Asemakaavan muutos nro 12936, Kruununhaan tontit 1/4 ja 2/1, 4 ja 5, Aleksanterinkatu 3 ym., Senaatti-kiinteistöt
V 21.5.2025, Valtioneuvoston linnan asemakaavan muutos, Snellmaninkatu 1 (nro 12936)
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli yksikön päällikkö Janne Prokkola. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Marcus Rantalan ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 1 ja katualueiden asemakaavan muutoksen 18.3.2025 päivätyn piirustuksen numero 12936 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelia 1 ja katualuetta (osa Snellmaninkatua ja Hallituskatua). Korttelin tontilla 4 osoitteessa Snellmaninkatu 1 sijaitsee vuosina 1822–53 rakennettu empiretyylinen rakennuksen ulkokehä ja vuosina 1897–1900 sisäpihalle rakennettu entinen painotalo (Valtioneuvoston linna), joka on valtion keskushallinnon käytössä.
ELY-keskus on 7.6.2022 rakennusperintölain nojalla antamalla suojelupäätöksellä (UUDELY/10762/2021, suojelupäätös) suojellut Valtioneuvoston linnan lukuun ottamatta sisäpihalla sijaitsevaa painotalona toiminutta rakennuksen osaa (entinen painotalo).
ELY-keskus on 16.2.2024 antamallaan päätöksellä (UUDELY/16050/2023, päätös, hylätty) hylännyt Valtioneuvoston linnan sisäpihalla olevaa entistä painotaloa koskevan suojeluesityksen ja toteaa, ettei erillisen vaarantamiskiellon antamiselle löydy perustetta. Hallinto-oikeus on päätöksellään 11.2.2025 (791/2025) hylännyt asiasta tehdyn valituksen. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.
Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa korttelin säilyminen edelleen alkuperäisessä valtion keskushallinnon käytössä laajentamalla Valtioneuvoston linnaa nykyaikaisella hallinto- ja toimistorakennuksella, joka säästää alkuperäiset vanhat ulkokehän rakennukset rakennusteknisesti ja tilallisesti raskailta muutoksilta ja ottaa huomioon alueen historialliset arvot. Sisäpihalle rakennettavan uudisrakennuksen tieltä puretaan entisenä painotalona toiminut rakennuksen osa, niin kutsuttu pihasiipi. Tavoitteena on parantaa merkittävästi ylimmän valtiojohdon työskentelyedellytyksiä huomioiden valtioneuvoston päätöksenteon ja sen valmistelun edellyttämät turvallisuusvaatimukset.
Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan sisäpihalle rakennettavan uudisrakennuksen rakentaminen siten, että se sovitetaan suojeltuun Valtioneuvoston linnaan ja korttelipihan ympäristön kaupunkikuvaan, jolloin se ei muuta suojellun Valtioneuvoston linnan kokonaisuuden roolia kaupunkikuvassa ja pitkissä kaupunkitilan näkymissä eikä muuta Helsingin merellistä julkisivua.
Uudisrakentamisen ja olemassa olevan rakennusosan kerrosala on yhteensä 24 400 k-m². Uutta virasto- ja hallintotoimintaa palvelevaa kerrosalaa on yhteensä 3 350 k-m². Tontin tehokkuusluku on et = 2,65. Lisäksi koko kaava-alueella saa rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia ja muita maanalaisia kellaritiloja asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että korttelin nykyinen hallinto- ja virastotoiminta voidaan laajentaa vastaamaan valtionhallinnon tulevaisuuden tarpeisiin, ja muutos mahdollistuu vaarantamatta korttelin ulkokehän rakennuksia sovittamattomilta muutospaineilta.
Kaupunkiympäristölautakunta esitti 7.11.2023 kaupunginhallitukselle asemakaavan muutoksen numero 12799 hyväksymistä. Valtuusto palautti päätöksellään 29.5.2024 (112 §) kaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueen kiistattomat historialliset arvot huomioidaan merkittävästi paremmin ensisijaisesti säästämällä purettavaksi esittävä vanha painotalo tai toissijaisesti niin, että uudisrakennus sovitetaan säästyvään vanhaan kokonaisuuteen sen alkuperäistä muotoa enemmän kunnioittavalla tavalla.
