Poikkeaminen, Sörnäinen, tontti 10252/2, Kaasutehtaankatu 1, Kiinteistö Oy Kaapelitalo

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 10252 tonttia 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 3635 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

1 569,75 euroa

Hakija

Kiinteistö Oy Kaapelitalo

Rakennuspaikka

10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 10252 tontti 2

Hakemus

Hakija hakee lupaa muuttaa rakennuksen käyttötarkoitusta niin, että Porttirakennukseen voidaan perustaa kahvila. Poikkeamispäätöksen perusteella tullaan hakemaan tilapäistä rakennuslupaa max. 5 vuodeksi.

Alustavan tilaohjelman mukaan kahvila sijoitettaisiin rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Kellarikerrokseen rakennettaisiin uusi vessa, teknisiä tiloja sekä kahvion keittiön toimintaa tukevia aputiloja. Tekniset tilat tulevat palvelemaan myös muita kuin kahvion toimintoja.

Kahvilatoiminnan takia katolle rakennetaan uusia hormeja, joiden koko, määrä ja sijainnit tarkentuvat rakennuslupavaiheessa.

Lisäksi haetaan lupaa sijoittaa piha-alueelle siirrettävä kontti, joka palvelee kahvioyrittäjän palveluita. Piha-alueille tullaan hakemaan lupaa toteuttaa anniskelualueita.

Piha-alueen sujuvan käytön takaamiseksi haetaan myös lupaa rakentaa piha-alueelle uusi ulkoporras.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että käyttötarkoituksen muutos tukee osayleiskaavan mukaista alueen kehitystä.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 3.2.1956 vahvistettu asemakaava nro 3635. Asemakaavan mukaan alueen pääkäyttötarkoitus on tehdaskortteli (TK). Rakennuksen käyttötarkoitus on Muualla luokittelemattomat rakennukset.

Alueella on voimassa Helsingin osayleiskaava nro 11650, jossa alueelle on osoitettu merkintä P/SR: Palvelujen ja hallinnon alue, jolla olevat rakennukset suojellaan rakennuslainsäädännöllä.

Suvilahden voimalaitosalue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Alueella sijaitsee mm. Selim. A. Lindqvistin suunnittelemia 1900-luvun alkupuolen sähkö- ja kaasulaitosrakennuksia.

Suvilahden energiatuotantoalue on otettu kulttuurikäyttöön vuonna 2007 tehdyllä kaupunginhallituksen päätöksellä.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (21.6.2021), että Suvilahden voimalan porttirakennus on alueen muun rakennuskannan tapaan arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema ja vuosina 1909-10 rakennettu. Rakennus liittyi alun perin voimala-alueen porttirakenteisiin, ja siihen sijoittui porttivahtien tiloja sekä alueen sosiaalitilat pohjakerrokseen. Alkuperäistä rakennusta on laajennettu kahdessa vaiheessa 1920-luvun lopulla, sekä merkittävämmin vuonna 1950. Laajennuksineenkin kohde muodostaa rakennustaiteellisesti eheän kokonaisuuden.

Porttirakennus kuuluu Suvilahden voimalaitosalueen RKY-rajauksen piiriin. Alueen asemakaava on 1950-luvulta, ja alueen uusia toimintoja on kehitetty poikkeamispäätösten nojalla. Suvilahden alueesta on valmistunut laadukas rakennushistoriallinen selvitys (2009), sekä alueen Suojelu- ja kehittämisperiaatteet –raportti (Simo Freese, 2011). Nyt suunnitellaan kahvilan sisustamista porttirakennukseen. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Kaupunginmuseo on ohjannut hankkeen valmistelua ja tukee hanketta, sen huomioidessa kohteen ja ympäristön arvot.

Suunnitelmassa säilytetään porttirakennuksen vanhin huonetilajako, sekä alkuperäinen pohjakaava että 20-luvun lopun laajennuksen huonetila. Kaupunginmuseon arvion mukaan 1950-luvun laajennuksen sisätilojen tilajako voidaan avata, vaarantamatta kohteen rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Kohteen ikkunat periytyvät alkuperäisistä rakennusvaiheista. Sisäänkäynnin ovirakenteet ovat myöhempiä muutoksia, eikä niillä ole suojelua koskevaa rakennushistoriallista arvoa. Pohjakerroksen sosiaalitilat ovat monin osin säilyttäneet alkuperäisyyttään, ja tilojen patinan harkittu säilyttäminen on muutoksessa tavoitteellista. Katolle sijoittuvat uudet asennukset tulee minimoida, ja välttämättömät asennukset toteuttaa ympäristöön sopeuttaen. Ulkopuolinen käynti alapihalle avataan metalliaitaan alkuperäisen käynnin paikalle (puusto säilyttäen). Sisätilojen osalta noudatetaan säilyttäviä periaatteita säilyneiden pintojen ja kiinteiden rakennusosien käsittelyssä.

Esitetty hanke noudattaa katselmuksissa sovittuja suojeluperiaatteita, ja on linjassa alueen suojelu- ja kehittämistavoitteiden kanssa (2011). Myös mainostamisessa ja ulkoterassien rakentamisessa tulee valita kevyesti ympäristöön asettuva tapa, ja välttää uusia pintakäsittelyjä ja hallitsevia auringonsuojia, suojelu- ja kehittämisperiaatteiden mukaisesti. Alueen kulttuurikäytössä teollisen luonteen rouheus on edelleen säilyttämisen lähtökohta. Kaupunginmuseo puoltaa poikkeamispäätöshakemusta.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska alustavissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan ja eivät heikennä alueen kaupunkikuvallista kokonaisuutta. Käyttötarkoituksen muutos tukee osayleiskaavan mukaista alueen kehitystä.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.