Asemakaavan muutos nro 12762, Kaartinkaupunki, tontti 3210/3, Kasarmikatu 19a, Kiinteistö Oy Kasarmitorin Kauppakeskus
V 26.2.2025, Kaartinkaupungin Kasarmitorin liikerakennuksen asemakaavan muutos (nro 12762)
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelin 3210 sekä katu- ja torialueiden asemakaavan muutoksen 10.9.2024 päivätyn piirustuksen nro 12762 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Käsittely
Vastaehdotus:
Marcus Rantala: Lisätään uusi kappale esittelijän perusteluihin kohtaan jatkotoimenpiteet: "Kaupunginhallitus yhtyy kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymään kehotukseen siitä, että itse rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa pyritään etsimään keinoja, joilla uudisrakennus hahmottuu mahdollisimman kevyenä rakennusmassana arvokkaan torin laidalla. Kaupunginhallitus korostaa niitä kaavamääräyksiä, joilla on asetettu tulevan rakennuksen toteutukselle vaatimus korkeasta laatutasosta, ajattomuudesta ja arkkitehtuurin sovittamisesta ympäristön arvokkaaseen kaupunkikuvaan."
Kannattaja: Tuomas Rantanen
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Marcus Rantalan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelin 3210 sekä katu- ja torialueiden asemakaavan muutoksen 10.9.2024 päivätyn piirustuksen nro 12762 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee liikerakennuksen tonttia Kasarmitorin laidalla, osoitteessa Kasarmikatu 19a. Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisen, kaksikerroksisen kaupparakennuksen purkamisen ja korvaamisen uudella, kolmikerroksisella toimisto- ja liikerakennuksella. Lisäksi tarkoituksena on laajentaa kellaritiloja siten, että uudisrakennuksen maanalaiset pysäköintitilat liitetään Kasarmitorin olemassa olevaan pysäköintilaitokseen. Kaava-alueeseen kuuluu myös Kasarmitori sekä sitä ympäröivät katualueet, mutta niiden maanpäälliset osat on tarkoitus säilyttää entisellään ja suojella tarpeellisilta osin.
Tavoitteena on kasvattaa ydinkeskustan käyttäjämääriä lisäämällä korkeatasoista toimistotilaa hyvin saavutettavalle ja toimistokysynnän kannalta halutulle alueelle. Tavoitteena on myös elävöittää lähialuetta ja kytkeä rakennus toiminnallisesti entistä paremmin sekä torialueeseen että Kasarmikadulle avaamalla maantasokerrosten liiketiloja molempiin suuntiin. Palvelutarjonta alueella pysyy vähintään ennallaan tai paranee. Tavoitteena on, että kaupparakennuksen tilalle toteutetaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen toimitilarakennus. Uudisrakennukselta vaaditaan poikkeuksellisen korkeatasoista toteutusta; sovittaminen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön edellyttää muun muassa korkeuden rajoittamista siten, ettei rakennus nouse historiallisesti arvokkaan Kaartin kasarmikorttelin päärakennuksen räystäskoron yläpuolelle. Myös rakennuksen arkkitehtuuriin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja toteutuksen laatutaso varmistetaan useilla kaavamääräyksillä.
Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty edistämään elinkeinotoiminnan edellytyksiä lisäämällä modernin toimitilan ja laadukkaan kaupallisen tilan määrää ydinkeskustassa kuitenkin siten, että rakentaminen ei vaaranna historiallisen ympäristön erityisiä arvoja.
Uutta toimistokerrosalaa mahdollistetaan 3 000 k-m². Liiketiloja on maanpäällisissä tiloissa vähintään 1 600 k-m² ja maanalaisissa tiloissa enintään 2 070 k-m². Viitesuunnitelman mukaisessa ratkaisussa liiketilojen määrä pysyy nykytilanteeseen nähden lähes ennallaan. Työpaikkamäärän lisäys on arviolta n. 120. Maanpäällisen rakentamisen tonttitehokkuus on e=3,0.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että keskustan käyttäjämäärä kasvaa ja kaupallisten palveluiden laatu paranee. Uudisrakennus muuttaa valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kaupunkikuvallista ilmettä vaarantamatta kuitenkaan sen arvoja.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan alue on Liike- ja palvelukeskusta C1 -aluetta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen. Alue erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu. Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.