Valmistelussa on tutkittu entisen painotalon säilyttämistä sekä laajennusvaihtoehtoja siten, että entinen painotalo säilyy osittain tai sitä nostetaan 1,5 metriä maanalaisen tilan toimintojen mahdollistamiseksi. Teknisten haasteiden ja toiminnan tehottomuuden takia vaihtoehdot on kuitenkin hylätty, ja päädytty entisen painotalon purkavaan vaihtoehtoon.
Kaavaa valmisteltaessa on otettu huomioon alueidenkäyttölain 4 a § ja kaavaratkaisulla on varmistettu, ettei maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksia heikennetä.
Kaavaehdotusta on muutettu paremmin Valtioneuvoston linnan ja korttelipihan historialliset arvot huomioon ottavaksi siten, että uudisrakennusta on madallettu kerroksella ja rakennuksen runkoa on kavennettu ja muutettu sirommaksi suorakaiteen muotoon. Rakennuksen arkkitehtuuria on myös muutettu paremmin historiallisen ympäristön huomioon ottavaksi, ja pihan kaupunkikuvallinen arvo on saanut suuremman merkityksen.
Tarkistetun hankesuunnitelman pohjalta laadittu asemakaavan muutosehdotus on saanut uuden kaavanumeron 12936. Hankkeen diaarinumero ja hankenumero ovat samat kuin palautetussa asemakaavan muutosehdotuksessa.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että kaupunkirakennetta kehitetään kestävästi, ensisijaisesti uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä huomioiden alueiden erityispiirteet.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Alueella on Carl Ludvig Engelin suunnittelema 3–4 -kerroksinen, Aleksanterinkadun puolella osin 2-kerroksinen Valtioneuvoston linna, joka on rakentunut alkuperäisten suunnitelmien mukaiseen asuunsa vuosien 1822–1853 aikana osana Helsingin empiretyylistä monumentaalikeskustaa. Korttelipihan keskelle rakennettiin vuosina 1897–1900 arkkitehti Ricardo Björnbergin suunnittelema kolmikerroksinen Senaatin kirjapainoa palveleva painotalo. Nykyisen hahmonsa kortteli on saanut Engelin arkkitehtuurin hengessä toteutettujen korotusten ja uudisosien myötä vuoteen 1918 mennessä. Keisarillisen Senaatin talo muuttui keväällä 1917 itsenäisen Suomen Senaatin taloksi ja marraskuussa 1918 siitä tuli Valtioneuvoston linna.
Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1988.
Korttelialue on valtion omistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille välittömiä kustannuksia. Rakennusoikeuden lisäys keskustassa lisää kuitenkin kaupungin yleisten alueiden ylläpitokustannuksia ja nopeuttaa niiden peruskorjaustiheyttä.
Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo määritettiin maankäyttösopimuksesta käytyjen neuvotteluiden yhteydessä ja ehdollinen sopimus on allekirjoitettu 24.4.2025. Sopimus tulee voimaan, kun tonttipäällikön päätös maankäyttösopimuksesta (16.4.2025, 22 §) on saanut lainvoiman.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi Museoviraston, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa
Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueella sijaitsevaan mahdolliseen maanalaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön, jonka takia on käytävä muinaismuistolain 13 § edellyttämät neuvottelut, arvoja ja säilyneisyyttä koskevaan arvottamiskaavioon, jota on täydennettävä pihasiiven osalta sekä alueella sijaitsevien tietoliikennekaapeleiden huomioimiseen hyvissä ajoin ennen hankkeen toteutumista. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että muinaismuistolain mukainen neuvottelu on käyty ja kaavakarttaan on lisätty muinaismuistolain 13 § edellyttämään menettelyyn liittyvä määräys, koskien mahdollisen kohteen riittävien arkeologisten tutkimusten toteuttamista. Arvottamiskaaviota on täydennetty pihasiiven osalta.
