Lausuntopyyntö, luonnos hallituksen esitykseksi, laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta, opetus- ja kulttuuriministeriö

HEL 2020-011525
Asialla on uudempia käsittelyjä
29. / 803 §

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle varhaiskasvatuslain muuttamisesta

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon:

Voimassa oleva varhaiskasvatuslaki antaa mahdollisuuden poiketa päiväkodin henkilöstömitoituksesta vain lapsen hoitoaikoihin liittyvästä syystä. Mitoituksesta poikkeamista koskeva pykälä on koettu vaikeaselkoiseksi ja sitä sovelletaan usein virheellisesti. Hallituksen esitysluonnoksessa tarkennetaan, että mitoituksesta poikkeaminen ei ole sallittua henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä. Lisäksi varhaiskasvatuslakiin ehdotetaan lisättäväksi henkilöstölle velvollisuus ilmoittaa havaitsemastaan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvasta epäkohdasta tai epäkohdan uhasta. Helsingin kaupunki katsoo, että muutosehdotukset liittyvät hyvin tärkeisiin asioihin varhaiskasvatuksen toteuttamisessa.

Helsingin päiväkodeissa noudatetaan valtioneuvoston asetuksen mukaista henkilöstömitoitusta. Kaupungilla on yhteisesti sovitut käytännöt sekä päiväkotiryhmien muodostamiseen että henkilöstön poissaolotilanteisiin. Lomien ja muiden tiedossa olevien poissaolojen varalle tehdään suunnitelmat ja hankitaan tarvittava määrä sijaisia, jotta mitoitus toteutuu. Helsingissä on viime vuosina lisätty omien sijaisten määrää ja kehitetty sijaisjärjestelmää. Mitoituksen toteutumista seurataan säännöllisesti.

Ennalta tiedossa olevien poissaolojen lisäksi esitysluonnos koskee myös äkillisistä sairauspoissaoloista johtuvia tilanteita, joihin varautuminen on vaikeampaa. Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että varhaiskasvatusta on järjestettävä siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Laissa tulisi selkeästi tuoda esiin, millaisia mahdollisuuksia kunnalla on tilanteessa, jossa mitoitusta ei voida toteuttaa henkilöstön äkillisen sairastumisen vuoksi. Helsingissä on mittavia vaikeuksia varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuudessa, eikä sijaista ole kaikissa tilanteissa saatu hausta huolimatta.

Varhaiskasvatushenkilöstön saatavuuteen liittyvillä ongelmilla on merkittävä vaikutus henkilöstömitoitukseen toteutumiseen. Äkillisiin poissaoloihin on varauduttu monin eri tavoin, mutta henkilöstön sairastumista ei voida päiväkohtaisesti ennakoida. Saatavilla oleva henkilökunta on etenkin Helsingissä rajallinen, eikä mitoitukseen nähden tarvittavaa määrää sijaisia ole aina saatavilla. Kun henkilöstömitoitus ei yllättävän tilanteen vuoksi toteudu eikä sijaista onnistuta saamaan, henkilöstöä siirretään päiväkotien välillä.

Helsingin kaupunki pitää varhaiskasvatushenkilöstön ilmoitusvelvollisuutta tärkeänä asiana, mutta sitä tulisi tarkentaa ja täsmentää. Esitysluonnoksessa todetaan, että henkilöstöllä ei ole tällä hetkellä velvollisuutta ilmoittaa kenellekään epäkohdasta tai ilmeisen epäkohdan uhasta. Vaikka velvollisuutta ei ole laissa, on selvää, että työntekijä on velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista esihenkilölleen ja muullakin tavoin huolehtimaan terveellisestä ja turvallisesta varhaiskasvatusympäristöstä. Tähän ohjaa Helsingissä myös kaupunginhallituksen hyväksymät Helsingin kaupungin eettiset periaatteet.

Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia epäkohtia tulisi avata tarkemmin. Esitysluonnoksessa epäkohdalla tarkoitetaan varhaiskasvatuslain vastaista toimintaa, esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadussa ilmeneviä puutteita, lapsen kaltoinkohtelua tai toimintakulttuuriin sisältyviä lapselle vahingollisia toimia. Ilmoitusvelvollisuus koskisi suoraan lapsen varhaiskasvatukseen kohdistuvia epäkohtia. Tämä on tarpeellinen täsmennys, mutta jättää kuitenkin paljon tilaa henkilöstön omalle arvioinnille.

Lapsen kaltoinkohtelu on aina vakava asia, johon tulee puuttua välittömästi. Helsingillä on kattava menettelytapaohjeistus lastensuojelulain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta lastensuojeluun ja poliisille. Lapsen kaltoinkohtelun määritelmää tulisi kuitenkin tarkentaa. Esitysluonnoksesta ei käy ilmi, onko varhaiskasvatuslakiin ehdotetun ilmoitusvelvollisuuden suhdetta lastensuojelulakiin mietitty. Jos lapsen kaltoinkohtelusta tehdään ilmoitus lastensuojeluun ja poliisille, ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista tehdä lisäksi varhaiskasvatuslain mukaista ilmoitusta.

Arviointi siitä, sisältyykö toimintakulttuuriin lapselle vahingollisia toimia, voi poiketa monin tavoin eri henkilöiden välillä. Epäkohtia voi olla joissain tilanteissa hankala arvioida, etenkin ilmeistä epäkohdan uhkaa. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat epäkohdat tulee olla laissa täsmällisemmin määritelty, jotta ehdotus toteutuisi yhdenmukaisella tavalla ja täyttäisi sille asetetut tavoitteet.

Täsmällisemmän määrittelyn lisäksi ilmoitusvelvollisuus tulisi rajata varhaiskasvatushenkilöstön itse havaitsemiin epäkohtiin ja epäkohdan ilmeisiin uhkiin. Nyt ehdotus velvoittaa henkilöstön ilmoittamaan myös muulla tavoin tietoonsa saamasta epäkohdasta, vaikkei ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva työntekijä ole itse voinut sitä todentaa.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että epäkohdat ja ilmeisen epäkohdan uhat tulevat tietoon ja niihin puututaan riittävän ajoissa. Tämä ei kuitenkaan saa aiheuttaa lisääntyvää hallinnollista työtä ja viedä resursseja lapsille suunnatusta toiminnasta. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan varhaiskasvatuksessa ilmeneviin epäkohtiin pystytään vastaamaan voimassa olevan lainsäädännön ja ohjeistusten perusteella.

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731

maria.nyfors@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Begäran om utlåtande från undervisnings- och kulturministeriet
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Luonnos hallituksen esitykseksi
Liitettä ei julkaista internetissä.
4. Utkast till regeringens proposition
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.