Helsingin maanalaisen yleiskaavan 2021 (nro 12704) mukaan alue on Keskustan maanalaisen kehittämisen kohdealuetta ja suurin osa kaava-alueesta kuuluu myös nykyisten rakennettujen maanalaisten tilojen ja tunneleiden alueeseen, jossa nykyisten maanalaisten tilojen ja tunnelien olemassaolo on otettava huomioon ja turvattava niiden toiminta- ja kehittämisedellytykset. Maanalaisessa yleiskaavassa on tilavaraukset sekä Kasarmitorin pysäköintilaitokselle että yhdyskuntateknisen huollon tunneleille. Asemakaavamuutosalueelle sijoittuu myös maanalaisessa yleiskaavassa esitetyn keskustan poikittaisen pikaraitiotietunnelin varaus, joka asettaa reunaehtoja mm. energiakaivojen toteuttamiseen alueella. Asemakaavamuutos ei vaaranna maanalaisen yleiskaavan mukaisten hankkeiden toteuttamista. Nyt laadittu kaavaratkaisu on maanalaisen yleiskaavan mukainen.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.10.2021 Kasvun paikka - Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025. Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä keskustan työpaikkojen ja palveluiden määrän ja intensiteetin kasvua sekä vaalimalla alueen omaleimaista identiteettiä täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä samalla huomioiden alueiden erityispiirteet. Lisäksi kaavaratkaisu toteuttaa kaupunginhallituksen 22.5.2023 hyväksymässä Ydinkeskustan maankäytön kehityskuvassa 2032 linjattuja toimenpiteitä, kuten katutilan elävöittämistä kivijalkaliiketiloilla, ydinkeskustan varaamista työpaikkaintensiivisille toiminnoille, maanalaisen pysäköinnin kokonaisuuden kehittämistä, kaikille avoimen kaupunkitilan säilymistä ja tapahtumien mahdollistamista. Nyt laadittu asemakaava on kehityskuvassa mainittu ydinkeskustan toiminnallisuuden kannalta merkittävänä kehittämishankkeena.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Kasarmitori on Helsingin vanhan kivikaupungin keskustan historiallinen paraatiaukio. C.L. Engelin suunnittelema upseerirakennus torin etelälaidalla Kaartin kasarmin korttelissa muodostaa paraatijulkisivun torin suuntaan. Myös muut toria reunustavat korttelijulkisivut ovat poikkeuksellisen näyttäviä ja suurin osa rakennuksista onkin suojeltu. Rakennukset ovat pääasiassa liike- ja toimistorakennuksia, mutta torin ympärillä on myös jonkin verran asuntoja. Koko torialue kuuluu Museoviraston inventoinnissa Kaartin kasarmin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY).
Tori on nykyisellään kivipintainen ja reunustettu puilla kolmelta sivultaan. Torin alle on rakennettu Kasarmitorin noin 420 paikkainen pysäköintilaitos, jonka ajorampit sijaitsevat torin itäreunalla.
Kasarmitorin kaupparakennus torialueen länsiosassa on rakennettu vuonna 1960 (arkkitehti Iikka Martas). Alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu nauhaikkunallinen näyttely- ja liikerakennus asettuu torin suuntaan laskevaan maanpintaan nähden siten, että Kasarmikadun puolelta rakennus on yksikerroksinen ja Kasarmitorin puolelta kaksikerroksinen.
Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa vuosilta 2003 ja 1999. Kaupparakennuksen tontti on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jonka pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus on 3 040 k-m², minkä lisäksi kellariin saa rakentaa 940 k-m² kokoontumis- ja liikuntatiloja. Suurin sallittu kerrosluku on 2 ja vesikaton ylin sallittu korkeusasema +16.5. Torialue on asemakaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi aukiotilaksi. Torin alle on osoitettu tila maanalaiselle pysäköintilaitokselle ja sen ajoluiskat torin itälaidalle.