Mielipiteet
Mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta saapui yksi kappale, ja se kohdistui linnuille vaarallisiin läpinäkyviin lasipintoihin. Mielipide on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että mielipiteessä esitetyn asian vastineessa todetaan, että suurin osa Valtioneuvoston linnan uudisrakennuksesta rakennetaan julkisivupinnaltaan rapattuna tai luonnonkivestä. Lasiseinäosuudet käsitellään mahdollisuuksien mukaan niin, että linnut huomaavat niitä. Kaavaan ei ole tehty muutoksia mielipiteen johdosta.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL/alueidenkäyttölaki 65 §) 9.1.–7.2.2025
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan.
Muistutukset
Kaavaehdotuksesta tehtiin viisi muistutusta.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat siihen, että RKY-alueella sijaitsevaa, osana Senaatintorin ympäristön historiallista kokonaisuutta olevaa, kaupunkikuvassa ja -rakenteessa kulttuurihistoriallisesti merkittävää entistä painotaloa ei saa purkaa. Kaava esitettiin palautettavaksi uudelleen valmisteluun siten, että myös painotalo suojellaan ja aidosti etsitään ja tutkitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kaavaa varten on laadittava laajempi, koko aluetta käsittelevä valtioneuvoston ja ministeriöiden maankäytön, toimitilojen ja muiden käyttötarpeiden kokonaissuunnitelma, kaava ei täytä MRL:n sisältövaatimuksia, koska ei ole tehty riittäviä vaikutusten arviointeja. Kaavoitusprosessia ei tule jatkaa, ennen kuin valituspäätös ELY-keskuksen painotaloa koskevan suojeluesityksen hylkäämispäätöksestä on ratkaistu. Muistutuksissa kyseenalaistettiin, onko valtionhallinnon toimintojen pitkän tähtäimen keskittäminen ja laajentaminen erityisen arvokkaalle paikalle todella tarpeen. Merkitykseltään keskeinen kaavahanke muodostaa ennakkotapauksen, joka vaarantaa rakennusperintömme säilymistä. Kaavan yhtenä vakavana puutteena pidettiin korttelin kaupunkikuvallisen tarkastelun rajaamista vain korttelin kadunvarsirakennuksiin. Korttelin linnakokonaisuuden tärveltyminen lisäisi valmiutta tehdä vaiheittaisia muutoksia kaikissa korttelin rakennuksissa. Hankkeen nähtiin tuhlaavan resursseja sekä edistävän ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Muistutuksissa kysyttiin, onko kaupunki luovuttamassa itseltään pois myös kaavoitusmonopolinsa sekä kaupunkikuvallisen ja toiminnallisen kokonaisharkintansa.
Muistutuksissa ilmoitettiin, että kansainvälinen valtioista riippumattoman kulttuuriperintöalan asiantuntijajärjestö ICOMOS, jossa on yli 10 000 kulttuuriperintöalan asiantuntijajäsentä 153 maassa, on julistanut Valtioneuvoston kanslian painotalon purkuhankkeesta kansainvälisen kulttuuriperintöhälytyksen yhdessä ICOMOS:in Suomen osaston kanssa. Hankkeen etenemisestä raportoidaan ja tiedotetaan jäsenistölle säännöllisesti.
