Ehdotus, nuorisoneuvoston jäsenten taloudellisista etuuksista, nuorisoneuvosto

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Nuorisoneuvosto ja muut vaikuttamistoimielimet

Nuorisoneuvosto on kuntalain 26 §:n mukainen vaikuttamistoimielin, joka asetetaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Kaupunginhallituksen on kuntalain mukaan huolehdittava nuorisoneuvoston toimintaedellytyksistä.

Nuorisoneuvosto rinnastuu toiminnassaan muihin vaikuttamistoimielimiin kuten kuntalain 27 §:ssä säädettyyn vanhusneuvostoon ja 28 §:ssä säädettyyn vammaisneuvostoon. Vaikuttamistoimielinten tehtävänä on edistää edustamansa ryhmän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Niille ei voi siirtää toimivaltaa eivätkä ne voi tehdä hallintopäätöksiä.

Nuorisoneuvoston esitys kokouspalkkioiden maksamisesta

Nuorisoneuvosto on liitteenä olevalla kirjeellä ehdottanut kaupunginhallitukselle, että sen kokouksista alettaisiin maksaa kokouspalkkioita. Nuorisoneuvosto katsoo, että sen toimintaedellytyksiä ei ole turvattu yhdenvertaisella tavalla muihin vaikuttamistoimielimiin verrattuna.

Kansliapäällikkö on vastannut nuorisoneuvoston ehdotukseen liitteenä olevalla kirjeellä.

Nuorisoneuvoston tilanne ei tällä hetkellä ole yhdenvertainen suhteessa kaupungin muihin vaikuttamistoimielimin, koska sen kokouksista ei makseta palkkioita. Nuorisoneuvoston edustajille maksetaan viranhaltijoiden kokouspalkkioita vastaavat palkkiot silloin kun he osallistuvat toimialalautakuntien kokouksiin. Vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kokouksista maksetaan kokouspalkkiot kaupunginhallituksen päätöksellä. Koska nuorisoneuvosto rinnastuu tavoitteiltaan ja toiminnaltaan muihin vaikuttamistoimielimiin, kokouspalkkioiden maksaminen on yhdenvertaisuuden vuoksi perusteltua.

Ehdotettava palkkiomalli

Nuorisoneuvosto päättää itse vapaasti kokoustensa lukumäärän ja ajankohdan. Kokoustahti on viime vuosina ollut huomattavan tiheä verrattuna muihin vaikuttamistoimielimiin. Nuorisoneuvosto kokoontuu noin 20 kertaa vuodessa, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto noin yhdeksän kertaa. Malli, jossa nuorisoneuvosto itse päättää kokoustensa lukumäärästä ja jossa jokaisesta kokouksesta maksetaan kiinteä kokouspalkkio, ei ole mahdollinen.

Yhdenvertaisuus muihin vaikuttamistoimielimiin nähden voidaan saavuttaa sillä, että nuorisoneuvoston kokouspalkkioiden vuosittainen kokonaissumma rajataan samalle tasolle kuin vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kokouspalkkiokulut. Ne ovat noin 15 000−18 000 euroa vuodessa.

Vuosittainen kokouspalkkiosumma jaetaan per kokous sen mukaan, montako kokousta nuorisoneuvosto päättää pitää. Tämä edellyttää sitä, että kokousten määrä päätetään vuosittain ennalta. Kokouskohtainen palkkiosumma jaetaan edelleen nuorisoneuvoston jäsenmäärällä. Jäsenkohtainen kokouspalkkio on siten saman suuruinen aina yhden kalenterivuoden ajan. Jos nuorisoneuvosto päättäisi pitää esimerkiksi 20 kokousta yhden kalenterivuoden aikana, kokouspalkkion suuruudeksi tulisi 25 euroa per jäsen per kokous (15 000 euroa / 20 kokousta / 30 jäsentä = 25 euroa).

Palkkio maksetaan vain kokouksessa paikalla oleville jäsenille ja vain niistä kokouksista, joista on vuosittain ennalta päätetty. Jos kokouspalkkioita jää maksamatta jäsenten poissaolojen vuoksi, yli jäävää osuutta ei jaeta muille jäsenille tai siirretä tuleville vuosille.

Valmistelukokouksista maksettavat palkkiot

Nuorisoneuvosto on koonnut jäsenistään valmistelutoimielimen, joka valmistelee neuvoston kokouksissa käsiteltävät asiat. Siihen kuuluvat nuorisoneuvoston puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, kaksi sihteeriä, tiedottaja ja neljä toimialaryhmän puheenjohtajaa.

Valmistelukokouksista maksetaan saman suuruinen palkkio kuin nuorisoneuvoston varsinaisista kokouksista, kuitenkin korkeintaan yhdestä valmistelukokouksesta jokaista neuvoston kokousta kohden. Tämä ohjaa palkkioita niille, joille kasaantuu enemmän tehtäviä nuorisoneuvoston sujuvan toiminnan varmistamiseksi, ja kannustaa osaltaan aktiiviseen osallistumiseen.

Avustajan käyttämisestä aiheutuvat kustannukset

Yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi nuorisoneuvoston jäsenille voidaan korvata avustajan palkkaamisesta aiheutuneita kustannuksia, jos joku jäsenistä tarvitsee vammansa vuoksi avustajaa kokouksiin. Samoin kuin muiden vaikuttamistoimielinten kohdalla, kustannuksia korvataan enintään viideltä tunnilta kokousta kohden ja avustajalle maksettavan tuntipalkkion määrä on enintään 23 euroa.

Lisäksi voidaan maksaa matkakustannusten korvausta taksi- tai invataksikuluista, jos nuorisoneuvoston jäsen ei vammansa vuoksi voi käyttää julkisia kulkuvälineitä.

Palkkionmaksua koskeva talousarviokohta

Nuorisoneuvoston kokouspalkkiot maksetaan toimielinten toimintakustannuksia koskevalta talousarviokohdalta 1 50 01. Samasta määrärahasta maksetaan mm. kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja muiden vaikuttamistoimielinten toimintamenot. Määrärahat ovat kaupunginkanslian käytettävissä.

Asian valmistelu ja toimintaedellytyksiä koskeva toimivalta

Asia on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelujen kesken. Nuorisoneuvostolle on varattu mahdollisuus osallistua asian valmisteluun ja ottaa kantaa palkkiomalliin ennen kaupunginhallitukselle tehtävää ehdotusta.

Nuorisoneuvoston asettaminen ja sen toimintaedellytyksistä huolehtiminen kuuluvat kaupunginhallituksen toimivaltaan kuntalain 26 §:n nojalla.

Päätöksen voimaantulo ja kuluvan vuoden palkkiot

Päätös tulee voimaan takautuvasti 1.5.2021 alkaen. Loppuvuoden 2021 osalta varsinaisista kokouksista maksettavien palkkioiden kokonaissumma on 10 000 euroa (15 000 euroa x 8/12 kuukautta).

Päätös tullut nähtäväksi 10.05.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.