Helsingin kaupunki omistaa tori- ja katualueet. Korttelialue on yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.
Kaavaratkaisun kustannukset
Asemakaavaratkaisun toteuttaminen edellyttää nykyisen tontin läpi kulkevan kaukolämpöputken siirtoa Kasarmikadulle. Siirrosta on arvioitu aiheutuvan kustannuksia noin 30 000 euroa. Kustannusten jaosta sovitaan jatkoneuvotteluissa. Nykyisen pysäköintilaitoksen tuentatöiden mahdollisista vaikutuksista Kasarmitorin rakenteisiin ja niiden ennallistamisesta vastaa hanke.
Asemakaavamuutos nostaa tontin arvoa. Kaavaratkaisun edellyttämä maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus on kaupungin puolesta hyväksytty tonttipäällikön päätöksellä 9.12.2024 § 71 ja sopimus on allekirjoitettu 7.1.2025.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:
- kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaupunginmuseo
Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat rakennuksen kaupunkikuvalliseen asemaan suhteessa historialliseen ympäristöön, torialueeseen ja Kaartin kasarmin päärakennukseen, johtosiirtojen tarpeen ja niiden kustannusten sekä riittävien maanalaisten tilavarausten huomioimiseen asemakaavassa, olemassa olevien turvallisuusrakenteiden ja -järjestelyjen säilymiseen sekä niiden edelleen kehittämiseen Kaartin korttelin ympärillä sekä Puolustusvoimien lisäämiseen asiantuntijaviranomaiseksi kaavan valmistelussa.
Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että kaupunginmuseon kanssa käytyjen neuvottelujen mukaiset linjaukset rakennuksen arkkitehtuurista ja korkeudesta on tuotu kaavamääräyksiin. Hankkeesta on laadittu erillinen rakennettavuusselvitys, jossa on huomioitu alueella sijaitsevat kunnallistekniset varaukset. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto sekä Puolustusvoimilta että Senaatti-kiinteistöiltä, jotta Kaartin kortteliin liittyvät turvajärjestelyt voidaan huomioida tarkoituksenmukaisesti.
Mielipiteet
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat uudisrakennuksen korkeuteen, liialliseen massiivisuuteen, arkkitehtuuriin, maisemallisten vaikutusten arviointiin, valtakunnallisten kulttuuriympäristöarvojen vaarantumiseen, historiallisen aukiotilan sommitelman rikkoutumiseen sekä julkisen tilan yksityistämiseen, tarvittaviin asiantuntijalausuntoihin, hankkeen yleiskaavan vastaisuuteen maantasokerroksen liiketilojen osalta, katutilan ja torialueen elävyyteen, palveluiden saavutettavuuteen, vastapäisten rakennusten huoneistojen näkymien menettämiseen ja valaistusolosuhteiden huonontumiseen, uudisrakennuksen vaikutukseen lintujen olosuhteisiin ja mahdollisuuteen lisätä niiden pesäpaikkoja, rakennusaikaisten liikennejärjestelyjen sujuvuuteen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä siihen liittyvän valmisteluaineiston lyhyeen nähtävilläoloaikaan, hankkeiden tasapuoliseen kohteluun, havainnekuvien virheellisyyteen ja suunnitelmassa esitettyjen teknisten ratkaisujen, kuten pysäköinnin ja ilmanvaihdon huolimattomaan suunnitteluun sekä kaavamuutoksen hakijan luotettavuuteen.
Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kulttuuriympäristöarvojen säilymisestä sekä uudisrakennuksen sovittamisesta niin torialueen kaupunkikuvaan kuin Kaartin kasarmin korttelin arvoihinkin on keskusteltu tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa ja yhdessä sovitut reunaehdot on asetettu asemakaavamääräyksiksi. Viitesuunnitelmaa on muutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheesta siten, että Kasarmikadun puolelle maantasoon on lisätty myös kadulle aukeavia liike- ja aulakahvilatiloja sekä ikkunoita kauppakerrokseen. Sisäänkäyntien ja ikkunoiden mahdollistamiseksi rakennuksen korkoa on kasvatettu reilulla metrillä, kuitenkin siten, että kattokorko edelleen pysyy Pääesikunnan räystäskoron alapuolella. Kaavamääräyksissä liiketilavaatimus koskee sekä torin, että kadun puolta. Uudisrakennuksen julkisivujen lasipinnat on viitesuunnitelmassa kuvioitu, mikä himmentää ympäristöön suuntautuvaa hajavaloa sekä ehkäisee lintujen törmäysriskiä ja lasipintojen käsittelystä on annettu kaavamääräys.
Kirjallisia mielipiteitä saapui 9 kpl.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 18.1.–16.2.2024, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.
Kaavaehdotuksesta tehtiin 8 muistutusta, joista 1 oli aiemmin jätetyn muistutuksen oikaisu. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui 1 kirje, joka oli aiemman muistutuksen täydennys. Muistutuksen tekijöinä oli mm. kulttuuriympäristön suojeluun erikoistuneita yhdistyksiä sekä lähialueen taloyhtiöitä.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat uudisrakennuksen liian suureen kokoon ja erityisesti korkeuteen, valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) luokitellun alueen suojelutavoitteiden vaarantumiseen, aukiotilan sommitelman rikkoutumiseen ja sitä ympäröivien arvorakennusten näkyvyyden heikkenemiseen, aukiotilaa koskevan suojelumerkinnän supistumiseen, erillisen kulttuuriympäristöselvityksen tarpeeseen koskien Kasarmitorin aukiokokonaisuutta, uudisrakennuksen arkkitehtuuriin, vastapäisten asuntojen näkymien ja valaistusolosuhteiden heikkenemiseen, kaavamuutoshankkeen käsittely- ja päätöksentekoprosessiin, yleiskaavan edellyttämän alueellisen tarkastelun puutteeseen sekä toimisto- ja liiketilojen kysyntään. Yhdessä muistutuksessa toivottiin päivittäistavarakaupalle väliaikaista korvaavaa tilaa purkutöiden ja rakentamisen ajaksi.
Kirjeessä esitetyt huomautukset täydensivät muistutuksissa esitettyjä huomautuksia ja kohdistuivat erityisesti Kasarmitorin aukiotilan tilallisen sommitelman rikkoutumiseen ja uudisrakentamisen korkeuteen sekä siihen, että viitesuunnitelman havainnekuvat eivät anna oikeaa kuvaa kaupunkikuvallisista vaikutuksista. Kirjettä on täydennetty kuvilla uudisrakennuksen volyymia havainnollistavasta 3d-massamallista.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Helen Oy
- Helen Sähköverkko Oy
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY)
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
- kaupunginmuseo
- sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (pelastuslaitos)
Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat uudisrakennuksen kokoon ja sen vaikutuksiin arvoympäristöön sekä kaavaehdotuksessa uudisrakennukselle osoitettuihin korkeus- ja ulkoasumääräyksiin. Kaupunginmuseon lausunto 13.2.2024 ilmenee päätöshistoriasta. Lisäksi huomautukset kohdistuivat tontin kautta kulkevaan nykyiseen kaukolämpölinjaan ja sen korvaavan yhteyden tarpeeseen, nykyisessä rakennuksessa sijaitsevaan muuntamoon ja uuden muuntamotilan rakentamiseen, erilliseen hulevesiviemäröintiin varautumiseen sekä palo- ja pelastusturvallisuuteen.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeestä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Kaavamuutoksen hakijan etua koskevista muutoksista on neuvoteltu erikseen mm. sähköpostilla. Kaupunginmuseon ja hakijan kanssa on pidetty kaksi työpalaveria, joissa on käsitelty nähtävilläolon jälkeen kehitettyjä viitesuunnitelmia.
