Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, 2016-2021

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtajan vahingonkorvauspäätöksestä 25.8.2021 (28 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja on 25.8.2021 (28 §) päätöksellään hylännyt vahingonkorvausvaatimuksen, jolla hakija on vaatinut kaupungilta korvausta rottien aiheuttamista vahingoista hakijan omistamalle kiinteistölle. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan 18 636 euron suuruisen vaatimuksensa vahingonkorvauksesta omistamallaan kiinteistöllä osoitteessa Petaksentie 17, 00630 Helsinki (Pirkkola) ilmenneisiin, rottien aiheuttamiin kiinteistövahinkoihin liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että kaupungin ympäristöterveysyksikkö on, tietoisena alueen rottakannan runsastumisesta erityisesti vuoden 2016 jälkeen, laiminlyönyt kunnolla ja oikeanlaisella menetelmällä selvittää runsastumisen syitä ja eläinten määriä sekä syyllistynyt virheelliseen menettelyyn rajoittaessaan toimenpiteensä pelkästään alueen kiinteistöjen tiedottamiseen, kun vahinkojen torjunta hakijan mielestä edellyttäisi koko alueen rottakannan supistamista. Hakija toteaa, että mm. raidejokerin työmaan aiheuttama rottien liikkumisen lisääntyminen olisi edellyttänyt kaupungilta enemmän tarkastuksia ja ohjeistuksia tonttien omistajille. Hakija epäilee, että kaupungin suorittamat tiedotukset eivät ole kaikilta osin menneet perille. Hakija katsoo, että mm. näistä syistä kaupunki on tuottamuksellisesti laiminlyönneillään ja virheillään aiheuttanut hakijalle kiinteistön omistajana taloudellisen vahingon.

Perustelut

Lautakunta viittasi hallintojohtajan päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja asiassa saatuun uuteen selvitykseen sekä yhtyy hallintojohtajan asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta seikkaa, joka antaisi aihetta ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen.

Hakijalle on 21.9.2021 oikaisuvaatimuksen yhteydessä tehdyn tietopyynnön johdosta toimitettu sähköpostitse selvitys kaupungin ympäristöterveysyksikön vuoden 2020 aikana toimittamasta viidestä rottatiedotteesta alueella. Hakijan kaupungin palautejärjestelmään 23.11.2021 tekemän ilmoituksen perusteella on lisäksi suoritettu jakelu ympäristön kiinteistöille. Tästä jakelusta on ympäristötarkastajan toimesta tiedotettu hakijalle palautejärjestelmän kautta annetulla vastauksella.

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että terveydensuojelulain (763/1994) säännösten kautta. Yleinen vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää syyllistymistä säädettyjen velvoitteiden laiminlyöntiin tai niiden suorittamiseen huolimattomasti tai virheellisesti. Kaupungille säädetyt velvoitteet sisältyvät tässä tapauksessa lähtökohtaisesti terveydensuojelulain 6 §:ään, jonka mukaan kunnan tehtävänä on alueellaan edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Edistämisen keinoina lain 6 §:ssä mainitaan terveydensuojelua koskeva tiedottaminen sekä ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen. Normia, joka velvoittaisi kunnan yleisesti alentamaan esim. tuhoeläinkantaa määrätylle tasolle, ei ole olemassa.

Terveydensuojelulain 31 §:n mukaan tuholaistorjunnan järjestäminen kuuluu kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Helsingin kaupunki vastaa torjunnasta hallinnoimillaan kiinteistöillä ja yleisillä alueilla, kuten puistoissa.

Postinumeron 00630 alueella (Pirkkola ja Maunula) ympäristöterveysyksikkö on tiedottanut rottiin liittyen vuoden 2020 aikana yhteensä viisi kertaa eli 18.2.2020, 31.3.2020, 5.5.2020, 17.8.2020 sekä 2.11.2020. Postinumeron alueelta oli vuoden 2020 aikana tullut yhteensä seitsemän ilmoitusta eli lähes jokainen alueelta tullut havainto on johtanut tiedotukseen. Tämä on todettu myös Aluehallintoviraston (AVI) päätöksessä 6.9.2021 ESAVI/6478/2021 hakijan hallintokantelun johdosta. AVI:n ratkaisun lopputulos on, että AVI ei ole todennut terveydensuojeluviranomaisen tai viranhaltijoiden toiminnassa lainvastaisuutta tai muutoin moitittavaa ja että kantelu ei anna aluehallintovirastossa aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Myös hakijan 23.11.2021 kaupungin palautejärjestelmän kautta tekemän uuden ilmoituksen jälkeen kaupungin ympäristöterveysyksiköstä on toimitettu 61 kiinteistölle Petaksentie 17:n ympäristössä tiedotteet havainnoista.