Viranomaisten lausunnot
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaapeleiden siirto- ja suojaustarpeisiin mahdollisten maanrakennustöiden yhteydessä, siihen, että alueen vesihuolto on rakennettu valmiiksi eikä asemakaavan muutos edellytä vesihuollon lisärakentamista eikä rakennettujen vesihuoltolinjojen siirtämistä, alueen vesihuoltolinjojen kunnossapito- ja uusimistarpeeseen sekä alueen sekavesiviemäröinnin eriyttämistarpeeseen, joka vaatii uuden hulevesiviemärin rakentamista aiheuttaen tulevaisuudessa kaivutöitä alueella, siihen, että kiinteistöjen on syytä varautua eriyttämään tontilla muodostuvat hulevedet jätevesistä kiinteistöremonttien yhteydessä mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen, olemassa olevaan sähkökaapelilinjauksen sijaintiin lähellä purettavaksi aiottua rakennusta, asemakaavaehdotuksen ristiriidattomuuteen suhteessa Valtioneuvoston linnan voimassa olevaan rakennussuojelu-päätökseen, siihen, että suojelupäätöksen tavoin asemakaavaehdotus mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pihasiiven purkamisen, jos se osoittautuu välttämättömäksi tarkoituksenmukaisen toimitilan järjestämiseksi valtioneuvostolle korttelissa edellyttäen, että Valtioneuvoston linnan rakennussuojelun tavoitteet toteutuvat, siihen, että mikäli asemakaavan muutosalueen katualueille suunnitellaan kaivutöitä tai niiden kohdalla sijaitseviin maanalaisiin kerroksiin kohdistuvia muita toimenpiteitä, kuten kairauksia, on asiasta pyydettävä hyvissä ajoin lausunto Helsingin kaupunginmuseolta, koska alue on muinaismuistolain alaista aluetta. ELY-keskus on todennut, että kaavan muutosehdotus on ELY-keskuksen suojelupäätöksen mukainen.
Kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia.
Lausunnot saatiin Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Museovirastolta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Deski / Telia Finland Oy:ltä sekä kaupunginmuseolta.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä Helsingin vanhusneuvosto ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Viranomaisten työkokous koskien Valtioneuvoston linnan asemakaavan muutosta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Museoviraston kanssa järjestettiin 11.2.2025, jolloin ELY-keskus totesi, että rakennusperintölain nojalla annettu suojelupäätös 7.6.2022 (UUDELY/10762/2021, suojelupäätös) on voimassa ja kaavaehdotus on suojelupäätöksen mukainen. Hallinto-oikeus on kumonnut 11.2.2025 päivätyllä päätöksellään (Päätös 791/2025 Dnro 1521/03.04.04.04.24/2024) tehdyn valituksen ELY-keskuksen hylkäävästä päätöksestä (UUDELY/16050/2023, päätös, hylätty), koskien painotalosta tehtyä suojeluesitystä.
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Toimivalta
Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Jatkotoimenpiteet
Kaavan hyväksymisestä on pyydetty lähettämään tieto.
Kaupunkiympäristölautakunta 15.04.2025 § 223
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 18.3.2025 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12936 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelia 1 sekä katualueita.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Kajsa Lybeck ja yksikön päällikkö Janne Prokkola. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Palautusehdotus:
Tuomas Nevanlinna: Kaavaehdotus tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi, jotta se täyttäisi asemakaavan sisällölle säädetyt oikeudelliset vähimmäisvaatimukset. Vuonna 2019 on laadittu strateginen toimitilasuunnitelma Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden sijoittumiselle ajoittuu ajanjaksoon ennen pandemiaa ja toteuttaa tuolloin päätettyjä linjauksia. Suunnitelman mukaan Valtioneuvoston toimitiloja on tarkoitus keskittää ensisijaisesti kortteleiden K1 (Valtioneuvoston linna) ja K2 (Hallituskadun, Snellmaninkadun, Kirkkokadun ja Ritarikadun rajaama linnan pohjoispuolen kortteli) muodostamaan kampukseen. Vuoden 2025 esitys uudisrakennukselle on n. 40 % pienempi maanpäällisiltä osiltaan, samalla kun sen pinta-ala on kasvanut, joten alkutilanteen ”imperatiivit” ovat selvästikin hajonneet osavaatimuksiksi, joita tulisi tarkastella korttelikokonaisuudessa niin että myös suojelunäkökulma toteutuu. Asemakaavamuutoksen selvityksissä tulee aidosti pyrkiä suunnittelemaan Painotalon säilyttämistä mahdollistavia, Valtioneuvoston linnan korttelin kulttuurihistoriallista arvoa vaalivaa ratkaisua. Vaikka kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on hanketoimijoillakin välttää tarpeettomat muutokset kehärakennukselle, asemakaavamuutoksen valmistelun liiteasiakirjoista ei löydy yhtäkään dokumenttia, jossa olisi analysoitu ja arvotettu Valtioneuvoston linnan sisäpihoja ja niiden kulttuurihistoriallista ja rakennustaiteellista arvohierarkiaa. Painotalon lännenpuoleinen piha-alue yhdistyy linnan Senaatinpuolisen juhlaportaikon näkyminä linnan arvokkaimpaan kokonaisuuteen. Lähtökohdaksi tulee asettaa Valtioneuvoston korttelin länsipihan nykyisen mitoituksen ja laajuuden säilyttäminen sekä Painotalon siihen rajautuvien osien ja julkisivujen säilyttäminen muuttumattomana. Hankeosapuolien tulisi huolellisesti tutkia yhdessä Museoviraston kanssa yhtenä painotalon säilyttävänä vaihtoehtona laajennusosan toteuttaminen Painotalon itäiselle puolelle. Valtioneuvoston linnan säilyttämisen kannalta paras ratkaisu löytyisi siirtämällä laajennusosaan esitetyt toiminnot viereiseen, pohjoispuoleiseen kortteliin, josta on tullut osa valtioneuvoston tilakokonaisuutta.
Kannattaja: Mia Haglund
Hylkäysehdotus:
Tuomas Nevanlinna: Kaavaehdotuksesta nro 12799 kehitetty uusi kaavaehdotus nro 12936 esitetään hylättäväksi lainvastaisena. Se ei edelleenkään täytä asemakaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyjä oikeudellisia sisältövaatimuksia koska se mahdollistaa Painotalon purkamisen, eikä siten vaali rakennettua ympäristöä, vaan johtaisi rakennetun ympäristön erityisten arvojen hävittämiseen.
Kannattaja: Mia Haglund
1 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Tuomas Nevanlinnan palautusehdotuksen mukaisesti.
Jaa-äänet: 8
Tarik Ahsanullah, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Katri Penttinen, Risto Rautava, Anni Sinnemäki, Joona Turtiainen
Ei-äänet: 4
Mia Haglund, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Mika Raatikainen
Tyhjä: 0
Poissa: 1
Silja Borgarsdottir Sandelin
Kaupunkiympäristölautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 8-4 (1 poissa).
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.
EI-ehdotus: Tuomas Nevanlinnan hylkäysehdotuksen mukaisesti.
Jaa-äänet: 8
Tarik Ahsanullah, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Katri Penttinen, Risto Rautava, Anni Sinnemäki, Joona Turtiainen
Ei-äänet: 3
Mia Haglund, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen
Tyhjä: 1
Mika Raatikainen
Poissa: 1
Silja Borgarsdottir Sandelin
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen äänin 8-3 (1 tyhjä, 1 poissa).
01.04.2025 Pöydälle
18.03.2025 Pöydälle
07.11.2023 Ehdotuksen mukaan
31.10.2023 Pöydälle
24.10.2023 Pöydälle
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 22.9.2022
Esittelijä
Lisätiedot
Kajsa Lybeck, arkkitehti, puhelin: 09 310 37052
Janne Prokkola, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 37233
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 23.1.2025
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt Helsingin kaupunginmuseolta lausunnon Valtioneuvoston linnan asemakaavan muutoksesta. Asemakaavan muutosalue käsittää Helsingin Kruununhaan kaupunginosassa, Senaatintorin itälaidalla sijaitsevan Valtioneuvoston linnan hallintokorttelin sekä sen länsi- ja pohjoispuoliset katualueet Snellmaninkadulla ja Hallituskadulla. Itä- ja eteläpuolelta muutosalue rajautuu Ritarikadun ja Aleksanterinkadun ajoratoihin. Suunnittelualue sijaitsee suurimmaksi osaksi valtion omistamalla kiinteistöllä, jonka arkeologisesta kulttuuriperinnöstä vastaa Museovirasto. Helsingin kaupunginmuseo lausuu asiasta asemakaavan suunnittelualueeseen kuuluvien katualueiden arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.
Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan muinaismuistolain (295/1963) rauhoittaman kiinteän muinaisjäännöksen Vironniemen Helsingin vanhan asemakaava-alueen (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000006099) alueella. Paikalla sijaitsee historiallisen ajan kaupunkiasutuksen jäännöksiä. Alueella on tällä hetkellä voimassa oleva asemakaava nro 8980.