Jatkotoimenpiteet
Lautakunta hyväksyi kaavaehdotusta käsitelleessään seuraavan jatkotoimenpiteen: Rakennuksen jatkosuunnittelussa pyritään etsimään keinoja, joilla uudisrakennus hahmottuu mahdollisimman kevyenä rakennusmassana arvokkaan torin laidalla. Lautakunnan äänestykset ilmenevät päätöshistoriasta.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Toimivalta
Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Kaupunginhallitus 27.01.2025 § 52
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli tiimipäällikkö Sinikka Lahti. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Marcus Rantalan ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 17.09.2024 § 461
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 10.9.2024 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12762 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelia 3210 sekä katu- ja torialueita.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyyn mielipiteeseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
- kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijalta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
- Kiinteistö Oy Kasarmitorin Kauppakeskus: 7 000 euroa
Rakennuksen jatkosuunnittelussa pyritään etsimään keinoja, joilla uudisrakennus hahmottuu mahdollisimman kevyenä rakennusmassana arvokkaan torin laidalla.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli tiimipäällikkö Sinikka Lahti. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Palautusehdotus:
Silja Borgarsdottir Sandelin: Palautetaan asia uudelleen valmisteltavaksi niin, että kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisen rakennuksen purkamisen ja korvaamisen uudella kaksikerroksisella toimisto- ja liikerakennuksella.
Palautuksen aikana tarkastellaan myös miten uudisrakennuksen julkisivun suunnittelussa voisi huomioida alueen muiden vanhojen rakennusten tyylit ja pyrkiä sovittamaan uudisrakennus ympäristöönsä.
Kannattaja: Mika Raatikainen
Vastaehdotus:
Noora Laak: Lisätään päätösehdotuksen loppuun: "Rakennuksen jatkosuunnittelussa pyritään etsimään keinoja, joilla uudisrakennus hahmottuu mahdollisimman kevyenä rakennusmassana arvokkaan torin laidalla."
Kannattaja: Jenni Hjelt
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Noora Laakin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Silja Borgarsdottir Sandelinin palautusehdotuksen mukaisesti.
Jaa-äänet: 11
Jenni Hjelt, Olli-Pekka Koljonen, Noora Laak, Otto Meri, Tuomas Nevanlinna, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Katri Penttinen, Risto Rautava, Anni Sinnemäki, Sameli Sivonen
Ei-äänet: 2
Silja Borgarsdottir Sandelin, Mika Raatikainen
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Kaupunkiympäristölautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 11–2.
10.09.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Sinikka Lahti, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 37478
Mikko Juvonen, tiimipäällikkö, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 37252
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 09 310 37217
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 13.2.2024
Asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa asemakaavan muutosehdotuksesta Kaartinkaupungin tontilla 3210/3, osoitteessa Kasarmikatu 19a. Kaupunginmuseo arvio kaavahanketta kulttuuriympäristön näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.
Kasarmitorilla nykyisin sijaitseva liikerakennus halutaan korvata kookkaammalla uudisrakennuksella. Asemakaavan muutoksessa torialue suojellaan sa-määräyksellä, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaana torina. Torialuetta reunustavat puurivit tulee säilyttää tai tarvittaessa uusia, toripinnan tulee olla luonnonkivinen ja muiltakin osin käyttää aikakaudelle tyypillisiä materiaaleja. Diagonaaliset kulkureitit torin halki tulee pitää vapaina terassi- tms. rakenteista. Muualla mahdollisia terasseja saa aidata ainoastaan kevyin, ympäristöön sopivin avokaitein ja istutuksin. Torilla sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas kioskirakennus saa suojelumerkinnän sr, joka turvaa sen säilymisen, mutta mahdollistaa sen siirtämisen torialueella.
Suunnittelualueella sijaitseva Kasarmikatu 19a liikerakennuksen rakennutti Kasarmintorin näyttelyhalli Oy ja sen suunnitteli arkkitehti Iikka Martas. Rakennus valmistui vuonna 1960. Alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu pitkä ja matala näyttely- ja liikerakennus on kaksikerroksinen ja siinä on kaksi kellarikerrosta: yläkellari oli alun perin näyttelytilana ja alakellarissa oli paikoitus ja mm. väestönsuoja. Kasarmitorin suuntaan aukeavan julkisivun takana oli näyttelyhallin parveke, ravintola ja huoltoasema. Kasarmikadun puolella oli KOP:n konttori, myymälätiloja ja hallimyymälä täynnä myyntikoppeja. Nykyisinä käyttäjinä rakennuksessa ovat mm. päivittäistavaramyymälä, posti, tanssikoulu ja pikaruokaravintola. Kaksikerroksinen rakennus on melko tyypillinen esimerkki aikakautensa liikearkkitehtuurista ikkunanauhoineen ja tiiliseinineen. Yksityiskohdissa ikkunalinjan yläpuolella ja räystäslinjassa, oli käytetty ajalle modernia eloksoitua poimutettua alumiinilevyä. Rakennus sijaitsee Rky-2009 alueella, Kaartin kasarmin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Tori oli mukana jo Johan Albreht Ehrenströmin vuonna 1812 laatimassa Helsingin ensimmäisessä asemakaavassa. Kaartin kasarmikorttelilla on tärkeä kansallinen symboliarvo suomalaisen sotaväen historiallisena toimintaympäristönä, ensin Kaartin kasarmina ja sittemmin puolustusministeriön ja pääesikunnan toimitiloina. Kasarmitori on kulttuurihistoriallisesti arvokas aukiotila ja ympäristökokonaisuus (Helsingin yleisten alueiden arvoympäristöt – inventointi 2007.) Aukiota ympäröi merkittävää eri aikakausilta periytyvää rakennusperintöä.
Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa nro 10621 (tullut voimaan 19.6.2003) ja nro 10529 (tullut voimaan 29.1.1999). Kaupparakennuksen tontti on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jonka pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus on 3 040 k-m2, minkä lisäksi kellariin saa rakentaa 940 k-m2 kokoontumis- ja liikuntatiloja. Suurin sallittu kerrosluku on 2 ja vesikaton ylin sallittu korkeusasema +16.5. Torialue on asemakaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi aukiotilaksi.
Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisen, kaksikerroksisen kaupparakennuksen purkamisen ja korvaamisen uudella, kolmikerroksisella toimisto- ja liikerakennuksella. Viitesuunnitelmassa (Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki, suunnitelma päivätty 10.3.2023) nykyisen rakennuksen korvaava uudisrakennus on kolme maanpäällistä kerrosta käsittävä toimisto- ja liikerakennus. Maanalaisia tiloja on kahdessa kerroksessa. Uutta toimistokerrosalaa mahdollistetaan 3 000 k-m2. Liiketilojen määrä pysyy nykytilanteeseen nähden lähes ennallaan. Työpaikkamäärän lisäys on arviolta n. 120
Rakennuksen ylimmäksi sallituksi korkotasoksi on määritelty +24,8, jotta se pysyy Kaartin kasarmin päärakennuksen räystäskoron alapuolella. Myös tekniset tilat tulee integroida rakennukseen, eikä niitä saa sijoittaa katolle. Julkisivujen ja vesikaton arkkitehtuuri tulee sovittaa ympäristön arvokkaaseen kaupunkikuvaan ja julkisivumateriaalien tulee olla laadukkaita ja aikaa kestäviä. Rakennusalan kulmat on pyöristetty paviljonkimaisen vaikutelman aikaansaamiseksi.
Aiemmassa oas-vaiheen lausunnossaan (1.12.2020) Helsingin kaupunginmuseo katsoi, että uudisrakentamista harkittaessa on olennaista tiedostaa ympäristön hierarkia. Paikalla sijaitsevan rakennuksen kulttuurihistorialliset ja arkkitehtoniset arvot eivät kaupunginmuseon näkemyksen mukaan edellyttäneet suojelua, mikä mahdollistaa sen korvaamisen uudisrakennuksella. Arvoympäristössä uudisrakennuksen tulee olla alisteinen Kaartin kasarmin päärakennukselle. Päärakennuksen räystäs muodostaa koron, jonka alle uuden rakennuksen korkeuden tulee jäädä, jotta päärakennus, joka on nykyään puolustusministeriön käytössä, säilyy aukion dominanttirakennuksena. Uudisrakennuksen rooli ja koko tulee huomioida myös siinä, että se ei rajaa toria, vaan sijoittuu toriaukiolle.
