Poikkeaminen, Tapaninkylä

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 5826 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Hakija

**********

Rakennuspaikka

**********

Hakemus

Hakija hakee lupaa kahden asuinrakennuksen rakentamiseen (yhteensä 309 k-m²) poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 5826 siten, että rakennetaan kaksi asuinrakennusta yhden rakennuksen sijaan, poiketaan vähimmäisetäisyyksistä naapuritontin ja kadun puoleiseen rajaan, ylitetään rakentamisalueen ja rakennusalan rajoja sekä rakennuksen enimmäiskorkeus. Lisäksi haetaan lupaa saada ylittää rakennusoikeus ulkoseinän paksuuden 250 mm sekä teknisen tilan kerrosalan ylittävältä osalta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakentaminen on kompaktia ja peittopinta-alaltaan vähäistä. Rakennusoikeuden jakautuminen kahdelle asunnolle sopii mittakaavaltaan alueelle paremmin kuin yhden koko rakennusoikeuden kattavan asunnon rakentaminen.

Nurkiltaan rakennus työntyy rakentamisrajojen ulkopuolelle, koska alueen yleisilmeen yhtenäisyyden takia rakennukset on asemoitu länsipuolen naapurin rakennusten suuntaisiksi. Rakentamisrajat ylittyvät vähäisesti rakennuksen kolmen nurkan osalta, joista länsipuolen naapurin suuntaan tehtävän ylittämisen osalta on erillinen naapurin suostumus (rakennus 10b nurkan tuleminen 4 m päähän tontin rajasta).

Hakijan mukaan rakennus on alun perin suunniteltu rakennettavan 8 m korkeana, mutta tarkennetuissa leikkaustyökuvissa maan pintaa suunnitellaan laskettavan nurkissa 15-25 cm alemmas pintakallistuksiin, sokkelikorkoihin ja terassirakenteisiin liittyen, joten asemakaavassa määrätyn rakennuksen enimmäiskorkeuden 8 m ylitystä haetaan 25 cm verran 8,25 m korkeuteen.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 31.10.1966 vahvistettu asemakaava nro 5826. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntorakennusten korttelialuetta (A02), jossa tontilla saa olla yksi asuntorakennus. Arabialainen luku osoittaa asuntojen enimmäismäärän tontilla. Rakennuksen enimmäiskorkeus on 8 m. Vähimmäisetäisyys naapurin tai puistopuoleisesta rajasta on 6 m. Maistraatti voi sallia, että tontille rakennetaan talousrakennus, jonka enimmäiskorkeus on 4 m, enimmäislaajuus 70 m² ja vähimmäisetäisyys tonttirajasta 5 m. Tonttitehokkuus on e=0,25. Kadun ja rakennusrajan välinen osa sekä rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä eikä autojen paikoitukseen, on istutettava. Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla on 1 paikka asuntoa kohden.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa tontti on tyhjä. Lähitonteilla on eri vuosikymmeninä valmistuneita asemakaavoja.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (2.12.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen maankäyttöön ja rakennuskantaan, edistävät tontin tarkoituksenmukaista käyttöä sekä tiivistävät aluetta voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.

Rakennusoikeuden jakaminen kahdeksi erilliseksi rakennukseksi ei ole ristiriidassa alueen asemakaavan tavoitteiden tai alueen rakennustypologian kanssa.

Rakennuksen enimmäiskorkeuden vähäinen ylitys johtuu rakennusteknisistä ratkaisuista, joiden voidaan katsoa edistävän rakennuksen soveltuvuutta tontille ja ympäristöönsä.

Rakentamisalueen rajojen ylitykset rakennuksen kolmen nurkan osalta ovat vähäisiä. Etäisyys naapurien tontinrajoista (4 m) jää alle asemakaavassa määrättyä vähimmäisetäisyyttä (6 m). Naapurilta on saatu kirjallinen suostumus, joka on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Asetetut ehdot vastaavat riittävästi nykyisin usein käytettyjä pientalotonttien asemakaavamääräyksiä ja ovat yleisiä alueella tehtävissä asemakaavoissa ja niistä poikkeamisissa.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.