Kaavamuutoksen tavoitteena on Valtioneuvoston linnan laajentaminen nykyaikaiselle hallinto- ja virastorakennukselle korttelin rakennuskokonaisuuden sisäpihalla. Tavoitteena on säästää alkuperäiset vanhat ulkokehän rakennukset rakennusteknisesti ja tilallisesti raskailta muutoksilta ja ottaa huomioon alueen historialliset arvot. Hallituskadun Snellmaninkadun ja Ritarikadun välinen osuus muutetaan jalankulun ja pyöräilyn kaduksi, jolla korttelin huoltoajo on sallittu. Piha-alueen nykyiset pintamateriaalit ja ladontamallit sekä Snellmaninkadun ja Hallituskadun historiallisesti arvokkaat katualueet ja rakenteet määrätään säilytettäviksi tai palautettaviksi mahdollisuuksien mukaan.
Kaupunkiympäristölautakunta esitti 7.11.2023 kaupunginhallitukselle aikaisemman asemakaavan muutoksen nro 12799 hyväksymistä. Valtuusto palautti päätöksellään 29.5.2024 kaavan nro 12799 uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueen kiistattomat historialliset arvot huomioidaan merkittävästi paremmin. Palautuksen syy liittyi hallintokorttelin keskellä sijaitsevan painotalon purkamiseen ja uuden hallintorakennuksen suunnitelmiin. Kaavan 12799 valmistelun yhteydessä oli käyty 6.2.2023 muinaismuistolain 13. §:n mukainen neuvottelu ja kaavaratkaisuun on kirjattu määräys kiinteän muinaisjäännöksen riittävien arkeologisten tutkimusten toteuttamisen varmistamiseksi.
Suunnittelualueen historia
Suunnittelualueen seutua ryhdyttiin rakentamaan 1640-luvulla, jolloin Helsinki siirrettiin Vantaanjoen rannalta Koskelasta nykyisen kantakaupungin paikalle Vironniemelle. Tuolloinen kaupunkirakentaminen keskittyi Suurtorin ympäristöön, joka sijaitsi osin nykyisen Senaatintorin kohdalla. Vanhin säilynyt tarkka kartta Vironniemen Helsingistä on vuodelta 1696. Tätä edeltäviltä viideltä vuosikymmeneltä ei ole tarkkoja tietoja minkälaisia rakennuksia ja tonttimaita asemaakaavan suunnittelualueen kohdalla on ollut. Vuonna 1654 Helsinkiä tuhonnut tulipalo ylsi alueelle polttaen varhaisemman rakennuskannan. Viimeistään 1690-luvulla alueella on sijainnut useita taloja piharakennuksineen sekä kellotapuli. Ne paloivat Suuren Pohjan sodan aikaisessa Helsingin taistelussa 1713 kellotapulia ja nykyisen Valtioneuvoston linnan korttelin kaakkoiskulmassa sijainnutta kivitaloa lukuun ottamatta. Taistelun jälkeen Vironniemelle rakennettiin isovihana tunnetulla miehistyskaudella 1713–1721 venäläisten varikkolinnoitus, jonka sisäosien kohdalle asemakaavan suunnittelualue sijoittuu. Sodan jälkeen alueelle rakennettiin uusia taloja mm. koulurakennus nykyisen Valtioneuvoston linnan pohjoissiiven ja osin Hallituskadun kohdalle. Tonttialueet ja rakennukset ovat ulottuneet myös nykyisten Snellmaninkadun, Hallituskadun, Ritarikadun ja Aleksanterinkadun kohdille. Valtioneuvoston linnan rakentaminen aloitettiin 1818, jolloin korttelin varhaisempi rakennuskanta purettiin rakennustöiden laajentuessa.
