300

katariina.hirvonen@hel.fi

Kaisa Jama, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22980

kaisa.jama@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja