Asemakaavan muutos nro 12935, Etelä-Kaarela, Kannelmäki, tontti 33127/4, Vanhaistentie 6, Helsingin seurakuntayhtymä

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 33. kaupunginosan (Kaarela, Kannelmäki) korttelin 33127 tontin 4 asemakaavan muutoksen 4.3.2025 päivätyn piirustuksen numero 12935 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Kannelmäen kirkon tonttia 33127/4, joka sijaitsee osoitteessa Vanhaistentie 6. Kaavaratkaisu mahdollistaa, että huonokuntoinen seurakuntarakennus puretaan ja korvataan nykyistä rakennusta muistuttavalla uudisrakennuksella.

Kaavaratkaisu on tehty, koska Kannelmäen kirkon seurakuntarakennus on vuonna 2016 tehdyn korjaustarpeiden selvityksen mukaan rakennusteknisesti elinkaarensa päässä ja tilat on pääosin poistettu käytöstä muun muassa sisäilmaongelmien takia. Lisäksi seurakunnan toimitilatarve on vähentynyt, joten kaavaratkaisussa rakennusoikeuden määrä on päivitetty vastaamaan seurakunnan tulevia tarpeita.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty sovittamaan seurakunnan toimitilatarpeita vastaava uudisrakennus RKY-alueeseen, kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön ja suojeltavaan kirkkorakennukseen sopivaksi.

Kirkon ja seurakunnallisten rakennusten kerrosalaa on yhteensä 2 610 k-m², joista asuntoja voi rakentaa enintään 370 k-m². Asukasmäärän lisäys on 10 henkilöä. Voimassa olevassa kaavassa tontin rakennusoikeus on 3 745 k-m², josta rakennusoikeutta on käytetty 2  717 k-m². Kaavamuutoksen jälkeen tontin tehokkuusluku on e=0,26.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että kaupunkirakennetta kehitetään kestävästi, ensisijaisesti uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä huomioiden alueiden erityispiirteet.

Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella sijaitsee vuonna 1968 valmistunut Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema kirkko- ja seurakuntarakennus. Tontin korkeimmalla kohdalla sijaitseva veistoksellinen kirkko-osa on noin 30 metrin korkeuteen kohoava kartion muotoinen betonirakennus. Kirkko-osan länsipuolelle sijoitettu puikkomainen seurakuntarakennus on vähäeleisempi ja toimii jalustana kirkolle. Seurakuntarakennukseen on rakennettu lisäosa vuonna 1992. Rakennuksia ympäröivä kirkkopiha on luonteeltaan puistomainen ja piha-alueella kasvaa suuria koivuja ja mäntyjä. Kirkkopiha liittyy saumattomasti Vanhaistenpuiston viheralueeseen. Pysäköintialue sijaitsee tontin luoteisosassa siipirakennuksen vieressä.

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1966, jossa Kannelmäen kirkon tontti on osoitettu kirkon ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK).

Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi Museoviraston, kaupunginmuseon ja pelastuslaitoksen kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat kirkon siipiosan purkamiseen ja sen korvaavan uudisrakennuksen sopivuuteen kirkkoon ja kirkkopihaan.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että kaavassa on uudisrakennuksen arkkitehtuuria koskevia määräyksiä sekä suojelua koskevia määräyksiä kirkkopihan ja kirkkorakennuksen osalta.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat olemassa olevan rakennuksen ja uudisrakennuksen lintuturvallisuuteen ja pesäpaikkojen suojelemiseen. Toinen mielipide kohdistui siipirakennuksen asuntoihin, asuntopihoihin sekä kirkkorakennuksen, -salin ja -pihan säilyttämiseen. Lisäksi palautejärjestelmään tullut mielipide kohdistui Kannelmäen alueelle tarvittaviin vuokra-asuntoihin ja palveluiden säilymiseen.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kirkkorakennus ja piha-alue on kaavassa suojeltu. Kaavassa on määräys, jonka avulla lintujen törmääminen ikkunapintoihin pyritään minimoimaan.

Kirjallisia mielipiteitä saapui kaksi kappaletta. Lisäksi Helsingin kaupungin palaute- ja yhteydenottojärjestelmään saapui yksi mielipide.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL/alueidenkäyttölaki 65 §) 20.11.–20.12.2024

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin yksi muistutus, jota muistuttaja täydensi nähtävilläolon aikana. Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat suojeltavan kirkkorakennuksen lasipintojen määrään sekä yleisten alueiden valaistuksen uudistukseen ja led-valojen käyttöön.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat HSY:n osalta tontin itäosassa kulkevaan hulevesiviemäriin, pelastuslaitoksen osalta pelastusteihin, nostopaikkoihin ja varatieratkaisuihin ja väestönsuojaan. Museoviraston ja ELY-keskuksen lausunnot kohdistuivat kirkkorakennuksen suojeluun ja uudisrakennuksen soveltumiseen tontille.

Lausunnot saatiin Museovirastolta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan pelastuslaitokselta.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksesta ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen toiseksi viimeisessä luvussa.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Jatkotoimenpiteet

Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.