Helsingin kaupunginmuseon kanta
Valtioneuvoston linnan korttelia ympäröivien katualueiden kohdalla on kirjallisten lähteiden perusteella sijainnut rakennuksia, tonttialueita ja kulkuväyliä jo 1640-luvulta lähtien. Katualueiden alla saattaa olla historiallisten rakenteiden jäännöksiä, esineistöä sekä kulttuurikerroksia, jotka ovat muinaismuistolain perusteella rauhoitettuja. Mikäli asemakaavan muutosalueen katualueille suunnitellaan kaivutöitä tai niiden kohdalla sijaitseviin maan alaisiin kerroksiin kohdistuvia muita toimenpiteitä, kuten kairauksia, on asiasta pyydettävä hyvissä ajoin lausunto Helsingin kaupunginmuseolta.
Lisätiedot
John Lagerstedt, tutkija, puhelin: 310 28328
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 25.11.2024 § 55
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan
12936 pohjakartan kaupunginosassa 1 Kruunuhaka. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12936
Kaupunginosa:1 Kruunuhaka
Kartoituksen työnumero: 33/2024
Pohjakartta valmistunut: 18.9.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 10.03.2023 § 17
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 22.9.2022
Lisätiedot
Riina Helander, tiimipäällikkö, puhelin: 310 31865
Antti Veijalainen, vs. tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 31876
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31883
Kaupunginvaltuusto 29.05.2024 § 112
Päätös
Kaupunginvaltuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi.
Käsittely
Tehdyt ehdotukset
Valtuutettu Tuomas Rantanen ehdotti valtuutettu Marcus Rantalan kannattamana, että kaupunginvaltuusto palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueen kiistattomat historialliset arvot huomioidaan merkittävästi paremmin ensisijaisesti säästämällä purettavaksi esittävä vanha Painotalo tai toissijaisesti niin, että uudisrakennus sovitetaan säästyvään vanhaan kokonaisuuteen sen alkuperäistä muotoa enemmän kunnioittavalla tavalla.
Valtuutettu Thomas Wallgren ehdotti palautuskeskustelussa, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että valtuustolle tuodaan uusi esitys, jossa esitetään miten valtioneuvoston toiminnalliset tarpeet ja turvallisuus voidaan taata siten, että Painotaloa ei pureta, tai perustellaan, miksi esittelijä katsoo, ettei tällainen ratkaisu ole mahdollinen.
Valtuutettu Wille Rydman ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotus hylätään.
Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi, joten Thomas Wallgrenin palautusehdotusta tai Wille Rydmanin hylkäysehdotusta ei käsitelty.
1 äänestys
Asian käsittelyn jatko JAA, palautus EI
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Valtuutettu Tuomas Rantasen palautusehdotus
Jaa-äänet: 40
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Maaret Castrén, Mika Ebeling, Elisa Gebhard, Tuula Haatainen, Juha Hakola, Harry Harkimo, Joel Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Anniina Iskanius, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Otto Meri, Seija Muurinen, Matti Niiranen, Dani Niskanen, Tom Packalén, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Mari Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Sari Sarkomaa, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Elina Valtonen, Reetta Vanhanen, Maarit Vierunen, Ozan Yanar
Ei-äänet: 44
Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Nora Grotenfelt, Mia Haglund, Oona Hagman, Jussi Halla-aho, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Anna Karhumaa, Elina Kauppila, Mai Kivelä, Laura Kolehmainen, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Laura Korpinen, Minja Koskela, Minna Lindgren, Petra Malin, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nuorteva, Amanda Pasanen, Mikko Paunio, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Wille Rydman, Pekka Sauri, Ilkka Taipale, Erkki Tuomioja, Thomas Wallgren, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa
Poissa: 1
Teija Makkonen
Kaupunginvaltuusto palautti asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi.
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunginhallitus 20.05.2024 § 299
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 1 sekä katualueiden asemakaavan muutoksen 24.10.2023 päivätyn piirustuksen nro 12799 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Käsittely
Palautusehdotus:
Tuomas Rantanen: ”Palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueen kiistattomat historialliset arvot huomioidaan merkittävästi paremmin ensi sijaisesti säästämällä purettavaksi esittävä vanha painotalo tai toissijaisesti niin, että uudisrakennus sovitetaan säästyvään vanhaan kokonaisuuteen sen alkuperäistä muotoa enemmän kunnioittavalla tavalla. ”
Kannattaja: Marcus Rantala
1 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Tuomas Rantasen palautusehdotuksen mukaisesti
Jaa-äänet: 8
Anniina Iskanius, Johanna Laisaari, Tuulia Pitkänen, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen
Ei-äänet: 7
Paavo Arhinmäki, Minja Koskela, Minna Lindgren, Johanna Nuorteva, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen
Kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 8 – 7.
