Otto-oikeudesta päättäminen, viranhaltijoiden päätökset sosiaali- ja terveystoimialalla

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätösten ottoharkinnassa on kysymys päätösten lainmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden seurannasta. Luottamushenkilöt ja kaupungin ylin virkamiesjohto voivat tällä tavoin seurata, että niiden alaiset viranomaiset käyttävät päätöksentekovaltaansa tarkoituksenmukaisella tavalla noudattaen lainsäädäntöä ja päätöksentekoa koskevia määräyksiä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 19 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan toimialalautakunta tai apulaispormestari voi ottaa lautakunnan käsiteltäväksi asian, jossa sen alainen toimielin tai viranhaltija on tehnyt päätöksen. Toimialajohtaja voi ottaa toimialalautakunnan käsiteltäväksi asian, jossa sen alainen viranhaltija on tehnyt päätöksen.

Kuntalain 92 §:n 4 momentin perusteella asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jossa kuntalain 134 §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 92 §:n 5 momentin mukaan ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa ottaa lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita taikka yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita.

Toimialalautakunnalla on asiaa käsitellessään sama toimivalta kuin sen alaisella viranomaisella on ollut. Käsiteltäväksi otettavassa asiassa lautakunta voi siten tehdä uuden päätöksen, pysyttää, kumota tai muuttaa aiemmin tehdyn päätöksen taikka palauttaa asian aiemmin päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 19 luvun 3 §:n 6 momentin mukaan toimielin, jolla on otto-oikeus, voi etukäteen päättää, ettei se käytä otto-oikeutta tiettyihin päätöksiin tai että otto-oikeuden käyttöaika on säädettyä lyhyempi.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 8.5.2018 § 133 sosiaali- ja terveyskunnan alaisten viranhaltijoiden päätösten osalta otto-oikeuden piiriin kuuluvien päätösten rajauksista sekä viranhaltijoista, joiden päätökset tuodaan lautakunnalle tiedoksi otto-oikeuden käyttämistä varten (oheismateriaali 1). Näitä viranhaltijoita ovat toimialajohtaja, palvelukokonaisuuden johtajat ja hallintojohtaja sekä tietohallintopäällikkö. Päätöksen mukaan lautakunta päättää, mikäli se ottaa viranhaltijan päätöksen käsiteltäväksi. Päätöksen ottamatta jättämisestä ei tehdä päätöstä muiden viranhaltijoiden päätösten osalta kuin niiden, jotka tuodaan lautakunnalle tiedoksi. Päätöksessä annetaan myös toimialan yksiköille kehotus toimittaa viranhaltijoiden päätökset viipymättä tarkastettavaksi sosiaali- ja terveystoimialan päätöksenteon tuen yksikköön sekä määrätään ajasta, minkä sisällä lautakunnan ja apulaispormestarin on käytettävä otto-oikeutta. Määräaika mukailee kuntalain 92 §:n säännöstä siitä, että asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jossa 134 §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus on tehtävä. Lisäksi päätöksellä on määrätty, että sosiaali- ja terveystoimialan muut viranhaltijoiden päätökset lähetetään päätöksenteon tuen yksikköön tarkastettavaksi.

Esitetyt muutokset suhteessa aiempaan päätökseen on kuvattu oheismateriaalissa 2.

Tätä voimassa olevaa sosiaali- ja terveyslautakunnan otto-oikeuden käyttämistä koskevaa päätöstä esitetään muutettavan seuraavalla tavalla:

1. Otto-oikeuden ulkopuolelle rajattavat päätökset

Päätösehdotuksessa esitetään, että sosiaali- ja terveyslautakunnan ottovalvonnasta vapautetaan päätökset, jotka koskevat vain yksittäistä työntekijää, pientä työntekijöiden ryhmää tai joita on muutoin pidettävä merkitykseltään vähäisinä. Tämän vuoksi esitetään otto-oikeuden käyttö rajattavaksi koskemaan ainoastaan pöytäkirjapäätöksiä. Vastaava rajaus on ollut voimassa ennenkin, mutta nyt esitetään sanamuotoa täsmennettäväksi tältä osin. Esitetyn muutoksen johdosta yksityiskohtaista, ottovalvonnasta vapautettujen, henkilöstöä koskevien päätösten luetteloa ei enää tarvita. Tällä vältetään tilanne, että esimerkiksi uusien henkilöstöetujen tai päätöstyyppien osalta syntyisi tarve päivittää ottoharkintapäätöstä näiden vapauttamiseksi ottovalvonnasta.

