Lausuntopyyntö, Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotus, Espoon kaupunki
Lausunto Espoon kaupungille Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksesta
Päätös
Kaupunginhallitus päätti antaa Espoon kaupungille otsikkoasiassa seuraavan lausunnon:
Espoon kaupunki on laatinut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksen, joka on päivätty 25.5.2020. Kaupunginhallitus antoi lausunnon yleiskaavaluonnoksesta 11.6.2018, minkä Espoon kaupunki merkitsi tiedoksi.
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on strateginen kaava, jolla osoitetaan maankäytön kehittämisen periaatteet ja painopisteet vuoteen 2050. Kaava-alue käsittää yli puolet Espoon pinta-alasta ja sillä luodaan mahdollisuudet jopa 60 000 uuden asukkaan ja 11 000 työpaikan syntymiselle Espooseen vuoteen 2050 mennessä.
Toteuttamisen aikajänne on jaettu yleiskaavaratkaisun pohjalta karkeasti kolmeen vaiheeseen: Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin ratkaisuihin. Lyhyen aikavälin maankäytön muutokset voivat alkaa toteutua heti yleiskaavan voimaantulon jälkeen, kun taas pitkän aikavälin muutokset ovat riippuvaisia uusista liikenneratkaisuista. Espoo toteaakin kaavalausuntoja koskevissa vastineissa, että joukkoliikenneyhteyksien suunnittelua on jatkettu yleiskaavan ehdotusvaiheen liikenneselvityksessä 2019 ja Vihdintien kehityskäytäväselvityksessä 2019 yhteistyössä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) sekä Vantaan ja Helsingin kanssa. Tulevaisuudessa tarvittavien kaupunkien rajat ylittävien joukkoliikenneyhteyksien koordinoimista jatketaan yhteistyössä naapurikuntien, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.
Kaupunginhallitus viittaa yleiskaavaluonnoksesta antamaansa lausuntoon ja pitää hyvänä, että liikenteeseen liittyviä selvityksiä jatketaan ja että yleiskaavaehdotuksen yleismääräyksessä on määrätty, että maankäytön jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota toimiviin liikenneyhteyksiin sekä saavutettavuuteen joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Uusimaa-kaavan 2050 raskaan raideliikenteen varikkoon tulee varautua maakuntakaavan mukaisesti. Kaavassa on merkintä ja seuraava määräys varikon selvitystarpeesta: Selvitetään pääkaupunkiseudun junaliikenteen tarpeisiin rakennettavan varikon vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja sekä Kirkkonummen että Histan suuntiin käyttäen kriteereinä junaliikenteen tarpeita, taloudellisuutta ja toimivuutta, sijaintipaikan luonto- ja kulttuuri arvoja sekä kaupunkirakenteen tarkoituksenmukaisuutta.
Kaava-alue ei rajaudu Helsinkiin, mutta mitoituksen ja liikenneratkaisujensa kautta sillä on seudullisia vaikutuksia. Helsingillä on kaava-alueella maanomistusta, joistamerkittävimmät sijaitsevat Vihdintien varressa Lakiston, Lahnuksen jaLuukin alueilla. Helsingin maanomistus on otettu kaavaratkaisussa huomioon, ja Helsinki tekee yhteistyötä myös näissä kysymyksissä Espoon maankäytön suunnittelun edustajien kanssa.
Kaupunginhallituksella ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksesta.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Espoon kaupunki on pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksesta 2.11.2020 mennessä.
Aineisto on Espoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa:
www.espoo.fi/yleiskaavapoke(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
.
Helsingin kaupunginhallitus on antanut lausunnon Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta 11.6.2020. Lausunto perustui kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoon 29.5.2018. Lausunnossa todettiin, että yleiskaava-alue on kooltaan 169 km2 (yli 50 % Espoon maapintaalasta). Kaavaluonnoksessa on varauduttu 60 000 uuteen asukkaaseen ja 11 000 uuteen työpaikkaan. Kaava-alue ei rajaudu Helsinkiin, mutta mitoituksensa kautta sillä on seudullisia vaikutuksia.
