Testisisältö

Poikkeaminen, Vartiokylä, kiinteistötunnus 91-45-454-15, Viikinginkuja 4

HEL 2021-000563
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 47

Vartiokylä, Viikinginkuja, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin ********** tonttia nro ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8145 seuraavasti:

  • Tonttitehokkuus nostetaan luvusta e=0,20 (292 k-m²) lukuun e=0,25 (365 k-m²).
  • Autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja saa rakentaa tontille enintään 75 k-m².
  • Siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115.3 §:ssa esitetyn periaatteen mukaisesti.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavalla ehdolla:

  • tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti.

Maksu

1 365 euroa

Hakija

**********

Rakennuspaikka

45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin ********** tontti nro **********

Hakemus

Hakija hakee lupaa kolmen pientalon sekä autokatoksen rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8145 siten, että kaavanmukainen tonttitehokkuusluku e=0,20 halutaan muuttaa lukuun e=0,25. Lisärakennusoikeus on kaavassa 25 m²/asunto, ei kuitenkaan enempää kuin 50 m². Haetaan jokaiselle kolmelle asunnolle 25 m² = 75 m². Lisäksi maankäyttö - ja rakennuslain 115 § mahdollistamaa lisärakennusoikeutta ulkoseinän 250 mm ylittävältä osalta (5,5 m²) halutaan hyödyntää.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tontilla halutaan toteuttaa naapuritonttien toteutuneita rakennus- ja kaavamääräyksiä. Hakijan mukaan esimerkiksi osoitteessa Viikinginkuja 3 on haettu ja myönnetty vastaava muutos.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 1.10.1981 vahvistettu asemakaava nro 8145. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Suurin sallittu kerrosluku on II, ja tonttitehokkuusluku eli tontin kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,20. Tonttitehokkuusluvulla määritellyn kerrosalan lisäksi saa rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k-m²/asunto, kuitenkin enintään 50 k-m².

Tontin itäosaan on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokasta puustoa, joka on säilytettävä.

Tontin eteläosaan on merkitty tontin osa, jolla ei saa suorittaa sellaisia rakennustoimenpiteitä, jotka haittaavat viemärin, vesijohtojen tai kaukolämpöjohtojen asentamista, korjaamista tai kunnossapitoa.

Rakennusten vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta 4 m sekä kadun ja puiston rajasta 2 m. Autosuojien ja rakennusten tai rakennusten osien, jotka sisältävät asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja, etäisyys tontin rajasta on vähintään 2 m. Naapurin suostumuksella ne saa rakentaa naapuritontin rajaan kiinni.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4). Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4.

Tontilta on purettu kaksi rakennusta tammikuussa 2021.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (15.2.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistuttajan 1 mielestä asemapiirustuksessa yksi rakennus tulisi varjostamaan muistuttajan taloa, sillä se on kahdeksan metrin päässä naapurin talosta. Lisäksi muistuttajaa huolestuttavat ylärinteeltä valuvat sade- ja sulamisvedet.

Muistuttajan 2 mielestä lisärakennusoikeus on käytettävä talojen A ja B kohdalla niin, ettei siitä muodostu esteettistä haittaa. Lisäksi lisärakennusoikeus on käytettävä niin, että rakentamista ei tehdä 4 metriä lähempänä rajaa, jotta kaavassa suojeltu puusto säilyy elinkelpoisena.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista.

Hakija ilmoittaa vastineessaan, että asemakaavan mukaan rakennukset voivat olla 4 metriä tontin rajasta. Uusi suunnitelma täyttää nykyisen kaavan vaatimuksen. Uusien talojen varjostava vaikutus tulee olemaan pienempi, kuin mitä tontilla aikaisemmin ollut puusto ja villi kasvillisuus on tuonut.

Hakija toteaa, että sadevesien osalta tontilla tullaan keräämään suuri osa talteen ja näin tilanne tulee uudessa suunnitelmassa parantamaan tilannetta entisestä.

Lisäksi hakija toteaa, että käytettävä lisärakennusoikeus käytetään pääsääntöisesti yhteisalueen autokatokseen 40 m² ja loput rakennusoikeudessa n.11m²/asunto sijoitetaan asuntojen sisälle. Erillisiä varastorakennuksia ei ole tarkoitus tehdä.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska alustavassa suunnitelmassa esitetty lisärakentaminen tiivistää asuinalueen rakentamista ja lisää alueen asuntotarjontaa. Rakentaminen soveltuu tontille sekä alueen rakennuskantaan. Läheisille tonteille on aiemmin laadittu yksittäisiä asemakaavoja, joiden tarkoituksena on ollut nostaa tontin tehokkuuslukua olosuhteiltaan tätä poikkeuslupahakemusta vastaavissa tilanteissa.

Tontille saa rakentaa tonttitehokkuusluvulla määritellyn kerrosalan lisäksi autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja yhteensä enintään 75 k-m². Rakennuspaikalle rakennettavien lisätilojen määrä pysyy voimassa olevassa asemakaavassa annetun asuntokohtaisen enimmäisalan (25 k-m²) mukaisena.

Tontilla oleva kaupunkikuvallisesti arvokas puusto on suojeltu asemakaavalla, ja se tulee säilyttää. Rakentaminen tulee tehdä siten, että tontin suojellun puuston elinkelpoisuutta ei vaaranneta.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Poikkeamisen edellytyksinä oleva asuntojen lukumäärän rajoittaminen tontin pinta-alaan suhteutettuna on ollut vaatimuksina myös vastaavan sisältöisissä tonttitehokkuuden nostoon tähtäävissä asemakaavan muutoksissa alueella. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan pientalovaltaisen alueen yhtenäisen yleisilmeen säilyttämiseksi.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Lisätietojen antaja

Katariina Hirvonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 21300

katariina.hirvonen@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja

Liitteet (pdf)

1. Asemapiirustus
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.