Pääosa henkilöstöhallinnon päätöksistä tai muista yksittäisiä henkilöitä koskevista päätöksistä tehdään tietojärjestelmissä tai niin sanottuina lomakepäätöksinä. Merkittävämmät päätökset, kuten virkavalinnat, tehdään pöytäkirjapäätöksillä ja ovat edelleen ottovalvonnan piirissä.

Lisäksi muutoksena esitetään ottovalvonnasta vapautettujen pienhankintojen euromääräistä rajaa muutettavaksi vastaamaan lainsäädännön muutosta. Hankintalaki on muuttunut siten, että kansallinen kynnysarvo on nykyään 60 000 euroa aikaisemman 30 000 euron sijaan. Muutos on linjassa kaupungin pienhankintaohjeen kanssa, jonka mukaan pienhankinnat (alle 60 000 euroa) on kevennetysti kilpailutettava.

Ottoharkinnasta esitetään vapautettavaksi toimipaikkojen tilapäistä sulkemista koskevat päätökset. Nämä koskevat yleensä yksittäisiä toimipisteitä ja henkilöstön koulutuspäiviä, arki- tai juhlapyhien aattopäiviä tai kesälomakauden hiljaisia aikoja.

Lisäksi esitetään ottoharkinnasta vapautettavaksi toimialalle osoitetut, alle 10 000 euron suuruiset lahjoitukset. Nämä lahjoitukset ovat yleensä koskeneet korkeintaan satojen eurojen arvoisia omaisuuseriä, jotka on lahjoitettu nimetyn hoitolaitoksen tai muun toimipisteen asukkaiden hyväksi.

Sosiaali- ja terveystoimialalla tehdään jonkin verran yksittäisiä asiakkaita koskevia palveluhankintoja. Nämä tehdään yleensä suorahankintana hankintalain 110 §:n nojalla. Tällöin on kysymys siitä, että asiakkaalla on sellaisia erityistarpeita, joihin ei voida vastata puitepäätöksen mukaisia palveluntuottajia käyttämällä tai että palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi asiakkaan kannalta kohtuutonta tai epätarkoituksenmukaista. Nämä päätökset rinnastuvat kuntalain 92 §:n 5 momentin mukaisiin yksilöä koskeviin päätöksiin, vaikka päätösteknisesti kysymys onkin hankintapäätöksistä. Tällaisten yksilöä koskevien päätösten tuomista lautakunnan ottoharkintaan ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.

2. Määräaika otto-oikeuden käyttämiseen

Ottovalvontapäätöksestä esitetään poistettavaksi kohta, jonka mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan tai sen puheenjohtajan on tehtävä päätös asian ottamisesta tai ottamatta jättämisestä lautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun toimialajohtajan, palvelukokonaisuuksien johtajien, hallintojohtajan ja tietohallintopäällikön päätös on saapunut päätöksenteon tuki -yksikköön. Kohta poistetaan tarpeettomana, sillä otto-oikeuden käyttämisen määräajasta on säädetty kuntalaissa.

3. Muiden viranhaltijoiden päätöstarkastuksesta luopuminen

Ottovalvontapäätöksestä esitetään poistettavaksi määräys siitä, että henkilöstö-, talous- ja yleishallinnon päätökset lähetetään tarkastettavaksi päätöksenteon tuki -yksikköön ja että kukaan ei saa tarkastaa itse päättämiään, varmentamiaan tai valmistelemiaan päätöksiä. Päätösten jälkikäteinen tarkastusmenettely ei ole tarkoituksenmukaista huomioiden siihen käytetyt resurssit. Päätösvalmistelun etukäteisneuvontaa jatketaan toimialalla.

Esitetyillä muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia sosiaali- ja terveyslautakunnan nykyiseen otto-oikeuteen.

Päätös tullut nähtäväksi 22.09.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.