Lisäksi Helsingillä on kaava-alueella maanomistusta, joista merkittävimmät sijaitsevat Vihdintien varressa Lakiston, Lahnuksen ja Luukin alueilla. Helsingin omistamat alueet on luonnoksessa varattu pääosin virkistys-, luonnonsuojelu-, Natura 2000-, ja loma-asuntoalueiksi sekä virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden alueiksi.
Kaavaratkaisu perustuu raideliikenneverkoston laajentamiseen sekä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen uusien raideliikennekäytävien varrella. Kaava-alueen länsipuolella Länsirata ja itäpuolella Kalajärveltä Leppävaaraan suuntautuva pikaraitiotieyhteys muodostavat joukkoliikennejärjestelmän rungon, johon tukeutuen on osoitettu kaavan mahdollistamat uudet ja kehittyvät aluevaraukset. Länsiradan asemanseudut on merkitty raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun kehittämisperiaatemerkinnällä, joka selostuksen mukaan sallii alueilla jo ennen radan toteuttamispäätöstä radan tai alueiden tulevaa käyttöä edistäviä toimenpiteitä.
Kaavaratkaisun tavoitteellinen keskusverkko mahdollistaa Espoon keskuksen ja Kalajärven kehittämisen keskuksina, sekä osoittaa uudet keskukset Histaan, Mynttilään ja Viiskorpeen. Elinkeinoelämän vyöhykkeet on osoitettu pääosin Kehä III:n ja Turunväylän varsille sekä keskustatoimintojen alueille, joiden lisäksi on mahdollistettu työpaikkojen sijoittuminen asuinalueille. Kaavassa on huomioitu laajat luonto- ja kulttuuriympäristöarvot, säilytetty merkittävimmät seudulliset viheryhteydet ja tunnustettu ekosysteemipalveluiden merkitys maankäytön suunnittelussa.
Kaavaluonnoksesta tehdyssä seudullisten vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu, että yleiskaavaluonnoksen mahdollistama yhdyskuntarakenteen toteuttaminen vaikuttaa seudullisella tasolla erityisesti liikennemääriin, asuntomarkkinoihin ja palveluihin. Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että muutokset yhdyskuntarakenteessa voivat aiheuttaa Helsingin keskustaan suuntautuvan liikennemäärän kasvua. Jotta Helsinki voi edistää omia maankäyttötavoitteitaan, liikennemäärien kasvu on välttämätöntä ohjata kestäviin kulkumuotoihin. Tehtävissä ratkaisuissa tulee varmistaa, että liikenteen toimintaedellytykset Helsingin keskustaan säilyvät toimivina. Kokonaisratkaisuna ja pitkällä aikavälillä yhdyskuntarakenteen kehityskäytävien tukeutuminen raideliikenteeseen on perusteltua. Ratkaisut raideliikenneverkon laajentamisesta ja toteutuksesta tulee tehdä seudullisesti siten, että ne tukeutuvat mahdollisimman hyvin seudullisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Uusien aluevarausten toteuttamisedellytysten vahva kytkeminen raideyhteyksien toteutumiseen on tärkeää seudullisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, yhdyskuntarakenteen tasapainoiseksi kehittämiseksi ja liikennejärjestelmän toimintaedellytysten turvaamiseksi. Sujuvan arjen ja kestävän elämäntavan kannalta on tärkeää varmistaa sujuvat joukkoliikenneyhteydet myös merkittävimmälle elinkeinoelämän alueille. Yksityisautoilun määrän noususta johtuvien seudullisten vaikutusten ehkäisemiseksi kaavalla tulee mahdollistaa kestäviin kulkumuotoihin perustuva elämäntapa myös alueilla, jotka eivät sijaitse raideliikenteen asemien välittömällä vaikutusalueella.
Espoon pohjois- ja keskiosien kaavaehdotuksesta saadun lausuntopyynnön johdosta on pyydetty lausunnot kaupunkiympäristön toimialalta sekä kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksiköltä ja kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalveluilta. Lausunto saatiin kaupunkiympäristön toimialalta 25.9.2020 ja kulttuuriympäristöyksikkö ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa. Päätösesitys on kaupunkiympäristön toimialan lausunnon mukainen.
Päätös tullut nähtäväksi 03.11.2020
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154