13.05.2024 Pöydälle
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 22.9.2022
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 31.5.2023
Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön asemakaavoituspalvelu on pyytänyt Helsingin kaupunginmuseolta lausuntoa Valtioneuvoston linnan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12799. Helsingin kaupunginmuseo lausuu asiasta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Museovirasto antaa lausunnon rakennusperinnön suojelun näkökulmasta.
Asemakaavan muutosalue koskee 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 1 tonttia 4, joka sijaitsee osoitteessa Snellmaninkatu 1 sekä katualuetta (osa Snellmaninkatua ja Hallituskatua). Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan muinaismuistolain (295/1963) rauhoittaman kiinteän muinaisjäännöksen Vironniemen Helsingin vanhan asemakaava-alue (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000006099) alueella. Paikalla sijaitsee historiallisen ajan kaupunkiasutuksen jäännöksiä.
Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa korttelin säilyminen edelleen alkuperäisessä valtion keskushallinnon käytössä, laajentamalla Valtioneuvoston linnaa sisäpihalle rakennettavalla uudisrakennuksella. Sisäpihalta suunnitellaan purettavaksi pihasiiven entisenä painotalona toiminut rakennuksen osa. Tavoitteena on parantaa ylimmän valtiojohdon työskentelyedellytyksiä ja turvallisuutta.
Valtioneuvoston linnan korttelin sisäpihalla sekä korttelia ympäröivien katualueiden kohdalla on kirjallisten lähteiden perusteella sijainnut rakennuksia, tonttialueita ja kulkuväyliä jo 1640-luvulta lähtien. Korttelin piha-alueen ja sitä ympäröivien katualueiden alla saattaa olla historiallisten rakenteiden jäännöksiä, esineistöä sekä kulttuurikerroksia. Tätä olettamusta tukevat myös Valtioneuvoston korttelin rakennusten alta sekä lähiympäristöstä aikaisemmissa arkeologisissa tutkimuksissa tehdyt löydöt ja pihan kairauksissa havaitut tiilien jäännökset. Koska asemakaavan muutos vaikuttaa kiinteään muinaisjäännökseen järjestettiin 6.2.2022 asiaa käsittelevä muinaismuistolain 13. §:n mukainen neuvottelu, jossa sovittiin rakennettavalle alueelle kohdistettavista arkeologisista tutkimuksista.
Asemakaavan muutosehdotuksen kartasta puuttuu suunnittelualuetta koskeva osa-aluemerkintä sm. Kaavakarttaa tulee täydentää tältä osin. Museoviraston antamien ohjeiden perusteella kaupungeissa, jossa on nykyisen rakenteen alla historiallisia kerrostumia tai rakenteita, tulee alue osoittaa asemakaavassa osa-aluemerkinnällä pistekatkoviiva ja sm. Aluemerkintöihin liitetään tässä tapauksessa määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä Helsingin kaupunginmuseon lausunto.” Asemakaavan muutoksen selostukseen tulisi myös lisätä mainita koko muutosaluetta koskevasta sm-merkinnästä.
Muinaismuistolain 13 §:n mukaisten neuvottelujen perusteella tutkitut alueet voidaan poistaa Museoviraston päätöksellä riittävien tutkimusten jälkeen. Valtioneuvoston linnan korttelissa se tarkoittaa tässä tapauksessa vain niitä asemakaavan muutosalueen osia, jotka tullaan nyt tutkimaan ja voidaan sen jälkeen vapauttaa rakentamiselle. Kiinteän muinaisjäännöksen asettamat rajoitukset jäävät kuitenkin muualla asemakaavan muutosalueella voimaan.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 22.9.2022
Lisätiedot
John Lagerstedt, tutkija, puhelin: 310 28328
Päätös tullut nähtäväksi 09.05.2025
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045