Kaupungin puhelinliittymissä ja puhelinvaihteessa on laaja häiriö ja puhelut eivät yhdisty tai katkeavat yllättäen. Vikaa selvitetään parhaillaan. Pahoittelemme häiriötä.

Vahingonkorvaus, henkilövahinko 6.9.2021, Kasarmikadun ja Eteläesplanadin kulma

HEL 2021-010228
Asialla on uudempia käsittelyjä
22. / 229 §

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 30.12.2021 § 217 (kompastuminen)

Kaupunkiympäristölautakunta

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 30.12.2021 (217 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 30.12.2021 (217 §) päätöksellään hylännyt 6.9.2021 jalkakäytävällä Kasarmikadun ja Eteläesplanadin risteyksessä tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan 1 349,65 euron suuruisen vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 6.9.2021 kello 13.30 jalkakäytävällä osoitteessa Kasarmikatu 27 eli Kasarmikadun ja Eteläesplanadin risteyksen alueella tapahtuneeseen kompastumiseen ja siitä seuranneeseen kaatumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan 4.1.2022, että hänen käsityksensä mukaan tapahtumakohta on edelleen kyseenalainen ja voi johtaa kohtalokkaisiin kaatumisiin. Hakija toteaa, että jonkun asiantuntijan tulisi käydä paikalla toteamassa kadun huono kunto.

Perustelut

Lautakunta yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen sen lopputuloksen osalta. Perusteluiden osalta lautakunta viittaa osin viranhaltijan päätöksen 30.12.2021 valmistelun yhteydessä käytössä olleeseen selvitykseen ja päätöksen perusteluihin sekä ottaa huomioon lisäksi asiassa sen jälkeen saadun uuden, kaatumiskohdan kunnossapitoa koskevan selvityksen.

Yksikön päällikön päätöstä tehtäessä ei ole ollut käytettävissä kaikkea tarpeellista tietoa siitä, mitä kunnossapitotoimenpiteitä ko. katukivetyksen osalta oli suoritettu hakijan kaatumisensa jälkeen tekemän ilmoituksen perusteella. Saadun lisäselvityksen perusteella on selvinnyt, että jalkakäytävällä sijaitsevan kitakaivon ympäristössä suoritettiin hakijan 9.9.2021 tekemän ilmoituksen perusteella aikavälillä 13.9.2021-21.9.2021 korjaustyötä sekä suojatien puolella olevalle noppakivipäällysteelle että jalkakäytävällä, kaivon ympärillä, oleville graniittisille laatoille. Osin huonosti kiinni olleiden noppakivien kiinnityksiä tarkistettiin ja vahvistettiin ja samalla jonkin verran korjattiin myös kaivon kannen ympäristön graniittilaatoitusta, johon hakija aikaisemmin oli kompastunut.

Hakijan vahingonkorvausvaatimukseensa liittämän valokuvan perusteella on pääteltävissä, että kompastuminen on tapahtunut nimenomaan jalkakäytävän puolella olevaan, kaivonkannen graniittiseen reunakiveen eikä Kasarmikadun ajoradan ylittävällä suojatiellä oleviin noppakiviin. Suoritettua korjausta koskevan lisäselvityksen mukaan suojatien puolella olevien noppakivien korjaus on tehty vaurion laajentumisen ehkäisemiseksi. Saumatäyttöjen katoaminen kitakaivoon aiheuttaisi ennen pitkää kiveyksen purkautumisen. Selvityksen mukaan noppakiveys on ollut hieman painuksissa kaivon kohdalla, mutta yleensäkin kitakaivon kohdalle muotoillaan kita varmistamaan veden virtaus kaivoon.

Jalkakäytävän isommista graniittikivistä selvityksessä todetaan, että ne olivat hieman kallellaan, mutta eivät kovin selvästi muodostaneet niin suurta epätasaisuutta kadun pinnoitteessa, ettei sitä ko. katualueen luonne huomioon ottaen olisi voitu pitää enää hyväksyttävänä. Kaivon ympärillä olevien kivien asento ei juuri ole poikennut kiveyksen yleisestä tasosta. Selvityksen mukaan, mikäli suojatien noppakivien korjausta ei olisi tarvinnut suorittaa, ei kaivon ympäristön laatoitukseen jalkakäytävällä olisi tehty mitään korjaustoimenpiteitä. Jalkakäytävän laatoituksen osalta ei myöskään ollut tullut aikaisempia ilmoituksia kaupungille.

Kuten yksikön päällikön päätöksen perusteluissa todetaan, pelkkä kaivonkannen ympäristön lievä epätasaisuus ei yksin osoita kaupungin korvausvastuuta, vaan vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta eli kadun kunnossapitäjän on täytynyt laiminlyödä velvoitteitaan tai toimia huolimattomasti tai virheellisesti kunnossapitovelvoitettaan hoitaessaan.

Kaupungin käsityksen mukaan jalkakäytävän päällyste kitakaivon ympäristössä on ollut kunnossapitolain tarkoittamalla tavalla jalankulkuliikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa myös ennen aikavälillä 13.9.2021-21.9.2021 suoritettuja korjauksia. Kaivonkannen reunakivetyksen korkeuden lievät poikkeamat kaivonkanteen verrattuna kuuluvat tämän tyyppisen päällysteen luonteeseen. Kävelijät voivat pienentää kaatumisriskiä havainnoimalla ympäristöään huolellisesti kulkiessaan niillä alueilla kaupungin keskustassa, joilla tämän tyyppistä pinnoitetta esiintyy.

Lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksen tekemisen jälkeen käyttöön saadun, uudenkaan selvityksen valossa kaupunki ei siten katso syyllistyneensä huolimattomuuteen tai kunnossapidon laiminlyöntiin taikka muuhunkaan virheelliseen menettelyyn asiassa.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa aiheutuneesta vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 § 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Lisätietojen antaja

Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512

kymp.korvausasiat@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Oikaisuvaatimus 4.1.2022
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.