Uudisrakennuksen toteutuminen vaikuttaisi merkittävällä tavalla arvoympäristöön. Olemassa oleva rakennus on Kasarmikadun puolella yksikerroksinen, mutta kaksikerroksinen uudisrakennus nousisi huomattavasti nykyistä korkeammaksi. Vaikka asemakaavassa on rajoitettu uudisrakennuksen korkeusasemaa siten, ettei se nouse Kaartin kasarmin päärakennuksen räystäskoron yläpuolelle, muutos on kuitenkin suuri verrattuna olevan rakennuksen mittasuhteisiin. Viitesuunnitelmaa on muutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheesta siten, että Kasarmikadun puolelle maantasoon on lisätty kadulle aukeavia liike- ja aulakahvilatiloja sekä ikkunoita kauppakerrokseen. Sisäänkäyntien ja ikkunoiden mahdollistamiseksi rakennuksen korkoa on kasvatettu reilulla metrillä. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan uudisrakennuksen korkeutta tulee minimoida eikä kasvattaa. Kerroskorkeuden (noin 4 m) madaltamisella ja oas-vaiheen ratkaisulla Kasarmikadun puolella päästäisiin maltillisempaan lopputulokseen. Uudisrakennuksen korkomaailman tulee jäädä alisteiseksi kasarmirakennuksen suhteen esitettyä selkeämmin. Leveärunkoisen uudisrakennuksen kappalemainen hahmo yhtenäisellä ja vertikaalisuutta korostavalla julkisivukäsittelyllä ei jää alisteiseksi kasarmirakennukselle vaan päinvastoin se tuottaa kilpailijan kasarmirakennukselle, mikä ei ollut kaavamuutoksen tavoitteiden mukaista.
Kaupunginmuseo edellyttää, että sen esiin tuomat kommentit otetaan huomioon asemakaavan muutoksessa.
Lisätiedot
Sari Saresto, kulttuuriympäristöpäällikkö, puhelin: 09 310 36483
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 10.11.2023 § 64
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12762 pohjakartan kaupunginosassa 3 Kaartinkaupunki. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12762
Kaupunginosa: 3 Kaartinkaupunki
Kartoituksen työnumero: 46/2021
Pohjakartta valmistunut: 24.7.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Kari Rajala, paikkatietosuunnittelija, puhelin: 09 310 31976
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 1.12.2020
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseolta lausuntoa otsikon asiassa. Museo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön
vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos koskee Kasarmitorin kaupparakennuksen tonttia osoitteessa Kasarmikatu 19a (Kaartinkaupunki). Asemakaava-alueeseen kuuluu myös Kasarmitori sekä ympäröiviä katu-alueita maanalaisten tilavarauksien takia. Nykyinen kaupparakennus on tarkoitus purkaa ja tilalle rakentaa 3-kerroksinen toimisto- ja liikerakennus. Päivittäistavaramyymälä siirtyy osin maan alle ja lisäksi maanalaisiin tiloihin on suunnitteilla pysäköintitiloja, jotka yhdistettäisiin Kasarmitorin pysäköintilaitokseen. Torin maanpäälliset järjestelyt säilyvät lähtökohtaisesti ennallaan. Tavoitteena on mahdollistaa toimitilojen uudistaminen ja lisärakentaminen korkeatasoisella arkkitehtuurilla ja historialliseen ympäristöön sovittaen.