Rottatiedotteessa kaupunki tiedottaa alueelta tulleista rottahavainnoista ja toteaa niiden olevan tuhoeläimiä, jotka voivat saastuttaa elintarvikkeita, levittää tarttuvia tauteja ja aiheuttaa jyrsintävaurioita erilaisille rakenteille. Tiedote sisältää yleisimmin ohjeita ennaltaehkäisyyn (esim. ravinnon ja suojan tarjoaminen estettävä), suosituksen lintujen ruokinnan oikeantyyppiseen järjestämiseen sekä ohjeen siitä, kuinka rottia voidaan säädösten mukaisesti vähentää (loukut; tuholaistorjunta-aineiden käyttö on EU-lainsäädännön myötä sallittua vain tuhoeläintorjunnan ammattilaisille). Tiedotusta on tehty sekä alueellisesti että yksittäisille kiinteistöille. Tiedote ei ole vastaanottajaa juridisesti velvoittava asiakirja eikä niitä toimiteta kiinteistöille saantitodistuslähetyksinä vaan tavallisella postilla tai sähköpostitse. Tiedotteet 18.2.2020 jakoalueelle, joka pitää sisällään myös hakijan kiinteistön osoitteessa Petaksentie 17, on kiinteistörekisterin toiminnassa olleen häiriön takia kuitenkin jouduttu jakamaan poikkeuksellisesti käsin ympäristöntarkastajan toimesta.

Viranomainen harkitsee tapauskohtaisesti, mille alueelle jakelu suoritetaan ja myös tiedotteen sisältö saattaa tapauskohtaisesti vaihdella riippuen esim. siitä, mistä tuholaisten esiintymisen on arveltu kulloinkin johtuvan. Suuntaa-antavana käytäntönä on yleisesti pidetty jakoaluetta 100 metrin säteellä ilmoitetusta kohteesta.

Kuten hallintojohtajan päätöksessä todetaan, terveydensuojeluviranomainen voisi yksittäistapauksessa myös määrätä yksittäisen kiinteistön omistajaa tai haltijaa ryhtymään toimenpiteisiin rottien hävittämiseksi ja antaa kieltoja ja määräyksiä yksittäisille tahoille (terveydensuojelulaki 31 § ja 51 §). Käsillä olevassa tapauksessa ei tällaista yksittäistä tahoa kuitenkaan ole tullut ilmi. Näyttöä siitä, että hakijan kiinteistön rottatilanne olisi siinä määrin jonkin muun yksittäisen tahon (kuten työmaan) aiheuttama, että kaupungin terveydensuojeluviranomaisen olisi ollut perusteltua antaa asiasta kieltoja tai määräyksiä sanotulle taholle, ei ole esitetty.

Saadut selvitykset osoittavat, että kaupunki ei ole laiminlyönyt velvoitteitaan eikä ole toiminut asiassa virheellisesti tai huolimattomasti. Kaupunki on pyrkinyt hillitsemään rottakantaa monin tavoin tiedottamisella, valvonnalla ja neuvonnalla sekä omalla vastuullaan olevien alueiden puhtaanapidolla. Rottiin liittyvien ongelmien hoitaminen varsinaisten torjuntatoimenpiteiden osalta on lähtökohtaisesti kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulle kuuluva tehtävä.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole velvollinen korvaamaan hakijan kiinteistöllä syntyneitä, vahinkoeläinten aiheuttamia vahinkoja.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että toimialan hallintojohtajan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Terveydensuojelulaki (763/1994) 6 §, 7 §, 31 §, 51 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 11 §