Nykyistä liikerakennusta koskeva asemakaava on vuodelta 1998. Tontti on siinä merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jonka pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus on 3040 k-m², minkä lisäksi kellariin saa rakentaa 940 k-m² kokoontumis- ja liikuntatiloja. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja vesikaton ylin sallittu korkeusasema on +16,5. Torialueen asemakaava on vuodelta 1999 ja torialue on siinä merkitty kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi aukiotilaksi. Torin alle on osoitettu tila maanalaiselle pysäköintilaitokselle ja sen ajoluiskat torin itälaidalle. Lisäksi torin reunoille on osoitettu puurivejä, sekä paikat ilmanvaihtokanaville, kioskille ja sisäänkäyntirakennukselle maanalaisiin tiloihin. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on merkitty liike- ja palvelukeskusta C1 -alueeksi.
Suunnittelualueella sijaitseva Kasarmikatu 19a liikerakennuksen rakennutti Kasarmintorin näyttelyhalli Oy ja sen suunnitteli arkkitehti Iikka Martas. Rakennus valmistui vuonna 1960. Alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu pitkä ja matala näyttely- ja liikerakennus on kaksikerroksinen ja siinä on kaksi kellarikerrosta: yläkellari oli alun perin näyttelytilana ja alakellarissa oli paikoitus ja mm. väestönsuoja. Kasarmitorin suuntaan aukeavan julkisivun takana oli näyttelyhallin parveke, ravintola ja huoltoasema. Kasarmikadun puolella oli KOP:n konttori, myymälätiloja ja hallimyymälä täynnä myyntikoppeja. Nykyisinä käyttäjinä rakennuksessa ovat mm. päivittäistavaramyymälä, posti, tanssikoulu ja pikaruokaravintola. Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriallinen dokumentointi vuonna 2018 arkkitehtitoimisto ark-byroon toimesta. Kasarmitorilla sijaitsi ennen nykyistä liikerakennusta arkkitehti Selim A. Lindqvistin piirtämä kauppahalli, joka purettiin vuonna 1958.
Suunnittelualue kuuluu Kaartin kasarmin valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Kaartin kasarmikorttelilla on tärkeä kansallinen symboliarvo suomalaisen sotaväen historiallisena toimintaympäristönä, ensin Kaartin kasarmina ja sittemmin puolustusministeriön ja pääesikunnan toimitiloina. C.L. Engelin suunnittelema päärakennuksen pääfasadi avautuu edusaukiolle eli Kasarmitorille. Tori on arvotettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi aukiotilaksi ja ympäristökokonaisuudeksi Helsingin yleisten alueiden arvoympäristöt -inventoinnissa 2007.
Helsingin kaupunginmuseo katsoo, että uudisrakentamista harkittaessa on olennaista tiedostaa ympäristön hierarkia. Arvoympäristössä uudisrakennuksen tulee olla alisteinen Kaartin kasarmin päärakennukselle. Päärakennuksen räystäs muodostaa koron, jonka alle uuden rakennuksen korkeuden tulee jäädä, jotta päärakennus, joka on nykyään puolustusministeriön käytössä, säilyy aukion dominanttirakennuksena. Uudisrakennuksen rooli ja koko tulee huomioida myös siinä, että se ei rajaa toria, vaan sijoittuu toriaukiolle. Rakennuksen tulee olla laadukas arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan. Aineistosta puuttuu näkymä Kasarmikadun suunnasta etelää kohti: tässä näkymässä uudisrakennus ilmeisesti peittäisi Kaartin kasarmin päärakennuksen.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman aineistona on viitesuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki, suunnitelma päivätty 6.11.2020). Suunnitelmassa esitetty, nykyisen rakennuksen korvaava uudisrakennus on kolme maanpäällistä kerrosta käsittävä toimisto- ja liikerakennus. Maanalaisia tiloja on kahdessa kerroksessa. Rakennusala ei suurene nykyisestä. Museon edustaja on osallistunut viitesuunnitelman kehittämiseen liittyviin kokouksiin kaupunkiympäristön toimialan kutsumana ja katsoo, että suunnittelussa on noudatettu yhdessä sovittuja linjauksia.
Lisätiedot
Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473
Päätös tullut nähtäväksi 11.02.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154